BoD painaa kirjat vasta tilauksen tullessa – print-on-demand-periaatteella

Siitä lähtien, kun BoD perustettiin vuonna 1997, olemme kertoneet print-on-demandin (POD) erinomaisista eduista. BoD painaa kaikki kirjat tämän prosessin ja teknologian mukaisesti.

Kyseessä on digitaalinen kirjanpainomenetelmä, jossa kirjat painetaan yksittäin tai pieninä erinä tilauksen mukaan. Sen sijaan, että kustantaja tai kirjailija tilaisi ja varastoisi tuhansia kappaleita etukäteen, jokainen kirja tuotetaan vasta tilauksen yhteydessä. Näin ei synny varastointia tai varastointikustannuksia. Print-on-demand (POD) on mullistanut kirjapainoteollisuuden. Menetelmä on yleistynyt jatkuvasti ja mahdollistanut monille kirjailijoille teostensa julkaisemisen pienin riskein ja kustannuksin.

Print on Demand- painossa ei ole taloudellista riskiä

Kirjailijat ja kustantajat välttävät pääoman sitomisen ja suurten ennakkoinvestointien tekemisen painamiseen ja varastointiin. Samalla vähenee riski tappioista myymättömien kirjojen vuoksi, koska kirjoja painetaan vain kysynnän mukaan. Print-on-demand ei siis vaadi ennakkorahoitusta eikä varastointikuluja.

Ilman taloudellista riskiä voit pitää teoksesi jatkuvasti saatavilla kirjakaupoissa ja julkaista uusia kirjoja ilman vähimmäispainosmääriä. Mahdollistamme kirjallesi laajan saatavuuden sekä fyysisissä kirjakaupoissa että verkkokaupoissa. Näin uudet teokset saadaan helposti markkinoille ja myös loppuunmyydyt kirjat tulevat jälleen lukijoiden saataville.

Print-on-demand toimii optimaalisesti, kun yhdistetään yksittäiskappaleiden tuotanto ja kattava jakelu.

Painomenetelmät print-on-demandissa

Tarjoamme kaksi painotapaa: standardipainon (mustesuihku) ja premium-painon (toneri). Standardipainolla voit tuottaa sivuja väreillä tai ilman, vapaassa yhdistelmässä ja edullisemmin. Se sopii erityisesti tekstipainotteisiin kirjoihin, sillä värisivuissa voi esiintyä raitoja. Premium-paino sopii esim. rengaskirjoihin, vihkoihin sekä kirjoihin, joissa käytetään mattapaperia (120 g) tai kiiltävää paperia (130 g), tai kun värien kirkkaus on tärkeää ja kuvat ovat suuressa roolissa.

Suosittelemme premium-painoa kuvallisille kirjoille ja silloin, kun korkea painolaatu on tärkeää. Voit valita painotavan myBoD-projektin aikana.

Kestävä kirjatuotanto print-on-demandilla

Painamalla vain kysynnän mukaisen määrän kirjoja saavutetaan ympäristöystävällinen ja kestävä tuotantotapa ilman taloudellista riskiä. Tämä estää ylituotannon, joka johtaisi varastointiin tai kirjojen alennusmyyntiin. Jos kirjoja ei saada myytyä, ne voidaan joutua poistamaan tai hävittämään. Olemme painaneet kaikki kirjamme jo lähes kymmenen vuoden ajan FSC MIX -sertifioidulle paperille. Resurssien säästäminen on liiketoimintamme ydin, ja yhdistämme taloudellisen toiminnan ympäristötietoisuuteen. Kiinnitämme erityistä huomiota resurssien, kuten veden, energian ja ilman, vastuulliseen käyttöön ja kehitämme jatkuvasti tuotantoprosessejamme.

Mikä on äänikirjamarkkinoiden vaikutus print-on-demandiin?

Äänikirjamarkkinoiden voimakas kasvu eri alustojen ja suoratoistopalveluiden myötä on vähentänyt kaikkien nimikkeiden perinteistä painamista. Tässä print-on-demand astuu kuvaan. Monet haluavat yhä pitää fyysisen kirjan käsissään, mikä on mahdollista tämän menetelmän avulla. Sen sijaan, että kustantajat painaisivat suuria painoksia uusista kirjoista, ne tekevät painetun version saataville print-on-demandin kautta.

Print-on-demandin edut:

1. Kustannusten hallinta: Ei suuria ennakkoinvestointeja. Sinun ei tarvitse painaa ja varastoida tuhansia kirjoja etukäteen, mikä vähentää taloudellista riskiä.
2. Ei varastointia: Kirjat painetaan tilauksesta, joten varastointia ja vanhentuneita varastoja ei synny.
3. Globaali jakelu: POD-palvelut tarjoavat usein maailmanlaajuisen jakelun, jolloin kirjailijat voivat tavoittaa lukijoita ilman monimutkaisia jakeluverkostoja.
4. Joustavat painosmäärät: Voit painaa juuri niin monta kappaletta kuin tarvitset, milloin tarvitset.
5. Korkea painolaatu: Nykyaikaiset POD-tekniikat tuottavat ammattimaisen lopputuloksen.
6. Pidentää kirjan elinkaarta: Kirja voi olla jatkuvasti saatavilla ilman varastointia.
7. Kustantaja säilyttää oikeudet: Teosten jatkuva saatavuus auttaa säilyttämään oikeudet pidempään ja ylläpitämään hyviä suhteita kirjailijoihin.
8. Kestävä tuotanto: Ei palautuksia eikä turhaa hävikkiä. Säästetään paperia, energiaa ja luonnonvaroja.

Yhteenveto:

Print-on-demand tarjoaa monia etuja kirjailijoille ja pienkustantajille, mutta se ei välttämättä sovi kaikille kirjoille. On tärkeää arvioida omat tarpeesi ja tavoitteesi huolellisesti, jotta voit päättää, onko POD oikea vaihtoehto sinulle ja kirjallesi.

Mitä on nykyajan runous? Sen ymmärtämiseksi on tarkasteltava monia muotoja, joita runous on saanut historian saatossa. Runoilijat ovat luoneet sääntöjä ja sitten horjuttaneet, rikkoneet ja kumonneet ne.

Mikä olisikaan parempaa kuin runouden eri muotojen tunteminen? Tässä artikkelissa käsittelemme runouden eri muotoja ja suuntauksia vuosisatojen varrelta sekä sitä, mitä tarkoitetaan klassisella, modernilla ja nykyajan runoudella.

Klassinen runous

Alun perin runous tunnistettiin kolmen ominaispiirteen perusteella:

• säkeen käyttö
• subjektiivisuuden suuri rooli
• fiktion puuttuminen

Sekä neljä pääasiallista ”alalajia”: lyyrinen, eeppinen, satiirinen ja didaktinen runous.

Lyyrinen runous

Lyyrinen runous on tunteiden, subjektiivisuuden ja henkilökohtaisten emootioiden (nostalgia, yksinäisyys, melankolia…) runoutta. Käsitellyt teemat ovat universaaleja: rakkaus, aika, kuolema, luonto, kauneus. Ensimmäistä persoonaa (“minä”) käytetään usein.

Esimerkkejä: J.L. Runebergin ja Eino Leinon runot.

Eeppinen runous

Eeppinen runous kertoo sankarillisista urotöistä: taisteluista, matkoista ja etsinnöistä. Se liittyy usein mytologiaan, tuo esiin jumalia ja sankareita ja käsittelee teemoja kuten rohkeus, kohtalo ja kamppailu. Sävy on juhlallinen ja paatoksellinen.

Esimerkkejä: Homeroksen Ilias ja Odyssea .

Satiirinen runous

Satiirinen runous paljastaa ja arvostelee inhimillisiä paheita, vallan väärinkäyttöä tai yhteiskunnan naurettavuuksia. Sävy on ironinen, pilkallinen tai poleeminen. Säkeet ovat usein lyhyitä ja teräviä.

Esimerkki: Pirkko Saision ja Aulikki Oksasen runoja.

Didaktinen runous

Didaktisen runouden tavoitteena on opettaa tai välittää tietoa säilyttäen samalla runokielen kauneus. Se käsittelee filosofisia, moraalisia tai tieteellisiä aiheita. Siinä yhdistyvät vakavuus (harkitseva, selkeä ja argumentoiva sävy) ja tyylillinen kauneus, säemuodossa.

Esimerkkejä: Lasten runot ja lorut & Kalevala.

Kiinteämuotoiset runot

Kiinteämuotoisista runoista puhutaan silloin, kun ne noudattavat ennalta määrättyä kaavaa ja sääntöjä.

Sonetti

Sonetti syntyi Italiassa 1200-luvulla ja vakiintui Ranskassa Pléiade-ryhmän ja Pierre de Ronsardin myötä. Se koostuu 14 säkeestä, yleensä aleksandriineista, jotka jakautuvat kahteen nelisäkeeseen ja kahteen kolmisäkeeseen. Tämä tiukka rakenne antaa runolle rytmiä ja tiettyä musikaalisuutta.

Esimerkkejä: Charles Baudelairen Pahan kukat sisältää lukuisia sonetteja.

Pantum

Vähemmän tunnettu pantum koostuu nelisäkeistä ristiriimein, ja yksi säe toistuu jokaisessa säkeistössä.

Esimerkkejä: Baudelairen Pahan kukkien runo ”Harmonie du soir”.

Haiku

Japanilaisesta perinteestä lähtöisin oleva haiku tiivistää tunteen kolmeen riviin ja 17 tavuun: 5 tavua ensimmäisellä rivillä, 7 toisella ja 5 viimeisellä. Se menee suoraan olennaiseen ja pyrkii ilmaisemaan hetken kauneuden. Siksi se käsittelee usein luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua.

Esimerkkejä: Leena Yliportimon kirja Haikuja ja hetken kaikuja ja Mikko Vuolteen kirja Arktinen Haiku.

Moderni runous

Moderni runous irtautuu klassisesta runoudesta 1800-luvun lopulla. Sääntöjä ravistellaan ja rikotaan. Säe keksitään uudelleen – joskus siitä luovutaan kokonaan.

Esimerkkejä: Paperi T (Henri Pulkkinen) Post-alfa ja Halo Sherko Bekäs Kunhan isäni olisi nähnyt nämä runot.

Proosarunous

Proosarunoa luonnehtii säkeiden puuttuminen. Mutta mistä sitten tunnistaa, että kyse on runoudesta? Yleensä kyse on lyhyestä tekstistä, jolla on runollinen tyyli: erityisesti kuvakielen (metaforat, vertaukset…) ja muiden kielikuvien käytön kautta, mutta myös aiheiden ja tekstin musikaalisuuden ansiosta.

Esimerkkejä: Aino Kallaksen ja Rosa Liksomin runot.

Surrealistinen runous

Surrealismi on taiteellinen ja kirjallinen liike, joka ajoittuu karkeasti vuosien 1920–1960 välille ja syntyi André Bretonin ympärille. Sen tavoitteena on ylittää todellisuus ja vapauttaa mieli ja kieli kaikista loogisista tai moraalisista rajoitteista. Siksi se käsittelee teemoja kuten alitajunta, uni, halu ja hulluus.

Esimerkkejä: André Bretonin Surrealismin manifiesti ja Kari Aronpuron Aperitiff – avoin kaupunki.

Kalligraami

Guillaume Apollinairen keksimä ja tunnetuksi tekemä kalligraami on teos, jossa teksti muodostaa kuvan.

Nykyajan runous

Nykyajan runoudeksi kutsutaan vuodesta 1945 lähtien julkaistua runoutta, joka eroaa klassisesta ja modernista runoudesta siten, että se kiinnittyy vahvasti omaan aikaansa – teemoiltaan tai muodoltaan. Se on usein myös riimitöntä.

Esimerkkejä: Miki Liukkonen Elisabet ja Vilja-Tuulia Huotarinen Omantunnon asioita.

Sitoutunut runous

Se käsittelee sekä intiimejä että yhteiskunnallisia teemoja: mielenterveys, feminismi, rasismi, LGBT-kamppailu… Sen tavoitteena on vapauttaa puhetta ja sivistää, mutta se liittyy usein myös terapeuttiseen kirjoittamiseen: kirjoitetaan parantuakseen ja päästäkseen eteenpäin.

Esimerkkejä: Richard Siken Crush ja Jasmine Mans Black girl, call home.

Instarunous

Kyse on usein hyvin lyhyistä runoista, joita joskus täydentävät kuvitukset ja jotka julkaistaan sosiaalisessa mediassa, erityisesti Instagramissa. Tällöin puhutaan ”instarunoudesta”.

Esimerkkejä: Anu Hartikainen #tuulensuojiassa ja Kristian Helanen #kristianhelanen.

Kertova runous

Kyse ei varsinaisesti ole uudesta muodosta. Eeppinen runous kuului siihen jo aiemmin, sillä se kertoi tarinan. Perinteisesti kyse oli säkeissä kerrotusta kertomuksesta, fiktiosta tai faabelista. Nykyään asia on hienovaraisempi. Kertova runous yhdistää nykyisin runollisen äänen ja kerronnan. Usein, kuten päiväkirjassa, runoilija kertoo (säkeissä) muistoja, anekdootin tai elämänhetken. Tapahtumia ei vain mainita, vaan ne välitetään runollisessa muodossa. Mukana on yksi tai useampi henkilö, jotain tapahtuu, tarinalla on alku ja loppu – hieman novellin tapaan.

Esimerkkejä: Elias Lönnrotin Kalevala ja Kanteletar sekä Pentti Holappa Maan päällä – taivaan alla.

Nykyajan runouden hybridimuodot, useiden lajien rajapinnoilla

Blackout-runous

Blackout-runous, jota ranskaksi kutsutaan myös nimellä poésie caviardée tai yksinkertaisesti caviardage, perustuu uuden tekstin luomiseen mustaamalla sanoja painetulta sivulta. Tämä dadaistisen kollaasin perillinen käytäntö keksii lukemisen ja luomisen uudelleen olemassa olevista lähteistä käsin. Se yhdistää runouden ja kuvataiteen.

Esitetty runous

Slam on taidemuoto, joka sijoittuu esittävien taiteiden ja runouden väliin. Se syntyi 1980-luvulla Chicagossa Marc Smithin aloitteesta ja saapui Ranskaan 1990-luvulla esimerkiksi Grand Corps Maladen ja Abd al Malikin myötä. Slam tuo runouden takaisin julkisen puheen keskiöön. Rytmi ja riimi ovat tärkeitä, jotta tekstit voidaan esittää vaikuttavasti kuulijoille. Slamia voi säestää hillitty taustamusiikki, mutta kirjoitus ja lausunta ovat musiikkia tärkeämpiä ja lähestyvät selvästi runoutta.

Samassa hengessä spoken word sijoittuu runouden ja laulun välimaastoon. Teksti, useimmiten ilman riimejä, esitetään musiikin taustalla, ja jotkin kohdat voivat olla laulettuja. Musiikki, rytmi ja esiintyminen ovat yhtä tärkeitä kuin teksti, joka vapautuu runouden riimeistä ja säännöistä.

Säeromaani

Onko se enemmän romaania vai runoutta? Kukaan ei osaa sanoa: nykyään kirjallisten lajien rajat ovat huokoisempia kuin koskaan. Joka tapauksessa viime vuosina on nähtävissä vapaamittaisen säeromaanin vahva paluu, yhä useammin erityisesti nuorten ja Young Adult -kirjallisuuden hyllyillä. Runous, tunteiden ja emootioiden kieli, soveltuu erinomaisesti ilmaisemaan tämän ikäryhmän lukijoiden kokemuksia.

Klassisen runouden kurinalaisuudesta nykyajan runouden vapauteen runous säilyy keksimisen ja tunteen tilana. Eilisen ja tämän päivän runoilijoita yhdistää sama kunnianhimo: leikkiä sanoilla välittääkseen tunteita, vangitakseen kauneuden ja muuttaakseen kielen aistilliseksi kokemukseksi. Olipa runous painettua, verkossa julkaistua tai lausuttua, se pysyy taiteena, joka uudistuu lakkaamatta ja heijastaa aikaamme.

Tunnetko muita runouden muotoja tai suuntauksia, joita tässä artikkelissa ei käsitelty? Lisää ne rohkeasti kommentteihin.

Helsingin kirjamessut järjestetään tänä vuonna torstaista 23.10. sunnuntaihin 26.10. ja luvassa on neljä messupäivää täynnä mielenkiintoisia kirjoja, kirjailijoita ja ohjelmaa laidasta laitaan. BoD on tietenkin mukana messuilla ja olet tervetullut osastollemme 6 k 31, olitpa sitten uusi kirjailija tai jo julkaissut kirjasi. Osastollamme on myös esillä valikoima BoD:n kautta julkaistuja kirjoja ja viikonloppuna ohjelmaa niin yleisesti kirjan julkaisuun ja markkinointiin liittyen, sekä BoD-kirjailijoita kertomassa omista kirjaprojekteistaan. Perjantai-iltana vietämme yhdessä osastollamme Meet & Greet iltaa – olitpa sitten tuleva tai nykyinen kirjailijamme, tule vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia toisten kirjailijoiden kanssa!

Olemme tietenkin paikalla messuilla myös ohjelma-aikojen ulkopuolella messujen aukioloaikoina torstaista sunnuntaihin ja olet aina sydämellisesti tervetullut osastollemme!

Torstai 23.10.2025

Perjantai 24.10.2025

Lauantai 25.10.2025

Sunnuntai 26.10.2025

Kirjoittaminen on näkökulmakysymys

Se voi olla mitä vain teknismekaanisen suorittamisen ja massoja liikuttelevan voiman väliltä.

Kirjoittaminen on taitoa hallita niin kieli kuin mielikin

Se on kykyä jäsentää ajatusten sekamelskasta ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Se on kognitiota ja koordinaatiota. Se on ajatuksen ja liikkeen yhteispeliä. Kirjoittaminen on hienomotorista taitoa yhdistettynä mielen villiin liikkeeseen. Käteeni ilmestyy kynä. Mitä minä teen tällä, ihmettelen. Kirjoita, käskee ääni sisälläni ja niin minä alan kirjoittaa. Pieniä mustia merkkejä lumivalkealle paperille. Niistä syntyy sanoja, sanoista lauseita, lauseista virkkeitä, virkkeistä kappaleita, kappaleista lukuja, luvuista kokonaisuuksia. Minä kirjoitan, hihkaisen. Minä luen, hihkaisee jossain joku toinen. Tämä on ihme!

Kirjoittaminen on ajattelemista

Ajatusten muovaamat sanat ovat valon ja ilon pisaroita putipuhtaalla hangella, jonka yli luovuuden ja mielikuvituksen tuulet puhaltavat. Poikkean tieltä ja astun hankeen. Se upottaa. Ajatus on samea kuin suonsilmä, puhtaan lumipinnan alla onkin märkää. Kuinka helppoa olisi jäädä paikoilleen. Todeta, että ei sittenkään tänään, ehkä joku toinen päivä, sitten kun inspiraatio iskee tai tarina alkaa kirjoittaa itse itseään. Sitten kun joku käskee tai saan aiheen, sillä kirjoittaminen on vaikeaa. 

Kirjoittaminen on rohkeutta jatkaa

matkaansa hangessa ja uskoa omaan tekemiseensä, uskoa itseensä. Merkityksellisyys on haettava matkasta, sillä pikavoittoja tai edes varmaa maalia ei välttämättä ole. Kirjoittaminen on hiljaista, itseensäsulkeutunutta ajatustyötä. Siksi rohkeutta on ottaa toinen askel umpihankeen ja pitää katse horisontissa. Jokainen askel kuin ajatus ja siinä samalla muodostunut lause. Lause lauseen perään. Askel askeleen perään ja kohta kulku alkaa sujua. Hanki alkaa kantaa ja ajatus kirkastuu.

Kirjoittaminen on prosessi

Löydän itseni keskeltä lumista maisemaa, keskeltä luovaa prosessia. Jatkan, sillä en voi enää lopettaa. Askeleet takanani kertovat, että olen kulkenut jo jonkun matkaa. Olen päässyt alkuun. Koneeni ovat käynnistyneet.  Eteenpäin! Mieleni hakkaa. Luova prosessi pitää huolta itsestään. Ajatukset vetävät toisiaan. Mieleeni syntyy maailmoja. Maailmat synnyttävät henkilöhahmoja, tarinat kertojiaan ja runot puhujiaan. Se en ole minä, mutta ehkä se kuitenkin olen. Ei väliä, kunhan saan olla tässä ja kirjoittaa.

Kirjoittaminen on luovuutta ja mielikuvituksen lentoa

Vitivalkoinen maisema sokaisee minut, en voi muuta kuin tarpoa eteenpäin. Tunnen myötätuulen, levitän käteni, mieleni kangas lepattaa ja nousen ilmaan. Flow kannattelee minua: lennän ja kirjoitan. Kuinka pieneltä todellisuus näyttääkään, kun sitä pääsee katselemaan mielikuvituksesta käsin. Kirjoitan taivaan, tähdet ja auringon, kuun ja sen pimeämmän puolen. Tuosta lainaan reaalimaailmaa, tuohon upotan oman kokemukseni, tuosta otan otteen toiselta, tähän minä keksin sillan, toisenlaisen tarinan. Tuosta hieman rakkautta, tuolta sotaa ja vihaa. Isääni en enää itke, kirjoitan surun pois. Käärin pienen tytön villaiseen vilttiin ja vien takkatulen eteen lämmittelemään. Tule, tule hyvä kakku ja päätän lisätä leivoksen, hieman hymyä ja hyvää fiilistä. Kaikki mahdollisuudet ovat käytettävissä, kaikkea voin kirjoittaen tehdä. Flown selässä en tunne nälkää, enkä vilua, en tiedä mitä kello on, enkä välitä.

Kirjoittaminen on itsetuntoa ja -tuntemusta

Se vaatii aikaa, tilaa ja lihaksia. Aika kuluu siellä missä istun. Päivä vaihtuu illaksi. Pakarat palauttavat tähän hetkeen. Tarpomiseen tulee tauko. Nousen ylös tekstini äärestä, venyttelen ja ihmettelen missä olen ollut. Päätän lukea sen mitä kirjoitin. Aloitan kiinnostuneena, tunnen ylpeyttä aikaansaannoksestani. Olen kirjoittanut kelpo tekstin, julkaisun mahdollisuudet häivähtävät silmissäni. Kuulen korvissani juhlapuheet, näen ylistävän kritiikin, kunnes häpeä iskee kuin salama. Kuinka kehtaan? Tämä ei ole kirjallisuutta! Tämä on oksennusta. Se on sieluni näkyviä osia liejuisina, valuvina kirjaimina. Mistä ihmeestä tämän kaiken oikein keksin ja miksi päätin tuonkin asian paljastaa? Puna nousee kaulalta kasvoihin jättäen valkoisia laikkuja sinne tänne. Itkettää ja hirvittää. Tekee mieli selittää. Katse pyyhkii edestakaisin kirjoitettuja rivejä, merkitys alkaa muodostua, sydän hakkaa, kämmenet hikoavat. Hengitys tiivistyy. Siis minäkö tämän kirjoitin? Tämän maailman ja itseni sinne tänne maailman väleihin. Onko tämä ääni minun ääneni? Mistä kaikki tuo tuli? Mitä tulinkaan tehneeksi, kun kirjoitin? Sieluni soi ja sisälläni kehrää kissa.

Kirjoittaminen on julkitulemista

Taakseni ilmestyy lukija. Häpeä painaa ylpeyttä pinnan alle. Hanki on sulanut. Sen tilalla on järvi. Vesi roiskuu, en saa selvää siitä mitä tapahtuu. Teksti karkaa käsistäni kaarnaveneen lailla ulapalle. Se menee tuulen mukana lukijalta lukijalle. Vastassa on ensin ystävällisiä ja hymyileviä kasvoja – kirjoittavia tuttaviani, opettajanikin on siellä ja niitä, jotka aina äimistyvät kirjoittamistani ja kehuvat, sillä eivät muuta oikein osaa. Kaikki he kannustavat minua, jotkut tekevät ehdotuksia. Entä jos vielä tuohon ja sitten tuosta hieman. Tämä kohta on upea, tätä miettisin vielä. Mitäs jos? Oletko ajatellut? Rakkaan ihmisen silmäkulma kostuu, hän muodostaa sanansa saippuakuplaan, jonka puhaltaa luokseni. Olen ylpeä sinusta. Sinä teit sen. Samaan aikaan taistelupareista toinen, häpeä, alkaa menettää voimiaan. Se jää alakynteen, kun ylpeys saa yliotteen. Ryhtini rannassa suoristuu. Katson kaarnaveneen kulkua kohti ulappaa ja puhallan perään. Sen kirjoitin minkä kirjoitin, ajattelen, kun raukeus saa raajani löystymään.

Kirjoittaminen on elämää

Käännyn takaisin arkisen muistivihkoni puoleen. Minulla on elämä elettävänäni ja sen kaikki haasteet: työ, perhe, ystävät, liikunta, harrastukset, vanhenevat vanhemmat, pyrkimykset ja unelmat. Kuinka rauhalliseksi itseni tunnen, kun tiedän, että aina voin kirjoittaa. Aina voin aloittaa uuden vaelluksen, joskus vähempikin riittää. Katson vielä kerran luovuuteni rantaa, jonne mennäkseni minun ei tarvitse enää odottaa iltaa ja jonne tiedän palaavani. Kuinka erikoinen ääni kuuluukaan, kun joutsen juoksee itsensä lentoon veden tyyntä pintaa pitkin. Puut kumartavat ja katsovat kuvajaistaan peilityynestä veden pinnasta. Tiedän uppotukin pinnan alla, mutta tiedän myös pohjaan vajonneen hylyn ja sen kajuutan seitsemän samppanjapulloa. Näen vanhan kalastajan piippuineen veneessään nostamassa verkkoa ja teini-ikäisen tytön ottamassa aurinkoa uimapatjalla. Tummat pilvet taivaanrannassa ja pilvien hopeareunuksen.

Tämän kirjoittavan ihmisen elämän olen itselleni valinnut. Kun kirjoitan, olen sittenkin onnellinen. Tätä kaikkea on kirjoittaminen.

Kirjoittanut

Helena Murtonen-Leppä

Helena Murtonen-Leppä on kirjoittamisen opettaja, kirjoittaja ja sanataiteilija – ihminen, joka on aina elänyt sanojen keskellä. Hän uskoo, että kirjoittaminen on paljon enemmän kuin oikeat sanat oikeassa järjestyksessä; se on ajattelun kirkastamista, tunteiden muotoilemista ja aiheuttamista sekä hyvin usein silkkaa iloista leikkiä. Hänen opetuksessaan tärkeintä on kannustava ilmapiiri, jossa kirjoittamisen ilo, luova kokeilu ja syvällinen pohdintakin saavat tilaa. Kaikki osaavat kirjoittaa ja jokaisella oma ainutlaatuinen äänensä ja tarinansa kerrottavana, näiden luokse pitää vain uskaltaa löytää. Kirjoittajana Helena tietää, miltä tuntuu, kun sanat karkaavat tai asettuvat juuri oikein. Hän rakastaa kielen mahdollisuuksia, kirkasta ilmaisua ja sitä hetkeä, kun sanat alkavat hengittää ja hehkua.

Tekoäly on ollut viime aikoina uutisissa, eikä syyttä. Se kehittyy nopeasti, ja sen lupaukset jokapäiväisen elämän mullistamisesta ovat toteutumassa. Esimerkiksi ChatGPT osaa ideoida ja kirjoittaa lähes yhtä hyvin kuin me. Mutta voiko siitä tulevaisuudessa tulla kirjailijan paras ystävä?

Koska tekoälystä on vasta hiljattain tullut osa jokapäiväistä elämäämme, sen käyttöä on vielä säänneltävä. Tästä johtuen odotettavissa on muutoksia, eikä mikään ole vielä kirjoitettu kiveen. Olemme määritelleet toistaiseksi 7 kirjan kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyvää osa-aluetta, joissa tekoäly voi olla apuna. Tosiasiassa näitä on varmasti enemmänkin!

1

Eroon kirjoitusjumista

ChatGPT:n kaltaiset tekoälyt voivat helposti auttaa luomaan uusia ideoita tarinan juonesta, hahmoista tai tapahtumista. Sen lisäksi tekoäly voi tarjota ehdotuksia, jotka toimivat inspiraation lähteenä tai joita voi hyödyntää käsikirjoituksen korjaamiseen. Tekoäly voi jopa kirjoittaa loput tekstistä tai auttaa kirjoittamaan kohtauksen, josta ei pääse eteenpäin. Toki on tärkeää huomata, ettei tekoäly voi korvata kirjailijan työtä kokonaan, mutta se voi luoda perustan, jonka pohjalta on hyvä työskennellä.

2

ChatGPT:n tutkii

Kirjaa kirjoittaessa voi olla tarpeen tehdä taustatutkimusta. Tämä on mielenkiintoinen, mutta usein aikaa vievä, joskus jopa turhauttava, prosessi. Tekoälyn ansiosta meidän ei enää tarvitse selata kymmeniä verkkosivustoja tiedon löytämiseksi. Sen avulla voimme koota nopeasti ja helposti tietoa eri lähteistä, analysoida ja järjestää sitä sekä saada yhteenvedon tai ehdotuksia jatkotutkimusta varten.On kuitenkin tärkeää pitää mielessä: tekoäly ei aina mainitse lähteitään ja voi olla myös harhaanjohtava. Tekoälyllä tehtyyn taustatyöhön onkin suhtauduttava varauksella, mutta ajansäästö on joka tapauksessa huomattava.

3

Tekoäly kirjoitusapuna

Tekoäly voi auttaa kirjoittajaa tuottamaan selkeämpää tekstiä, tarjota oikeinkirjoituksen ja kieliopin korjauksia sekä parantaa lauserakenteita ja sanastoa. Se voi auttaa parantamaan kirjoittajan tyyliä ja tarjota ehdotuksia parannuksiin. Tärkeä huomautus: konekaan ei ole täydellinen, eikä sillä ole tunteita. Tekoälyllä onkin luultavasti aina jotain huomautettavaa tekstistä. Laitoimme Harry Potterin ensimmäisen luvun testiin: ChatGPT:n arvostelua lukiessa voisi luulla, että luku tulisi kirjoittaa uudelleen. Tekoälyn kommentteja ei siis tule pitää kiveen kirjoitettuna faktana. Tekoälyltä ei myöskään kannata odottaa muutamaa ystävällistä, kannustavaa sanaa.

4

Esittelytekstin kirjoittaminen ChatGPT:n avulla

Kokonaisen kirjan kirjoittaminen on jo haastavaa, mutta niin on kirjan esittelytekstin laatiminenkin. Muutamalla sanalla ilmaistuna takakannen teksti tulisi herättää lukijan kiinnostuksen. Perinteisessa kirjan julkaisussa tämän tehtävän hoitaa yleensä kustantamo. Samalla kustantamo saattaa sujauttaa tekstiin mielipiteen kirjan vahvuuksista tai kirjailijan lahjakkuudesta. Kun kirja julkaistaan omakustanteena, kirjailijan saattaa olla vaikeaa kehua omaa kirjaansa, tiivistää tarina muutamaan lauseeseen ja suhtautua objektiivisesti omaan työhönsä. Tekoälylle voi antaa tietoja kirjan sisällöstä ja genrestä, ja se voi auttaa luomaan hyvän pohjan esittelytekstille, jota kirjailija voi sitten muokata omaan tyyliinsä sopivaksi.

5

Kuvasuunnittelu Midjourneyn avulla

ChatGPT:n kaltaisten tekstipohjaisten tekoälyjen lisäksi on olemassa myös kuvapohjaisia tekoälyjä kuten Midjourney. Antamalla sille tarkat ohjeet voi saada haluamansa kuvan tai jopa kuvituksen. Halutun tuloksen saaminen voi vaatia useita yrityksiä, mutta tekoälyn suorituskyky on vaikuttava. Kuvapohjaisen tekoälyn avulla voi luoda esim. kirjan hahmoista muotokuvan ja käyttää sitä vaikka sosiaalisessa mediassa. Tottakai tekoälyä voi myös käyttää kannen suunnitteluun. Kuitenkin on tärkeää huomioida, että kaupallisen kirjan kannen suunnittelu tekoälyllä voi aiheuttaa oikeudellisia epäselvyyksiä tekijänoikeuksien suhteen, joten tällaisten kuvien käytön kohdalla on oltava varovainen. Tekoälyllä tehtyjen kuvien käyttöä ei ole tällä hetkellä kielletty lailla, mutta asiasta käydään keskustelua erityisesti graafisten suunnittelijoiden ja kuvittajien keskuudessa.

6

Kirjan markkinointisuunnitelman laatiminen tekoälyn avulla

ChatGPT voi olla loistava valmentaja millä tahansa alalla urheilusta ruuan laittoon… Miksei siis myös omakustanteen julkaisemisessa ja sen markkinoinnissa? Tekoälylle voi antaa tietoja kirjan sisällöstä sekä genren ja pyytää sitä laatimaan markkinointistrategian kirjan julkaisua varten. Näin tekoäly voi tarjota ideoita, vinkkejä ja neuvoja siitä, miten viestinnässä onnistuu parhaiten ja miten kirjan menestystä voi edistää.

7

Kirjan kääntäminen Deepl:n avulla

Tämä uutinen ei ilahduta kääntäjiä, mutta saattaa piristää tiukalla budjetilla julkaisevia indie-kirjailijoita. Tekoälystä voi olla paljon apua myös kirjan kääntämisessä. Esimerkiksi DeepL on automaattinen kääntäjä, joka on osoittanut kykynsä jo noin 30 kielellä. Sitä voi käyttää satunnaisesti muutaman lauseen kääntämiseen (ilmainen versio), mutta sille voi myös antaa tehtäväksi kääntää kokonaisia tiedostoja (maksullinen versio). On kuitenkin tärkeää huomioida, että automaattisen kääntämisen tulos ei ole yhtä laadukas kuin ammattikääntäjän tekemä käännös.

Esimerkiksi saksalainen kirjailija Christoph Morhard käytti ChatGPT:tä kirjoittaessaan romaaniaan. Tekoälylle englanniksi esitetyt kysymykset saivat useimmiten paremman vastauksen, vaikka tekoäly toimii myös muilla kielillä. Tekoälyn ehdotukset voi tarvittaessa kääntää halutulle kielelle esimerkiksi DeepL:n avulla. Täydentääkseen ja yhdenmukaistaakseen tekstejään Christoph tosin käyttää edelleen ammattilaisten tekemää oikolukua tai kustannustoimitusta.

Esimerkki ChatGPT:n käytöstä romaanin idean kehittämisessä

Pähkinänkuoressa

Tekoäly on yhtäkkiä siirtynyt science fictionista todellisuuteen – tähän päivään. Tämän supertehokkaan työkalun käyttöön liittyy paljon epävarmuutta ja ennakoimattomuutta. Tekoälyn tulo markkinoille ja sen käyttötarkoitukset ovat syystäkin keskustelun aiheena – se herättää useita eettisiä ja filosofisia kysymyksiä. Seuraavassa on lueteltu tekoälyn tärkeimmät hyödyt ja puutteet kirjailijan näkökulmasta:

Lopuksi

BoD suosittelee kirjoittajilleen tekoälyn vastuullista käyttöä. ”Tekoälytyökalut eivät voi korvata kustannustoimittajan, graafisen suunnittelijan tai taittajan asiantuntemusta. Ne voivat kuitenkin antaa hyödyllistä palautetta ja olla arvokkaita välineitä omien tekstien parantamisessa – erityisesti aloittelijoille. Päätös tekoälytyökalujen käytöstä ja hyödyntämisestä on kuitenkin lopulta aina kirjailijoiden itsensä vastuulla”, sanoo tohtori Marko Kuck (CEO). Tekoälyn käytöstä kirjan tuotannossa BoD suosittelee vapaaehtoista merkintää, jotta lukijat ja kirjakauppiaat saavat asiasta avointa tietoa.​

Samalla BoD pitää erittäin tärkeänä kirjailijoidensa aineettoman omaisuuden ja tekijänoikeuksien suojaamista ja suosittelee kirjailijoille käyttörajoituksen lisäämistä kirjan tekijätietoihin, jotta tekstien ja datan louhinta tekoälypohjaisten chatbottien kehittämistä varten heidän teksteistään kielletään.​”.

ChatGPT:n omin sanoin: On kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoäly ei korvaa luovaa ajattelua ja inhimillistä näkemystä kirjoittamisessa. Se voi toimia avustajana ja työkaluna, mutta lopulliset päätökset ja tyyli ovat aina kirjoittajan vastuulla. Kirjoittajan tulee käyttää tekoälyä kriittisesti ja arvioida sen tuottamaa sisältöä sekä soveltaa sitä omiin tarpeisiinsa ja mieltymyksiinsä.

Mitä mieltä olet – kannatatko vai vastustatko tekoälyn käyttämistä kirjan kirjoittamiseen? Oletko jo kokeillut jotain näistä mahdollisista käyttötavoista? Lukisimme mielellämme mielipiteesi kommenteissa.

Kirjoittanut

Susanna Heussner

vastaa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan sekä markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Mistä viivytykset johtuvat?

Covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset

Jo yli vuoden ajan olemme, kuten koko muu maailma, joutuneet kohtaamaan ennen kokemattoman pandemiatilanteen ja sen seuraukset yhteiskunnassa. Meidän on täytynyt reagoida nopeasti erilaisiin rajoituksiin ja yhteiskunnan sulkuihin useaan otteeseen. BoD:n paino sijaitsee Saksassa ja pandemian aikana, etenkin viime vuoden lopusta alkaen, Saksan hallituksen asettamat rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti painon toimintaan. Tietenkin hygieniamääräysten noudattaminen on meille hyvin tärkeää, koska työntekijöidemme terveys ja turvallisuus ovat aina etusijalla.

Kasvaneet tilausmäärät

BoD ei ole vain kirjailijoiden vaan myös yli 3 000 kustantamon kumppani ja toimimme Suomen lisäksi useassa eri Euroopan maassa, kuten Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Palvelimellamme on noin 4 miljoonaa niin kirjailijoidemme kuin kustantamoasiakkaidemme nimekettä. Kuluneen vuoden aikana monet kustantajat ovat alkaneet käyttää entistä enemmän tarvepainatusta, koska se on heille taloudellisesti vähemmän riskialtista. Monissa maissa on ollut pitkiäkin sulkutiloja, jolloin esimerkiksi kirjakaupat ovat olleet suljettuna ja kustantajat ovat painattaneet taloudellista riskiä vähentääkseen nimekkeistään vain hyvin pieniä painoksia tai ne ovat olleet saatavilla ainoastaan tarvepainatuksen kautta. Viime vuoden lopusta alkaen tilausmäärämme ovat olleet joka kuukausi huomattavasti edellisvuotta korkeammat. Tuotantokapasiteettimme ovat ylittyneet, emmekä ole siksi pystyneet käsittelemään tilauksia normaalissa aikataulussa.

Myös Brexitillä on ollut vaikutusta tilausten määrään. Aiemmin moni kustantamoasiakas painatti kirjojaan osin myös Isossa-Britanniassa. Brexitin ja sen tuomien tullimääräysten myötä kustantamot ovat siirtäneet painon taas EU-maissa toimiviin painoihin kuten BoD:lle.

Mitä olemme tehneet tilanteen parantamiseksi?

Painokapasiteetin nostaminen

Jotta voimme käsitellä ja toimittaa meille tulevat tilaukset mahdollisimman nopeasti, olemme toteuttaneet kattavia lisätoimenpiteitä. Keskeinen toimenpide on painokapasiteetin nostaminen uusilla tuotantolinjoilla.

Painokoneiden integroiminen painoprosessiin on suhteellisen monimutkaista, joten käyttöönotto vaatii hieman aikaa. Uusi rullapainolinja on kuitenkin jo toiminnassa ja neljästä uudesta jauhepainokoneesta kaksi on jo käytössä.

Painokapasiteetin laajentaminen nopeuttaa painatusprosesseja ja varmistaa samalla, että paino toimii mahdollisimman sujuvasti, sillä äärimmäisen korkea painotoimeksiantojen määrä on johtanut myös koneiden huoltovälien lyhenemiseen.

Lisää henkilökuntaa painoon

Palkkasimme painoon jo viime vuoden lopussa lisää henkilökuntaa joulusesongin takia ja nyt henkilökunnan määrää on lisätty vielä, niin paljon kuin on mahdollista Covid 19-hygieniamääräyksiä vaarantamatta. Lisähenkilökuntaa on palkattu etenkin aikaa vievään kovakantisten kirjojen tuotantoon sekä postitukseen ja uudet työntekijät ovat perehtymässä tehtäviinsä. Covid 19-varotoimien noudattaminen painon ja postituksen henkilökuntamme terveyden turvaamiseksi ovat tietenkin etusijalla.

Olemme todella pahoillamme kaikista viivytyksistä, joita kirjojen toimituksissa on ollut. Toivomme ja uskomme, että näiden toimien ansiosta pystymme pian painamaan ja toimittamaan kirjat totutussa aikataulussa.

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita