Onneksi olkoon Vuoden viittomateko 2017 -tunnustuspalkinnosta! Mitä tämä palkinto sinulle merkitsee?
Tunnustuspalkinto merkitsee minulle todella paljon. Kuullessani tästä ensimmäistä kertaa olin häkeltynyt ja innoissani. Päässäni pyöri, että kirjani tavoite on onnistunut – Kuurojen Liitto sekä lukijat ovat arvostaneet kirjan viestin identiteetin merkityksestä. Palkinto on kunnianosoitus koko työtiimille, jota ilman ei olisi syntynyt tätä kirjaa. Lisäksi saatu palkinto antaa paljon motivaatiota jatkaa työtä – työ on nyt vasta alussa.
Viime syksyn kirjamessuilla olit osastollamme kertomassa kirjan sisällöstä ja kuulijoiden kanssa käydyn keskustelun myötä teoksen merkitys tuli selkeästi esiin. Mistä idea kirjaan syntyi?
Idea kirjaan syntyi noin 16 vuotta sitten. Olin pelaamassa salibandyturnauksessa ja pelien välissä tauolla pelitoveri kehotti minua kirjoittamaan kirjan elämästäni. Ajatus tarrautui alitajuntaani. Etsin silloin vielä identiteettiäni ja paikkaani yhteiskunnassa. Sittemmin identiteettimatkallani kirjoitin eri lehtijuttuja, joista sain paljon positiivista palautetta lukijoilta. Samalla huomasin kirjoittamisen avaavan sydämessäni piilleitä solmuja. Vähitellen minusta kasvoi kulttuuristani ylpeä, viittomakielinen aikuinen.
Noin viitisen vuotta sitten lähti homma toden teolla käyntiin. Löytyi mahtava työtiimi, jonka kanssa vedimme kirjaurakan kunnialla maaliin saakka. Kirjan tavoitteena on avata keskustelua identiteetistä, joka on yhä ”tabun” asemassa yhteiskunnassamme.
Millaista palautetta olet saanut lukijoilta?
Olemme tiimin kanssa saaneet iloksemme runsaasti positiivista palautetta lukijoilta. Monet ovat kehuneet kirjaa rohkeaksi ja rehelliseksi kasvutarinani kuvaukseksi. Niin monet ovat samaistuneet identiteettikokemuksiini, mikä on hienoa vertaistuen jakamista keskenämme. Myös on havahduttu viittomakielen ja kuurojen kulttuurin tarjoamiin hyötyihin. Sisko-Margit Syväojan kerrontaa äidin kokemuksista on arvostettu erityisesti vanhempien keskuudessa, joilla samoja kokemuksia lastensa kanssa. Jussi Rinta-Hoiskan taiteellisia kuvia on kehuttu niiden vahvasta symbolisesta viestistä, visuaalisuudesta ja ajatuksia herättelevästä sanomasta. Samoin on pidetty kirjan taittajan Tiina Särkän kädenjäljestä. Tiivistetysti kirjamme on saanut aivan mahtavan vastaanoton, mikä lämmittää erityisesti mieltä.
Oliko kirjan julkaisu omakustanteena sinulle alusta asti selvä valinta, vai harkitsitko myös muita vaihtoehtoja?
Hyvä kysymys. Alun perin tavoitteena oli löytää jokin kirjakustantaja. Monille kustantajille tuli toimitettua käsikirjoitus. Vastaanotto oli melko nihkeää. Muutamat tahot kiinnostuivat, mutta vaativat kirjan sisällön perusteellista muutosta. Tiimini kanssa koimme, ettei kirja olisi muutosten jäljiltä enää näköisemme. Sisko-Margit Syväoja löysi BoD-kustantamon Helsingin kirjamessuilta, mistä lähtien alkoi tiivis yhteistyö. Suosittelen todella omakustanneratkaisua muille, sillä BoD:n puolella on hoidettu kaikki todella ammattitaitoisesti. On ollut helppoa saada konsultaatioapua kirjan työstämiseksi painokuntoon. Ja mitä tärkeintä, kirjan loppuasu saa olla tekijänsä näköinen.
Kirja sisältää sekä tekstiä että kuvia ja on todella ammattimaisesti toteutettu. Teitkö kaiken itse vai saitko toteutukseen apua?
Kirjaprojektissani ovat olleet mukana äitini Sisko-Margit Syväoja, koulutukseltaan psykiatrian erikoislääkäri, joka kertoo kasvutarinani omina lukuinaan, sekä viittomakielinen kuuro ammattikuvaaja Jussi Rinta-Hoiska, jonka ottamat valokuvat piirtävät puolestaan kuvakertomuksen kirjoitetun tarinan rinnalle. Toinen viittomakielinen kuuro ammattilainen Tiina Särkkä on toteuttanut kirjan taiton. Lisäksi kirjan esilukijat, kuvissa esiintyneet henkilöt ja kuvausjärjestelyissä auttaneet tahot olivat korvaamaton apu kirjaprojektissa.
Miten olet markkinoinut kirjaasi? Onko jokin toimenpide ollut erityisen tehokas?
Olen tehnyt kirjalleni omat kotisivut, luonut Facebookiin oman kirjasivun ja käyttänyt paljon sosiaalista mediaa kirjan markkinoinnissa. Sosiaalinen media on ollut tehokkain väline tähän. Lisäksi olen aktiivisesti ottanut yhteyttä lehdistöön. Tähän mennessä on ilmestynyt lehtihaastatteluja kiitettävään tahtiin.
Mitä vinkkejä antaisit muille omakustannekirjailijoille?
Älä luovuta, vaikka kirjan teko saattaa aluksi tuntua melkoisen työläältä. Kannattaa rohkeasti hyödyntää BoD:n palveluja, pyytää esilukijoita ja tarvittaessa muodostaa kirjatiimi, jonka avulla voi tehdä järkevä työnjako. Mieti, mitkä ovat tavoitteesi kirjalle. Kirjan voi tehdä myös yksinään tai tiimin kanssa riippuen kirjan tavoitteista. Ja aikaa kannattaa varata kirjoitusprosessiin. Kirja ei valmistu hetkessä. Kärsivällisesti vain samaan tapaan kuten maratonjuoksussa!
Juhana Salonen
Olen Juhana Salonen, 35-vuotias viittomakielinen kuuro ja työskentelen projektitutkijana Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa. Omaelämäkerrallisessa kirjassani kerron avoimesti nuoruusiässä läpikäymästäni identiteettikriisistä ja siitä selviytymisestä. Olen suunnitellut kirjan kirjoittamista elämästäni vuodesta 2002 lähtien. Halusin jakaa kokemukseni, sillä me viittomakieliset muodostamme rikkaan kieli- ja kulttuuriperinnön satavuotiaalle Suomelle.
Vuonna 2019 Juhana Salosen "Viiton - olen olemassa" -teos otettiin mukaan peruskoulun 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävään Satakieli 9 -tehtäväkirjaan.