Mitä fantasia on ja mistä sen kirjoittaminen kannattaa aloittaa? Pitääkö esimerkiksi ensin luoda oma maailma tai sen puitteet, kirjan teema vai päähenkilöt? Pitääkö fantasiakirjan sisältää joitain tiettyjä elementtejä?

Fantasian kirjoittaminen ei välttämättä vaadi mitään tiettyjä elementtejä, joita pitää ottaa huomioon. Ei tarvitse edes lähteä kirjoittamaan fantasiaa; tarina on tärkein, genre voi hyvinkin muotoutua ja löytää itsensä vasta myöhemmin. Tarina voi syntyä aivan mistä lähtökohdista vain: ensimmäisenä voi tulla maailma tai ensimmäisenä voivat tulla hahmot. Mikä sitten tekee tarinasta fantasiaa ei ole sekään yksiselitteistä. Oikeastaan minkä tahansa tarinan voi muuttaa fantastiseksi.

Joidenkin mielestä fantasia voi olla hyvinkin selkeä genre, toisten mielestä se voi kuulua isompaan spekulatiivisen fiktion kattokäsitteeseen. Tässä on koulukunta-, näkökulma- ja tulkintaeroja, koska lukijasta ja kirjoittajasta itsestään lähtee lopullinen määritelmä, mihin kategoriaan ja mihin genreen tarinan sijoittaa — jos sijoittaa ollenkaan.

Spekulatiivinen fiktio (eli tuttavallisemmin spefi) on yleiskategoria kaikelle kirjallisuudelle, joka sisältää jotain ”normaalista” ja ”realistisesta” viitekehyksestä poikkeavaa. Se voi olla hyvin vähäistä, hyvin hienovaraista, lähes olematonta ja jopa huomaamatonta. Sitä ei välttämättä ole kirjoitettu mihinkään muualle kuin rivien väliin mutta se voidaan tulkita jollain tavalla spekulatiiviseksi elementiksi, joka sitten sijoittaa tarinan spefin alle. Tunnetuimmat spekulatiivisen fiktion tyylilajit ovat fantasia ja tieteiskirjallisuus, joiden ero voi joskus olla sekin tulkinnallinen. Itsessäänkin ne ovat hyvin laajoja genrejä, joiden alle mahtuu kaikenlaisia alalajeja ja tarinoita laidasta laitaan.

Se, mikä tekee kirjasta fantasian voi olla hyvin monimutkainen ja monisyinen, todella monitulkintaista, mutta yleensä fantasiassa esiintyy jonkinlaisia selkeästi reaalimaailmasta poikkeavia elementtejä. Näitä lukijan ei tarvitse välttämättä edes tulkita spekulatiiviseksi tai poikkeavaksi, vaan tunnelmassa voi olla jotain vaikkapa maagiseksi kuvailtavaa. Joskus tarinan rajanveto fantasian ja realismin välillä voi olla mahdotonta, jolloin tarina saattaa edustaa maagista realismia. Fantasia siis ei välttämättä tarkoita taikaa, taikavoimia, salamoita sormistaan huitelevia velhoja. Fantasia voi sijoittua myös täysin toiseen maailmaan ilman mitään yliluonnollisia elementtejä, kuten vaikka rinnakkaistodellisuuteen tai vaihtoehtohistorialliseen aikakauteen. Fantasian tunnetuin alalaji, eeppinen (tai korkea) fantasia on vaikuttanut mielikuviin genrestä. Eeppinen fantasian puitteissa julkaistut teokset ovat tiiliskiviä, paksuja ja pitkiä romaaneja täynnä maailmanrakennusta ja informaatiota maailman avaamiseksi lukijalle. Toisaalta fantasiaa voidaan tehdä myös minimalistisemmin keinoin. Kaikki fantasia ei ole eeppistä eikä sen tarvitsekaan olla.

Miten luodaan päähenkilö? Pitäisikö tarinassa olla yksi vai useampi päähenkilö?

Tähänkään ei ole oikeaa vastausta, ja minkä tahansa valinnan tekee, varmasti löytyy lukija, joka toivoisi toisenlaista ratkaisua. Kirjailija itse kuitenkin päättää, millainen tarina on ja millainen kerronta- ja siten hahmoratkaisu palvelee sitä parhaiten. Varsinkin eeppisen fantasian puolella moninäkökulmakertomukset ovat suosittuja, koska niiden kautta voidaan tuoda vaivalla rakennettua maailmaa monipuolisemmin esille useista eri näkökulmista. Se ei kuitenkaan ole välttämättömyys.

Ensimmäistä kertaa fantasiaa kirjoittaessa ei kannata lähteä luomaan kovin laajaa hahmogalleriaa, ainakaan kovin monien kerrontanäkökulmien osalta. Tällöin on hankalampi pitää lankoja käsissä, sillä työstämistä vaativat hahmojen lisäksi juoni ja maailma. Jos hahmoja on paljon, kaikille ei tule antaneeksi niiden vaatimaa aikaa ja huomiota. Yhden päähenkilön näkökulmasta voidaan sen sijaan antaa enemmän tilaa hahmon kehitykselle ja maailman tarkasteluun tietystä näkökulmasta. Löytöretkeily maailmassa voi olla myös mielekkäämpää yhden henkilön kautta, sillä lukijan ei tarvitse kiinnittyä useisiin hahmoihin ja etsiä koko ajan uusia samaistumiskohtia.

Romaanin kirjoittamisessa on sekin etu, että ensin voi keskittyä vain yhteen hahmoon ja tarpeen mukaan lisätä lisää näkökulmia, mikäli tarinankuljetus niitä tuntuu tarvitsevan.

Oli päähenkilöitä yksi tai useampi, tärkeää on tehdä hahmoista uskottavia ja aitoja. Sitä varten voi hyödyntää vaikka roolipeleistä tuttuja hahmolomakkeita, joiden avulla tulee mietittyä hahmon vahvuuksia, heikkouksia, ominaisuuksia sekä sisäisiä ja ulkoisia konflikteja. Tätä lomaketta ei ole tarkoitus kirjoittaa auki vaan kuljettaa hahmon mukana tarinan edetessä ja tarkastella vastaan tulevia tilanteita hahmon ominaisuudet huomioiden.

Miten paljon magiaa kirjassa pitää tai saa olla?

Fantasia ei lähtökohtaisesti tarkoita yhtä kuin magia. Magia voi olla aktiivista tai sen voi jättää passiiviseksi vaikuttimeksi taustalle. Joskus voi olla perusteltua jättää se kokonaan pois tai sitten koko maailma on täynnä magiaa arkisimpia askareita myöten. Niin kauan kuin maailma toimii omien, sisäisten sääntöjensä suhteen loogisesti, magian määrällä ja tavalla ei ole väliä. Tässäkin on genren sisäisiä eroja ja maut joka tapauksessa eroavat kirjoittajasta ja lukijasta toiseen. Jotkut saattavat pitää fantasian ehdottomana edellytyksenä toimivaa taikajärjestelmää, ja niiden luomiseen ja omaperäisyyteen kiinnitetään paljonkin huomiota. Toisaalta lukija voi olla tarttumatta kirjaan juurikin ”taika- ja mielikuvitusjuttujen” takia.

Saako fantasiaromaani päättyä pahan voittoon?

Fantasian kansainvälisillä markkinoilla on alalaji grimdark, joka näin yleistetysti painottaa antisankareita ja antagonisteja näkökulmahahmoina. Maailmat tässä alalajissa ovat usein sotaisia, kaoottisia, ankeita, kenties ahdistaviakin. Hahmojen moraali saattaa olla varsin löyhä ja maailmankatsomus pessimistinen. Paha ei välttämättä saa palkkaansa vaan tarina voi hyvinkin päättyä vastenmielistenkin hahmojen voittoon. Grimdark on levinnyt laajemmalti fantasiaan siten harmaan eri sävyt ovat tärkeämpiä kuin mustavalkoinen ajattelu ja kliseiset tarinat ihannesankareista. Toki viime vuosina grimdarkille on vastauksena noussut ns. hopepunkiksi nimetty alalaji, joka painottaa optimismia ja toivoa, vaikkapa juuri pahan häviöön.

Liian vähän aikaa liian monelle tehtävälle – usealle kirjailijalle tuttu arjen ongelma. Mistä aloittaa tehtävälistan läpikäyminen ja miten säilyttää yleiskatsaus? Vastaus on ajanhallinta, joka tarkoittaa oman ajan vastuullista ja suunnitelmallista käyttöä. Digitaaliseen lukemiseen ja oppimiseen erikoistuneen yrityksen 4pubin toimitusjohtaja Johannes Haupt antaa vinkkejä, miten saat enemmän aikaan ja lasket stressitasoasi.

5. rutiinit järjestykseen

Onko sinulla tietty tapa hoitaa päivittäisiä asioita? Mitä esimerkiksi tapahtuu saapuneelle postille – käsitteletkö sen välittömästi vai kerääntyvätkö avaamattomat kirjekuoret työpöydällesi, kunnes et enää tiedä, mistä aloittaa? Mitä useammin sinun pitää miettiä uudelleen, mitä tekemättömille asioille tulisi tehdä, sitä tehottomampi olet. Kun teet toimintasuunnitelman kaikille päivittäisille tehtäville, kuten saapuvalle postille, voit hoitaa asian heti pois alta mahdollisimman tehokkaasti.

6. ajanhukan aiheuttajien tunnistus

Keskittymiskyky herpaantuu usein työpäivän aikana, yleisin syy on sosiaalinen media. Syitä on toki myös monia muita ja tärkeää onkin, että tunnistat omat ajanhukan aiheuttajasi. Kirjaa yhden päivän ajan ylös jokainen kerta, kun keskittymisesi siirtyy työstäsi johonkin muuhun. Mikä harhautti sinut pois kirjoittamisen äärestä ja kuinka kauaksi aikaa? Kun tunnistat syyt, voit usein myös luoda strategian harhautuksien välttämiseksi. Niiden määrittäminen ei kuitenkaan aina ole ihan yksinkertaista: sosiaalisen median kanavia käytetään usein myös töissä ja mm. kontaktin ylläpitämiseen lukijoiden kanssa. Näin ollen on tärkeää, että rajoitat kanavien käyttöä täysin työpainotteisiin asioihin sen sijaan, että kurkistat ”ihan nopeasti” henkilökohtaiseen aikajanaasi.

1. POMODORO-menetelmä

Pomodoro-menetelmä sopii hyvin, kun sinun pitää keskittyä pidemmän aikaa yhteen tehtävään. Jaat työaikasi ajastimen avulla etukäteen määriteltyihin jaksoihin, joiden aikana keskityt vain ja ainoastaan tehtävääsi. Työjakso kestää 25 min. ja tauko työjaksojen välillä 5 min. Tauon aikana on hyvä liikkua hieman ja suunnata ajatukset muualle. Tämän jälkeen jatkat taas 25 min. työjaksolla. Neljän työjakson jälkeen pidät hieman pidemmän tauon, joka kestää 15-20 min.

2. EISENHOWER-MATRIX

Eisenhower-matrix on menetelmä tehtävien tärkeysjärjestyksen luomiseen. Menetelmä sisältää neljää kenttää, joihin jaat omat tehtäväsi:

1. Tärkeä ja kiireellinen
2. Tärkeä, muttei kiireellinen
3. Kiireellinen, muttei tärkeä
4. Ei tärkeä eikä kiireellinen

Kiireellinen -merkinnän saavat kaikki tehtävät, joilla on deadline. Myös ongelmat ja konfliktit kuuluvat tähän ryhmään. Tehtävät ovat tärkeitä silloin, kun ne ovat välttämättömiä kirjaprojektin eteenpäin (tai valmiiksi) saattamiseen.

Tehtävät kentässä 1 (tärkeä ja kiireellinen) ovat tehtävälistassasi ylimpänä ja ne tulee hoitaa ensimmäisinä.

Tehtävät kentässä 2 (tärkeä, muttei kiireellinen) on hoidettava, muttei heti. Ne tulisi kuitenkin lisätä suunnitelmaan ja miettiä, milloin niiden hoitaminen tulee ajankohtaiseksi.

Tehtävät kentässä 3 (kiireellinen, muttei tärkeä) vievät usein paljon aikaa ilman, että ne tuottavat suoraa hyötyä. Tähän kenttään kuuluvat esimerkiksi puhelut, sähköpostit, jotkut tapaamisen ja muut päivittäiset asiat. Koita hoitaa kyseiset tehtävät mahdollisimman nopeasti pois alta, esimerkiksi yhdistämällä samantapaisia tehtäviä ja delegoimalla niitä muille, jos mahdollista.

Tehtävät kentässä 4 (ei tärkeä eikä kiireellinen) voit poistaa ja unohtaa.

3. TO DO- ja NOT TO DO -listat

Tehtävälistat kuuluvat tärkeimpiin työkaluihin ajanhallinnassa. Listan avulla saat selkeän yleiskatsauksen kaikista tulevista tehtävistäsi ja siitä, mitkä tehtävät ovat jo valmiita.

Not to do -lista toimii päinvastaisesti. Tähän listaan lisäät kaikki asiat, joita sinun tulisi välttää, kuten esimerkiksi ”jatkuva kännykkään katsominen” tai ”tauon viettäminen työpöydän ääressä”. Näin suuntaat huomiosi vielä kerran omiin henkilökohtaisiin aika- ja energiasyöppöihisi sekä tunnistat huonot tapasi. Lisäksi voit yliviivata myös nämä kohdat listastasi päivän päätteeksi ja palkitset itsesi myös niistä asioista, joita ET TEHNYT – hyvä tunne, vai mitä?

Työympäristöä voi myös vaihtaa tilanteen, tunteen ja projektin vaiheen mukaisesti. Esimerkiksi ideointivaiheessa voi hyvin toimia eläväinen ympäristö, jota seuraamalla voi löytää inspiraatiota ja tuoreita ajatuksia. Taustahälinä antaa monille potkua myös kirjoittamisvaiheessa, kun taas toisilla kirjoittaminen onnistuu ainoastaan rauhallisessa ilmapiirissä. Editointi hoituu tehokkaimmin hiljaisuudessa, kun tekstin jokainen kirjain ja merkki vaativat täydellistä keskittymistä.

Mikä kenenkin kohdalla toimii parhaiten on tietenkin täysin subjektiivista. Tärkeää on, että työympäristö inspiroi luomaan ja kehittämään tarinaa eteenpäin sekä täyttää edellytykset omalle tehokkuudellesi. Aina oma työhuone, keittiönpöytä tai muut ensimmäisenä mieleen tulevat paikat eivät välttämättä toimi parhaiten, sillä samojen seinien ja tavaroiden ympäröimänä ajatuksetkin pyörivät ympyrää.

Mitä vaihtoehtoja siis on kirjoittamispaikalle ja miten oman paikkansa voi löytää? Olemme keränneet muutamia eri vinkkejä mahdollisista työympäristöistä, joista voit kokeilla sinua puhuttelevia vaihtoehtoja. Vaihtelu tunnetusti virkistää ja voi olla, että testattuasi muutamia eri paikkoja löydät itsellesi hyvän rutiinin käsikirjoituksen ja projektin vaiheiden mukaisesti.

Työhuoneen rauha ja yhteisön voima

Kirjoitustila kirjastossa

Kirjoituspaikan löytäminen oman kodin ulkopuolelta ei välttämättä vaadi työhuoneen vuokrausta. Jos esimerkiksi olet tehokkaimmillasi omassa kodissasi, mutta kaipaat väillä vaihtelua rutiiniin ja ympäristöön, on kirjasto loistava vaihtoehto: monipuolisten kirjoitustilojen lisäksi löydät kirjaston hyllyistä rajattoman määrä inspiraatiota. Useimmista kirjastoista löytyy sekä yleisiä työtiloja, joita voi myös varata maksutta, että hiljaisia työhuoneita keskittymistä vaativiin tehtäviin. Kirjastoissa on internetyhteys, jota voit hyödyntää työssäsi ja parhaat edellytykset taustatyön sekä tutkimuksen tekemiseen myös kirjallisuuden osalta. Taukoa varten joidenkin kirjastojen yhteydestä löytyy myös kahvila tai mukavia nurkkauksia, joihin voit istahtaa lukemaan tai vain tarkkailemaan kirjaston menoa.

Kirjasto tarjoaa monipuolisen työtilan myös siinä mielessä, että voit valita uuden paikan ja kuvakulman vaikka päivittäin, istua työpöydän ääreen tai nojatuoliin ja keskittyä inspiraatiota varten hyllyistä löytyviin monipuolisiin teoksiin. Jos omasta kaupungistasi löytyy useampi kuin yksi kirjasto, kokeile välillä myös toista rakennusta ja sen tunnelmaa.

Melkein kaikki kirjastot järjestävät perinteisten palveluiden ympärillä myös ohjelmaa ja joissain kirjastoissa kirjailijat ovat kokoontuneet yhteen kirjoittamaan. Hiljaisten kirjoitushetkien tarkoitus on yksinkertaisesti tarjota kirjailijoille aika ja paikka keskittyä omaan tekstiinsä, yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Jos tällaista vaihtoehtoa ei vielä ole tarjolla omassa kirjastossasi, ehdota sitä heidän ohjelmaansa tai järjestä tuokioita itse!

Kahvilahälinän taika

Kahvilan taustahäly vaikuttaa monilla positiivisesti kirjoitusprosessiin: tunne siitä, että ympärillä tapahtuu, saa myös oman aktiivisuuden nousemaan. Kuuntele, mitä ja miten ihmiset ympärilläsi keskustelevat keskenään ja hyödynnä kuulemaasi dialogin kirjoittamisessa. Kahvilakeskusteluista saat inspiraatiota esimerkiksi keskustelussa käytettävien ilmausten, äänten ja painotusten, lauseiden muodostusten ja aidon keskustelun kuvaukseen. Ympäristön äänet, kuten musiikki ja keskustelut, sekä vielä tarkemmat, kuten tuolien narahdukset ja kahvikoneen suhina, voivat myös antaa uusia vaikutteita tarinaasi ja tilanteiden kuvailuun. Kahvila on myös hyvä paikka kokoontua kirjoittamaan muiden kanssa ja keskittyä tekstiin tietyn aikaa – lopussa tekstejä voi käsitellä yhdessä kahvin äärellä.

Energiaa luonnosta

Aina liikkeessä

Oletko usein tien päällä, matkalla paikasta toiseen? Ajan löytäminen kirjoittamiselle voi olla arjen keskellä hankalaa. Suosittelemme ehdottomasti luomaan säännöllisesti tilaa kirjoittamiselle pidemmäksi aikaa, mutta voit hyvin myös hyödyntää lyhyempiä ajanjaksoja asioiden välissä. Käytä lyhyt aikasi metrossa tai bussissa esimerkiksi kirjoittamisen valmistelulle: ideoiden listaamiselle tai suunnitelman teolle. Kun seuraavan kerran istut alas käsikirjoituksesi pariin olet jo tehnyt tärkeää taustatyötä, jonka säästät työpöydän ääressä.

Jos matkustat paljon, voit optimoida kirjoittamista ja valita matkustustavaksi esimerkiksi junan. Junassa sinulla on aikaa keskittyä käsikirjoitukseesi ja usein kirjailijat mieltävät junan jopa erittäin hyväksi kirjoituspaikaksi: keskittyminen tekstiin on helppoa maisemien vaihtuessa ikkunan ulkopuolella tasaisen rytmin tahtiin. Hiljaiset osastot työpisteillä auttavat keskittymään työhön ilman häiriötekijöitä ja junista löytyy usein myös langaton nettiyhteys sekä mahdollisuus kannettavan tietokoneen lataukseen. Muutaman tunnin tehokas työskentely ja täysi keskittyminen tekstiin on helppoa junassa, jossa muita vaihtoehtoja tekemiselle ei juuri ole ja tiedät aloittaessasi, että aikaa on rajoitetusti. Sama pätee toki myös muihin liikennevälineisiin kuten pitkän matkan bussimatkoihin tai lentokoneeseen.

Missä kirjoittaminen luonnistuu sinulta parhaiten?

Oletko löytänyt oman yhden paikkasi, hyvän sekoituksen tai parhaat tilat tiettyä kirjoitusprosessin osaa varten? Miten päädyit työtilaasi ja miten määritit parhaat edellytykset omalle kirjoittamisellesi? Haluaisimme mielellämme tietää, miten ja missä BoD:lla julkaistavat teokset kirjoitetaan. Kerro kommenttikentässä omista suosikeistasi ja anna lisää ehdotuksia hyvistä kirjoituspaikoista. Näistä hyötyvät varmasti myös muuta paikkaansa etsivät tai vaihtelua kaipaavat kirjailijat!

Kirjailijablogin edut

Omalla blogillasi voit saada näkyvyyttä ja pääset esittelemään itsesi henkilökohtaisemmassa ympäristössä – bloggaatpa sitten kirjojesi synty- ja julkaisprosessista tai tuot tietokirjailijana asiantuntemustasi esille. Blogin kirjoittamisesta on kuitenkin muutakin hyötyä kirjailijalle:

• Bloggaaminen tukee luovuuttasi Blogiartikkeleita kirjoittaessasi opit järjestelemään ajatuksesi ja päästämään samanaikaisesti luovuutesi valloilleen. Pitkien tekstien ja artikkeleiden kirjoittaminen on loistavaa harjoitusta kokonaisen käsikirjoituksen luomista ja myöhempää kirjanjulkaisua varten.
• Asiantuntijuutesi syventäminen Oletko tietokirjailija ja haluat positioida itsesi tietyn aihealueen asiantuntijana? Mitä useammin julkaiset mietittyjä artikkeleita ja teet aiheesta taustatutkimusta, sitä paremmin pääset syventämään tietämystäsi ja vahvistamaan mainettasi asiantuntijana.
• Blogisi seuraajista kirjasi lukijoiksi Kiinnostavilla ja hyvin kirjoitetuilla blogiartikkeleilla voit kerätä jo varhaisessa vaiheessa lukijakuntaa, joka suurella todennäköisyydellä voisi innostua kirjastasikin.
• Hyödynnä lukijapalautetta Blogi voi toimia myös ideasampona, kun otat lukijasi mukaan kirjasi luomisprosessiin. Samalla herätät heidän kiinnostuksensa kirjaasi jo varhaisessa vaiheessa ja saat palautetta. Olipa kyse tarinasta tai kirjan ulkoasusta, kysy aktiivisesti lukijoidesi mielipidettä.
• Kirjailijablogisi – potentiaalinen tulonlähde Oma blogi tarjoaa edullisen ja tehokkaan mahdollisuuden päästä laajemman yleisön tietoisuuteen. Parhaassa tapauksessa voit jopa tienata sillä tahaa – esimerkiksi kirjamyynnillä, jos lisäät blogiisi verkkokauppa-toiminnon, tai jopa kolmansien osapuolien verkkomainonnalla, jos blogisi houkuttelee merkittävän määrän lukijoita.

Blogi vs. Sosiaalinen media

Lähtökohtaisesti blogia ei kannata käyttää ainoana kanavana, vaan yhdistää se sosiaalisen median profiileihisi. Uudet blogipostaukset voivat tarjota myös loistavaa sisältöä käyttämiisi sosiaalisen median kanaviin. Jos kuitenkin verrataan kirjailijablogia sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin tai Instagramiin, tarjoaa blogi muutamia merkittäviä etuja.

• Syvällisyyttä postauksiin Sosiaalisen median julkaisuilla ja kommenteilla viestisi voi levitä laajalle, mutta useimmiten se on vain hetkittäistä eikä vedä vertoja blogipostauksen pituudelle. Blogissasi voit sen sijaan syventyä sisältöön ja käsitellä aihetta monipuolisemmin.
• Sinä päätät sisällöstä ja ulkoasusta Toisin kuin Facebookissa ja muissa some-kanavissa, blogisi toteutus voi olla hyvinkin yksilöllinen. Sinä itse päätät ulkoasusta ja sisällön laajuudesta.
• Kaikki postauksesi samassa paikassa Lukija löytää kaikki blogiartikkelisi samasta paikasta ja voi lukea niitä helposti aikajärjestyksessä tai aihealueittain. Näin lukijalla on mahdollisuus tutustua sinuun ja blogisi aihealueeseen paremmin kuin sirpaleisten sosiaalisen median julkaisujen kautta.
• Näkyvyyttä hakukoneissa Näkyvyys hakukoneissa kuten Googlessa on nykyään olennaista lukijoiden tavoittamiseksi, sillä juuri hakukoneiden kautta he voivat löytää sinut ja kirjasi. Hakukoneet nostavat etusijalle lukijoille olennaisia sisältöjä. Kiinnittämällä huomiota blogiartikkeleidesi hakukoneoptimointiin ja käyttämällä postauksissasi usein etsittyjä hakusanoja voit nostaa merkittävästi sijoitustasi hakutuloksissa ja saavuttaa siten paremman näkyvyyden.

10 vinkkiä bloggaamiseen

Blogi on kirjailijalle loistava työkalu yleisösi sitouttamiseen ja itsesi esille tuomiseen kirjailijana. Listasimme vielä 10 vinkkiä, joiden avulla pääset hyvään alkuun ja vältät bloggaamisen karikot.

Miksi valitsit omakustannejulkaisun?

Olin katsellut omakustannusmahdollisuuksia, mutta päätin kuitenkin lähettää käsikirjoitukseni reippaasti kustantajille, vaikka olin lukenut, että vain noin 1 % käsikirjoituksista kustannetaan.  Heti seuraavana aamuna sähköpostissani oli ehdotus tapaamisesta erään kustantajan kanssa. Aihe oli kuulemma mielenkiintoinen. Otin Suomeen palattuani yhteyttä kustantajaan ja tapasimme. Sain hyviä vinkkejä ja tein käsikirjoituksesta korjatun version.

Samaan aikaan Turkin poliittinen tilanne oli kärjistynyt; oli venäläishävittäjän pudotus, pommi-iskuja, ja kesällä 2016 tapahtumat kulminoituivatkin vallankaappausyritykseen ja poikkeustilaan, joka jatkuu yhä. Mahdolliselta kustantajaltani tuli sähköposti, ettei hän valitettavasti näe Turkin poliittisen tilanteen vuoksi nyt markkinoita kirjalleni. En kuitenkaan lannistunut – olihan alku ollut tilastojen valossa hyvä. Palasin aikaisempaan suunnitelmaani omakustanteesta. Olin toisaalta tyytyväinen lopputulokseen, koska halusin omannäköiseni julkaisun. Muutaman kohdan, joita kustantaja ehdotti poistettavaksi, halusin ehdottomasti säilyttää ja nyt se oli mahdollista.

Oletko tehnyt korjausluvun, taiton ja kannen itse vai saanut siihen ulkopuolista apua?

Keskustelut mahdollisen kustantajan kanssa antoivat vahvistuksen, että kieli oli kunnossa, joten en ottanut korjauslukua, vaan oikoluin tekstin itse ja luetutin kirjan muutamalla henkilöllä. Taiton ostin BoD:n kautta, koska teknologian kanssa taistelu ei miellyttänyt. Taiton kanssa tuli kuitenkin jonkin verran ylimääräistä työtä, koska turkkilasten sanojen kirjoitusasuja piti korjailla. Aikataulusyistä tämä oli turhauttava vaihe, koska ostamani palvelu aiheuttikin minulle lisätyötä, mutta kokemuksia kertyi.

Kirjani kannen toteutti turkkilainen taiteilija Bilgehan Kamaci. Kerroin hänelle kirjan juonen, jonka perusteella hän teki kannen. Lopputulos oli alkuun mielestäni melankolinen, mutta kun pohdin sisältöä, se alkoi tummasävyisenä sopia sisältöön päivä päivältä paremmin. Päätin kuulostella viikon tai kaksi ja vasta sitten ehdottaa muutoksia, joita en sitten enää halunnutkaan. Se oli juuri minun kirjani kansi. Kansi nosti monen lukijan mielestä kirjani arvoa, olihan se taideteos sinällään.

Kirjasi tapahtumat on sidottu tiettyyn paikkaan, Alanyaan. Miten tämä on vaikuttanut kirjan markkinointiin ja lukijoiden löytämiseen?

Olin ajatellut julkaista kirjani Alanyassa, koska sieltä löytäisin mahdolliset lukijani. Tavoitteeni oli päästä kustannuksissa omilleni, mutta suuria ansaintatavoitteita en kirjalleni asettanut. BoD:n mahdollistama näkyvyys verkkokirjakaupoissa, kirjan tilausmahdollisuus kirjakauppojen kautta sekä e-kirja ja kirjastot takasivat sen, että kirjaa saa myös Suomesta. Monet Alanyassa kirjan hankkineet tilasivatkin verkkokirjakaupoista lisäkappaleita joululahjoiksi. Alanyassa toimii paljon suomalaisia esimerkiksi ravintola-, hotelli-, ja matkailubisneksessä, joten verkostoja hyödyntämällä tieto kulkee hyvin.  En ole vielä puhunut paikallisten matkatoimistojen kanssa kirjani levitysmahdollisuuksista, vaikka olen asiaa pohtinut. Monet Alanyaan ihastuneet matkailijat saattaisivat hyvinkin ostaa matkamuistokseen kirjan, jonka parissa voisi tehdä uuden matkan talven pimeydessä.

Tietokirjallisuus on laaja ja jatkuvasti hyvin menestyvä kirjallisuuden laji, sillä ihan jokaisesta aiheesta voi jakaa omat oppinsa ja kokemuksensa – ja lähestulkoon kaikille aiheille löytyy myös omat lukijansa. Olipa kyse yleisesti kiinnostusta herättävistä, ajankohtaisesti tärkeistä aiheista tai marginaalisista ja pienelle yleisölle kohdistetuista teemoista, on jokaisella teoksella oma lukijakuntansa. Tiedonhaku on helpottunut viime vuosina huomattavasti internetin johdosta, mutta uteliaisuutta ja mielenkiintoa uusia asioita kohtaan eivät aina tyydytä internetin hakukoneiden tuomat vastaukset. Lukijat tarttuvat erityisen kiinnostavan aiheen kohdalla mielellään tietokirjaan, jossa asiaan on paneuduttu kunnolla.

Useat kirjailijat valitsevat omakustantamisen tietokirjalleen, sillä tietokirjojen kohderyhmä on helposti määriteltävissä aiheen mukaan ja näin ollen myös hyvin tavoitettavissa. BoD:n kautta julkaistaan runsaasti tietokirjallisuutta ja aiheita löytyy aivan laidasta laitaan, muun muassa työn johtamisen oppaista ohjelmointiin, käsityökirjoihin, kasvatusoppaisiin ja matkakertomuksiin.

Oletko sinä tietyn aiheen asiantuntija ja haluat, että muut aiheen parissa työskentelevät voivat hyötyä osaamisestasi? Oletko käynyt unohtumattomalla matkalla ja haluat kertoa parhaat vinkkisi samaan kohteeseen suuntaaville? Tai oletko kokenut jotain elämääsi mullistanutta ja haluat jakaa henkilökohtaiset kokemuksesi ja antaa näin vertaistukea samassa tilanteessa oleville? Kokoa oppisi, vinkkisi ja tarinasi kirjan muotoon ja julkaise oma tietokirjasi.

Näin pääset alkuun

Vaikka tietokirjallisuus on laaja käsite, on tietokirjan käsikirjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteneväisiä seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon. Jokainen tietokirja perustuu faktatietoon ja lukija odottaa kirjailijalta kyseisen alan asiantuntijuutta joko koulutuksen, työn tai kokemusten perusteella. Paneudu siis aiheeseen huolella, tee taustatutkimusta tarvittaessa ja mieti tarkkaan, mitä haluat lukijan oppivat kirjasi avulla.

Miksi haluat julkaista kirjan?

Kysymys kuulostaa ehkä turhalta: onhan kirjan julkaiseminen kirjailijan mielestä aina hyvä idea. Mutta oletko ajatellut kirjan julkaisua alkuperäistä ideaa pidemmälle? Miksi juuri sinun kirjasi sisältämän tiedon on tultava julki ja mitä uutta se tuo kirjamarkkinoille?

Aseta tavoitteita

Ennen kuin aloitat käsikirjoituksen työstämisen, on tärkeää miettiä kirjan tarkoitusta. Kenelle kirjasi on suunnattu ja mitä lukijan on tarkoitus oppia teoksestasi? Mitä valmiuksia lukijalle kertyy lukukokemuksen aikana ja mitä hyötyä sisällöstä on kohderyhmälle? Tietokirjan kirjoittaminen voi olla hankalaa siinä mielessä, että asiantuntijana sinulla on paljon jaettavaa ja kerrottavaa: jos sinulla ei ole alusta saakka selkeää suunnitelmaa ja tavoitteita, voi hyvin olla, että kerronta ei ole selkeästi maaliin johtavaa vaan lähtee helposti sivuraiteille, jolloin tekstistä voi tulla epäselvää ja hankalaa.

Tee lista niistä seikoista, jotka haluat ehdottomasti lisätä kirjaasi ja suunnittele, miten rakennat tekstin johdonmukaisesti kaikki teemat silmällä pitäen. Käsikirjoitusta työstäessä voi toki myös käydä niin, että kerronta lähtee toiseen suuntaan kuin alun perin olit suunnitellut ja painopiste siirtyy. Tämä ei missään nimessä ole ongelma, kunhan työstät suunnitelmasi vastaamaan uutta kerronnan suuntaa ja jatkat suunnitelmasi mukaisesti.

Kenelle kirjasi on suunnattu?

Kirjan ainutlaatuisuus ja erikoisuus sekä tavoitteesi auttavat sinua määrittämään, kuka voisi olla kiinnostunut lukemaan kirjasi. Oikea lukijakunta löytyy lähes luonnostaan, kun teoksen tarkka aihe ja sisällön tuoma hyöty on kartoitettu: voit näiden perusteella miettiä kenellä on tarvetta siihen tietoon, jonka välität kirjasi kautta. Kohderyhmä vaikuttaa suuresti myös esimerkiksi kirjoitustyyliin ja markkinointiin.

Kirjan toteutus

Kun olet rajannut kirjasi aiheen, määritellyt kohderyhmäsi ja tehnyt kirjoitussuunnitelman, on aika aloittaa käsikirjoituksen työstäminen. Luota tässä projektin vaiheessa omaan asiantuntemukseesi ja kokemuksiisi, mutta älä epäröi hakea vaikutteita ja vahvistavaa tietoa muista lähteistä tarvittaessa.

Taustatutkimus: vahvista faktat

Tietokirjailijana sinulla tulee luonnollisesti olla vahva tuntemus aiheesta, josta olet päättänyt kirjoittaa. Sisällön uskottavuus ja todenmukaisuus ovat välttämättömiä kirjan menestyksen kannalta ja sinun tehtäväsi on osoittaa lukijalle, että olet luottamuksen arvoinen. Parhaiten se onnistuu, kun jaat omaan asiantuntijuuteesi perustuvaa, aiheeseen liittyvää perustietoa ja vahvistat tiedon tutkimusten, muiden teosten ja faktojen avulla. Sekä aiheen ja sen taustan kartoittamisen että käsikirjoituksen kirjoittamisen kannalta on suositeltavaa lukea muita teoksia – niin aiheeseen liittyviä kuin muitakin tietokirjoja. Ne antavat sinulle tarvittavia faktoja, uusia ajattelutapoja sekä ideoita ja inspiraatiota kirjan rakenteeseen ja tyyliin liittyen.

Rakenne luo selkeyttä kirjailijalle ja lukijalle

Myös tietokirjoissa on tärkeää miettiä rakennetta ja sitä, että aihe on esitelty sekä selkeästi että mielenkiintoa herättävällä tavalla. Suunnittele tekstin jako kappaleisiin niin, että rakenne on johdonmukainen ja jokainen kappale seuraa punaista lankaa: lukijan on pysyttävä kärryillä alusta loppuun ja hänelle on annettava riittävästi taustatietoa kaikkien asiayhteyksien ymmärtämiseen. Rakenteen ja kappalejaon luomisesta on paljon hyötyä myös sinulle: suunnitelma auttaa sinua pysymään raiteilla ja pitämään mielessä ne aiheet, jotka olet suunnitteluvaiheessa määritellyt kirjallesi.

Voit jäsennellä sisällön karkeasti kolmeen pääosioon: johdanto, asiateksti, yhteenveto. Jaa tekstisi ensin osioihin ja mieti sen jälkeen osioihin sisältyvät pääpisteet, joista rakentuvat kappaleet. Suunnittele, mitä haluat kertoa jokaisessa kappaleessa ja kirjoita aiheet ylös muutaman lauseen tai avainsanojen avulla. Näin saat hyvän yleiskatsauksen tekstin jäsentelystä sekä siitä, mitä puuttuu tai mitä voi poistaa. Jatka suunnittelua alaotsikoiden avulla, jotka jakavat pääotsikot edelleen tarkempiin osioihin. Sekä pää- että alaotsikot tulee nimetä ilmaisuvoimaisesti niin, että lukijalle selviää heti kappaleen sisältö. Niiden avulla luot myös kirjasi sisällysluettelon, joka lisätään kirjan alkuun julkaisuvaiheessa.

Löydä oma kirjoitustyylisi

Kirjan kirjoitustyylin tulee sopia aiheeseen, kohderyhmälle ja sinulle kirjailijana. Inspiraatiota ja yleisiä käytäntöjä löydät muista saman aihepiirin tietokirjoista – yhdistämällä niitä omaan henkilökohtaiseen kirjoitustyyliisi luot ainutlaatuisen kirjoitusasun. On myös tärkeää miettiä kirjan kohderyhmää kirjoitustyylissä: kenelle kirja on suunnattu ja miten kyseistä lukijakuntaa voi parhaiten puhutella? Kuinka paljon mahdollisilla lukijoilla on pohjatietoa aiheesta? Onko parempi olla asiallinen vai voiko kielellä myös leikitellä? Määrittelemällä kohderyhmäsi tarkoin voit suunnitella kirjoitustyylisi ja miettiä, mistä perspektiivistä ja minkälaisella kielellä kirjoitat. Ajattele siis lukijan kannalta, miten sanomasi välittyy parhaiten ja esitä asiasi sen perusteella määritellyllä tyylillä.

Aiheeseen ja kohderyhmälle soveltuva kirjoitustyyli toimii kuitenkin vain, jos kirjoitat myös itsellesi sopivalla tavalla. Ole oma itsesi ja luonnollinen, älä käytä vaikeita sanoja jos olet niiden merkityksestä epävarma äläkä matki muiden kirjoitustyyliä. Uskottavuus välittyy asiasisällön lisäksi  kirjoitustyylin kautta. Kirjailijana haluat erottua joukosta ja sen teet parhaiten luomalla mielenkiintoisen sisällön lisäksi oman äänen ja tyylin.

Uskottavuuteen vaikuttaa vahvasti myös oikeinkirjoitus. Varsinkin tietokirjailijana haluat antaa kirjastasi ammattimaisen vaikutelman ja yksi peruspilareista on virheetön teksti. Käytä mielellään ammattimaisen kustannustoimittajan palveluita ja varmista, etteivät kieliopilliset tai välimerkkivirheet heikennä uskottavuuttasi asiantuntijana.

Markkinointi

Mitä tarkemman kohderyhmän luot kirjallesi julkaisuprojektin alussa, sitä jouhevammin voit suunnitella muita tärkeitä projektin vaiheita – esimerkiksi markkinointia. Olet määritellyt ja rajannut kirjasi aiheen tarkasti ja se auttaa sinua valitsemaan sopivat markkinointikanavat. Ilmestyykö tietokirjasi aiheeseen liittyviä lehtiä? Löytyykö aiheesta kiinnostuneille tapahtumia, järjestöjä tai verkkosivuja? Tarkasti rajatun aiheen suurin hyöty on se, että voit helposti löytää ne kanavat, joiden kautta löydät varmimmin juuri sinun kirjastasi kiinnostuneita lukijoita. Monipuolista lisätietoa kohderyhmän määrityksestä ja mahdollisista markkinointitoimenpiteistä löydät täältä .

Oliko omakustantaminen selkeä päätös vai pohditko myös muita vaihtoehtoja?

Ensikertalaisena kirjan julkaisu on monimutkainen prosessi – ja on lähestulkoon mahdotonta saada kirjaansa julkaistua suuremman kustantamon kautta. Lähetin käsikirjoitukseni useammalle kustantamolle, mutta ajankohta oli liian aikainen ja ymmärrän nyt, että teksti oli aivan liian keskeneräinen julkaistavaksi. Tietenkään kustantamot eivät nähneet sen potentiaalia. Kun teksti vihdoin oli valmis, päätin kuitenkin olla lähettämättä sitä kustantamoille, vaan halusin julkaista kirjan itse. Myös omakustantamisen mahdollisuudet piti kuitenkin ensin selvittää.

Tällä hetkellä minulla on muutamia projekteja työn alla, jotka voivat edesauttaa kirjan julkaisua, mutta nyt on vielä liian aikaista sanoa, mitä siitä konkreettisesti tulee.

Mikä on ollut tähän mennessä parasta kirjan julkaisussa? Onko jokin tuntunut vaikealta?

Olen saanut erittäin hyvän vastaanoton ja kirja on myynyt yli odotusten. Kaikki arvostelut ovat olleet positiivisia ja olen saanut viisi tähteä lukijoilta. Olen saanut yhteydenottoja lukijoilta monien eri kanavien kautta ja saanut kehuja, kysymyksiä ja kommentteja.

Ihan käytännössä projekti on ollut vaikea monessakin kohtaa. Julkaisun yhteydessä tuli eteen ongelmia muutamien asioiden kanssa. Minut on kutsuttu tapahtumiin puhumaan kirjastani, mikä ei olekaan aivan helppoa. Ei siksi, että minua pelottaisi puhua julkisesti, mutta on vaikea hahmottaa, mikä on oikea määrä tietoa esitelmiin. Aika on myös aina rajallista, on vaikea ehtiä tekemään töitä ja samalla kirjoittaa ja julkaista kirjoja.

Omakustantajan asema yhteiskunnassa on myös edelleen hankala verrattuna suurempien kustantamoiden kirjailijoihin. On vaikea saada arvosteluja eikä kirjaa ole oikein näkyvillä missään – ei siinäkään tapauksessa, kun kirjalla on tuhansia tyytyväisiä lukijoita. Se tuntuu kummalliselta. Eikö pitäisi olla niin, että lukijat määrittelevät hyvän kirjailijan – eivät kustantamot?

Mitä olet tehnyt kirjan markkinoimiseen?

On helpompi listata, mitä en ole tehnyt. Olen ollut yhteydessä kirja-arvostelijoihin, lehtiin, bloggaajiin, erilaisiin portaaleihin, kirjastoihin ja niin edelleen. Olen ollut kertomassa kirjastani tapahtumissa, esitellyt sitä Helsingin kirjamessuilla ja olen erittäin aktiivinen Instagramissa ja Facebookissa. Kirjoitan myös blogia. Kirjasta on myös esiintynyt mainoksia lehdissä.

Timo Montonen, miksi kannattaa kirjoittaa omaelämäkerta?

Oman elämän jäsentäminen kirjallisesti on monella tapaa hyödyllistä. Ensinnäkin se lisää itsetuntemusta. Oman tarinan kirjoittaminen on mukaansa tempaava muistelu- ja tulkintaprosessi, ymmärryksen lisääjä, eikä ainoastaan oman elämän vaan myös läheisten elämän ymmärrystä lisäävä.

Toinen hyöty on tiedon ja kokemusten siirtäminen jälkipolville. Oman tarinansa kirjoittaja loihtii kirjaimista paperille maailman, joka monesti on jo mennyt maailma. Jälkipolvet saavat lukeakseen tekojen, päätösten, tapahtumien, olosuhteiden ja yhteiskunnaallisen tilanteen kuvauksia, näkyjä elettyyn elämään. Omaelämäkerta on dokumentti, jota säilytetään tulevaan aikaan.

Mikä on oikea aika kirjoittaa omaelämäkerta?

Oikea aika käydä kirjoittamaan omaelämäkertaa on silloin, kun tämä asia alkaa polttelemaan mielessä. Usein tämä tapahtuu myöhemmällä iällä, eläkkeellä kun on aikaa, mutta myös nuoremmat haluavat kirjoittaa tarinansa etenkin silloin, kun elämässä on ollut jokin mullistava tapahtuma, joka vaivaa mieltä.

 

Vanhat kirjeet, päiväkirjat ja valokuvat voivat toimia inspiraationa ja muistinvirkistäjänä elämäkertaa kirjoittaessa.

Mistä kannattaa aloittaa?

Alusta! Ja tuo alku voi olla oman elämän alku, syntymä, tai se hetki kun vanhemmat tapasivat toisensa. Riippuu vähän siitä, miten vanhemmat ovat puhuneen perheen perustamisesta ja lasten syntymästä, minkälaiseen tarinaan on itse kotona kasvanut.

Alku voi olla myös vaikka keski-iässä koettu kriisi, siitä selviäminen. Tässä pari esimerkkiä:

• ”45-vuotiaana minun piti opetella kävelemään uudelleen.”
• ”Opin elämään yksin vasta viisikymppisenä, kun minun oli pakko.”

Onko olemassa erilaisia tapoja jäsennellä omaelämäkerta? Pitääkö aina aloittaa lapsuudesta ja käydä kaikki elämänvaiheet kronologisesti läpi?

Olen kirjassani ”Kirjoita elämäntarinasi” hahmotellut neljää erilaista omaelämäkerran jäsentelytapaa:

1. Kronologinen jäsennys on tuttu ja turvallinen. Asioista kerrotaan kutakuinkin tapahtumajärjestyksessä
2. Temaattinen tai aiheenmukainen jäsennys on hyvä silloin, jos ei koe kronologiaa merkitykselliseksi vaan haluaa nostaa elämästään näytille joitakin erillisalueita. Silloin on helppoa antaa ytimekkäitä otsikoita ja kirjoittaa niiden alle sanottavansa.
3. Psykologiseksi jäsentämiseksi sanon sellaista, että aloitetaan jostain kipeästä, elämää mullistavasta kriisistä, ja kerrotaan se pois alta. Rakenne voi olla esimerkiksi: Kriisi – kriisiin johdattavat tapahtumat eli elämä ennen kriisiä – mitä kriisin jälkeen, kriisistä tähän hetkeen.
4. Muutaman opiskelijani tarinoista olen huomannut, että kirjoittaa voi myös assosiaation logiikalla, etenemällä mielikuvasta toiseen, tekemällä episodimaisen tai fragmentaarisen kokonaisuuden. Tämä on haastavaa lukijalle, ja tuotos voikin olla lähempänä romaania kuin omaelämäkertaa.

Timo Montosen vinkit elämäkerran kirjoittajalle:

• Kirjoita rohkeasti, älä arkaillen.
• Kirjoita omalla persoonallisella kielelläsi ja tyylilläsi.
• Kirjoittaessa elämäntarinaasi olet tekemässä maailman tärkeintä asiaa.