Mistä kirjasi Digiajan johtajan käsikirja kertoo?

Tässä ajassa ja hetkessä pelirohkeus ja ketteryys ovat huomisen digiliiketoiminnan menestyjien peruspilareita. Kirjani kertoo miten menestyä kovassa digiajan liiketoiminnassa, ja mitä osa-alueita on hyvä ymmärtää pärjätäkseen siinä paremmin.

Miksi kirjoitit juuri tästä aiheesta? Kenelle kirjasi on tarkoitettu?

Olen itse työskennellyt yli 15 vuotta digiliiketoiminnan johtotehtävissä isoissa suomalaisissa yrityksissä (Kesko, RAY ja SOK). Halusin auttaa muita suomalaisia yrityksiä, omalla osaamisellani, pärjäämään paremmin kovassa digiajan kilpailussa.

Kirja on kirjoitettu kaikille niille, ketkä haluavat ymmärtää paremmin digiajan liiketoimintaa. Se sopii hyvin myös eri yritysten esimiehille, johtajille, sekä kurssikirjaksi korkeakouluihin. Kirja on kirjoitettu tarkoituksella perusoppaana, jotta se tavoittaisi mahdollisimman laajan yleisön. Tarkoitus ei ollut siis syvällisesti sukeltaa yhteen aiheeseen, vaan enemminkin kirjoittaa monesta digiliiketoimintaa koskevasta osa-alueesta yleisluonnollisesti, niin sanotusti käsikirjamaisesti.

Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena?

Sain myös tarjouksia kirjani kustantamisesta perinteisiltä kirjakustantajilta, mutta minua houkutti BoD:ssa heidän ketteryytensä, joustavuus, sekä modernit kirjan kustannusmenetelmät. BoD:n kautta sain myös itse päättää miten haluan kirjani julkaista, joka ei aina perinteisten kustantamoiden kautta onnistu.

Olet markkinoinut kirjaasi etenkin verkossa. Miksi valitsit juuri tämän kanavan? Miten olet toteuttanut digimarkkinointia?

Kirjani kertoo digitaalisesta liiketoiminnasta, joten oli luonnollista, että markkinoin kirjaani digitaalisten kanavien ja digimarkkinoinnin avulla. Toteutin itse kirjani digimarkkinoinnin, ja kanavina hyödynsin hakusanamainontaan sekä kohdennettua Facebook- ja Twitter-mainontaa.

Lisäksi tein kirjastani lehdistötiedotteita, ja lähestyin digialan ammattibloggaajia. Median ja bloggareiden kautta sainkin kirjalleni lisää näkyvyyttä.

Mitä fantasia on ja mistä sen kirjoittaminen kannattaa aloittaa? Pitääkö esimerkiksi ensin luoda oma maailma tai sen puitteet, kirjan teema vai päähenkilöt? Pitääkö fantasiakirjan sisältää joitain tiettyjä elementtejä?

Fantasian kirjoittaminen ei välttämättä vaadi mitään tiettyjä elementtejä, joita pitää ottaa huomioon. Ei tarvitse edes lähteä kirjoittamaan fantasiaa; tarina on tärkein, genre voi hyvinkin muotoutua ja löytää itsensä vasta myöhemmin. Tarina voi syntyä aivan mistä lähtökohdista vain: ensimmäisenä voi tulla maailma tai ensimmäisenä voivat tulla hahmot. Mikä sitten tekee tarinasta fantasiaa ei ole sekään yksiselitteistä. Oikeastaan minkä tahansa tarinan voi muuttaa fantastiseksi.

Joidenkin mielestä fantasia voi olla hyvinkin selkeä genre, toisten mielestä se voi kuulua isompaan spekulatiivisen fiktion kattokäsitteeseen. Tässä on koulukunta-, näkökulma- ja tulkintaeroja, koska lukijasta ja kirjoittajasta itsestään lähtee lopullinen määritelmä, mihin kategoriaan ja mihin genreen tarinan sijoittaa — jos sijoittaa ollenkaan.

Spekulatiivinen fiktio (eli tuttavallisemmin spefi) on yleiskategoria kaikelle kirjallisuudelle, joka sisältää jotain ”normaalista” ja ”realistisesta” viitekehyksestä poikkeavaa. Se voi olla hyvin vähäistä, hyvin hienovaraista, lähes olematonta ja jopa huomaamatonta. Sitä ei välttämättä ole kirjoitettu mihinkään muualle kuin rivien väliin mutta se voidaan tulkita jollain tavalla spekulatiiviseksi elementiksi, joka sitten sijoittaa tarinan spefin alle. Tunnetuimmat spekulatiivisen fiktion tyylilajit ovat fantasia ja tieteiskirjallisuus, joiden ero voi joskus olla sekin tulkinnallinen. Itsessäänkin ne ovat hyvin laajoja genrejä, joiden alle mahtuu kaikenlaisia alalajeja ja tarinoita laidasta laitaan.

Se, mikä tekee kirjasta fantasian voi olla hyvin monimutkainen ja monisyinen, todella monitulkintaista, mutta yleensä fantasiassa esiintyy jonkinlaisia selkeästi reaalimaailmasta poikkeavia elementtejä. Näitä lukijan ei tarvitse välttämättä edes tulkita spekulatiiviseksi tai poikkeavaksi, vaan tunnelmassa voi olla jotain vaikkapa maagiseksi kuvailtavaa. Joskus tarinan rajanveto fantasian ja realismin välillä voi olla mahdotonta, jolloin tarina saattaa edustaa maagista realismia. Fantasia siis ei välttämättä tarkoita taikaa, taikavoimia, salamoita sormistaan huitelevia velhoja. Fantasia voi sijoittua myös täysin toiseen maailmaan ilman mitään yliluonnollisia elementtejä, kuten vaikka rinnakkaistodellisuuteen tai vaihtoehtohistorialliseen aikakauteen. Fantasian tunnetuin alalaji, eeppinen (tai korkea) fantasia on vaikuttanut mielikuviin genrestä. Eeppinen fantasian puitteissa julkaistut teokset ovat tiiliskiviä, paksuja ja pitkiä romaaneja täynnä maailmanrakennusta ja informaatiota maailman avaamiseksi lukijalle. Toisaalta fantasiaa voidaan tehdä myös minimalistisemmin keinoin. Kaikki fantasia ei ole eeppistä eikä sen tarvitsekaan olla.

Miten luodaan päähenkilö? Pitäisikö tarinassa olla yksi vai useampi päähenkilö?

Tähänkään ei ole oikeaa vastausta, ja minkä tahansa valinnan tekee, varmasti löytyy lukija, joka toivoisi toisenlaista ratkaisua. Kirjailija itse kuitenkin päättää, millainen tarina on ja millainen kerronta- ja siten hahmoratkaisu palvelee sitä parhaiten. Varsinkin eeppisen fantasian puolella moninäkökulmakertomukset ovat suosittuja, koska niiden kautta voidaan tuoda vaivalla rakennettua maailmaa monipuolisemmin esille useista eri näkökulmista. Se ei kuitenkaan ole välttämättömyys.

Ensimmäistä kertaa fantasiaa kirjoittaessa ei kannata lähteä luomaan kovin laajaa hahmogalleriaa, ainakaan kovin monien kerrontanäkökulmien osalta. Tällöin on hankalampi pitää lankoja käsissä, sillä työstämistä vaativat hahmojen lisäksi juoni ja maailma. Jos hahmoja on paljon, kaikille ei tule antaneeksi niiden vaatimaa aikaa ja huomiota. Yhden päähenkilön näkökulmasta voidaan sen sijaan antaa enemmän tilaa hahmon kehitykselle ja maailman tarkasteluun tietystä näkökulmasta. Löytöretkeily maailmassa voi olla myös mielekkäämpää yhden henkilön kautta, sillä lukijan ei tarvitse kiinnittyä useisiin hahmoihin ja etsiä koko ajan uusia samaistumiskohtia.

Romaanin kirjoittamisessa on sekin etu, että ensin voi keskittyä vain yhteen hahmoon ja tarpeen mukaan lisätä lisää näkökulmia, mikäli tarinankuljetus niitä tuntuu tarvitsevan.

Oli päähenkilöitä yksi tai useampi, tärkeää on tehdä hahmoista uskottavia ja aitoja. Sitä varten voi hyödyntää vaikka roolipeleistä tuttuja hahmolomakkeita, joiden avulla tulee mietittyä hahmon vahvuuksia, heikkouksia, ominaisuuksia sekä sisäisiä ja ulkoisia konflikteja. Tätä lomaketta ei ole tarkoitus kirjoittaa auki vaan kuljettaa hahmon mukana tarinan edetessä ja tarkastella vastaan tulevia tilanteita hahmon ominaisuudet huomioiden.

Miten paljon magiaa kirjassa pitää tai saa olla?

Fantasia ei lähtökohtaisesti tarkoita yhtä kuin magia. Magia voi olla aktiivista tai sen voi jättää passiiviseksi vaikuttimeksi taustalle. Joskus voi olla perusteltua jättää se kokonaan pois tai sitten koko maailma on täynnä magiaa arkisimpia askareita myöten. Niin kauan kuin maailma toimii omien, sisäisten sääntöjensä suhteen loogisesti, magian määrällä ja tavalla ei ole väliä. Tässäkin on genren sisäisiä eroja ja maut joka tapauksessa eroavat kirjoittajasta ja lukijasta toiseen. Jotkut saattavat pitää fantasian ehdottomana edellytyksenä toimivaa taikajärjestelmää, ja niiden luomiseen ja omaperäisyyteen kiinnitetään paljonkin huomiota. Toisaalta lukija voi olla tarttumatta kirjaan juurikin ”taika- ja mielikuvitusjuttujen” takia.

Saako fantasiaromaani päättyä pahan voittoon?

Fantasian kansainvälisillä markkinoilla on alalaji grimdark, joka näin yleistetysti painottaa antisankareita ja antagonisteja näkökulmahahmoina. Maailmat tässä alalajissa ovat usein sotaisia, kaoottisia, ankeita, kenties ahdistaviakin. Hahmojen moraali saattaa olla varsin löyhä ja maailmankatsomus pessimistinen. Paha ei välttämättä saa palkkaansa vaan tarina voi hyvinkin päättyä vastenmielistenkin hahmojen voittoon. Grimdark on levinnyt laajemmalti fantasiaan siten harmaan eri sävyt ovat tärkeämpiä kuin mustavalkoinen ajattelu ja kliseiset tarinat ihannesankareista. Toki viime vuosina grimdarkille on vastauksena noussut ns. hopepunkiksi nimetty alalaji, joka painottaa optimismia ja toivoa, vaikkapa juuri pahan häviöön.

Työympäristöä voi myös vaihtaa tilanteen, tunteen ja projektin vaiheen mukaisesti. Esimerkiksi ideointivaiheessa voi hyvin toimia eläväinen ympäristö, jota seuraamalla voi löytää inspiraatiota ja tuoreita ajatuksia. Taustahälinä antaa monille potkua myös kirjoittamisvaiheessa, kun taas toisilla kirjoittaminen onnistuu ainoastaan rauhallisessa ilmapiirissä. Editointi hoituu tehokkaimmin hiljaisuudessa, kun tekstin jokainen kirjain ja merkki vaativat täydellistä keskittymistä.

Mikä kenenkin kohdalla toimii parhaiten on tietenkin täysin subjektiivista. Tärkeää on, että työympäristö inspiroi luomaan ja kehittämään tarinaa eteenpäin sekä täyttää edellytykset omalle tehokkuudellesi. Aina oma työhuone, keittiönpöytä tai muut ensimmäisenä mieleen tulevat paikat eivät välttämättä toimi parhaiten, sillä samojen seinien ja tavaroiden ympäröimänä ajatuksetkin pyörivät ympyrää.

Mitä vaihtoehtoja siis on kirjoittamispaikalle ja miten oman paikkansa voi löytää? Olemme keränneet muutamia eri vinkkejä mahdollisista työympäristöistä, joista voit kokeilla sinua puhuttelevia vaihtoehtoja. Vaihtelu tunnetusti virkistää ja voi olla, että testattuasi muutamia eri paikkoja löydät itsellesi hyvän rutiinin käsikirjoituksen ja projektin vaiheiden mukaisesti.

Työhuoneen rauha ja yhteisön voima

Kirjoitustila kirjastossa

Kirjoituspaikan löytäminen oman kodin ulkopuolelta ei välttämättä vaadi työhuoneen vuokrausta. Jos esimerkiksi olet tehokkaimmillasi omassa kodissasi, mutta kaipaat väillä vaihtelua rutiiniin ja ympäristöön, on kirjasto loistava vaihtoehto: monipuolisten kirjoitustilojen lisäksi löydät kirjaston hyllyistä rajattoman määrä inspiraatiota. Useimmista kirjastoista löytyy sekä yleisiä työtiloja, joita voi myös varata maksutta, että hiljaisia työhuoneita keskittymistä vaativiin tehtäviin. Kirjastoissa on internetyhteys, jota voit hyödyntää työssäsi ja parhaat edellytykset taustatyön sekä tutkimuksen tekemiseen myös kirjallisuuden osalta. Taukoa varten joidenkin kirjastojen yhteydestä löytyy myös kahvila tai mukavia nurkkauksia, joihin voit istahtaa lukemaan tai vain tarkkailemaan kirjaston menoa.

Kirjasto tarjoaa monipuolisen työtilan myös siinä mielessä, että voit valita uuden paikan ja kuvakulman vaikka päivittäin, istua työpöydän ääreen tai nojatuoliin ja keskittyä inspiraatiota varten hyllyistä löytyviin monipuolisiin teoksiin. Jos omasta kaupungistasi löytyy useampi kuin yksi kirjasto, kokeile välillä myös toista rakennusta ja sen tunnelmaa.

Melkein kaikki kirjastot järjestävät perinteisten palveluiden ympärillä myös ohjelmaa ja joissain kirjastoissa kirjailijat ovat kokoontuneet yhteen kirjoittamaan. Hiljaisten kirjoitushetkien tarkoitus on yksinkertaisesti tarjota kirjailijoille aika ja paikka keskittyä omaan tekstiinsä, yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Jos tällaista vaihtoehtoa ei vielä ole tarjolla omassa kirjastossasi, ehdota sitä heidän ohjelmaansa tai järjestä tuokioita itse!

Kahvilahälinän taika

Kahvilan taustahäly vaikuttaa monilla positiivisesti kirjoitusprosessiin: tunne siitä, että ympärillä tapahtuu, saa myös oman aktiivisuuden nousemaan. Kuuntele, mitä ja miten ihmiset ympärilläsi keskustelevat keskenään ja hyödynnä kuulemaasi dialogin kirjoittamisessa. Kahvilakeskusteluista saat inspiraatiota esimerkiksi keskustelussa käytettävien ilmausten, äänten ja painotusten, lauseiden muodostusten ja aidon keskustelun kuvaukseen. Ympäristön äänet, kuten musiikki ja keskustelut, sekä vielä tarkemmat, kuten tuolien narahdukset ja kahvikoneen suhina, voivat myös antaa uusia vaikutteita tarinaasi ja tilanteiden kuvailuun. Kahvila on myös hyvä paikka kokoontua kirjoittamaan muiden kanssa ja keskittyä tekstiin tietyn aikaa – lopussa tekstejä voi käsitellä yhdessä kahvin äärellä.

Energiaa luonnosta

Aina liikkeessä

Oletko usein tien päällä, matkalla paikasta toiseen? Ajan löytäminen kirjoittamiselle voi olla arjen keskellä hankalaa. Suosittelemme ehdottomasti luomaan säännöllisesti tilaa kirjoittamiselle pidemmäksi aikaa, mutta voit hyvin myös hyödyntää lyhyempiä ajanjaksoja asioiden välissä. Käytä lyhyt aikasi metrossa tai bussissa esimerkiksi kirjoittamisen valmistelulle: ideoiden listaamiselle tai suunnitelman teolle. Kun seuraavan kerran istut alas käsikirjoituksesi pariin olet jo tehnyt tärkeää taustatyötä, jonka säästät työpöydän ääressä.

Jos matkustat paljon, voit optimoida kirjoittamista ja valita matkustustavaksi esimerkiksi junan. Junassa sinulla on aikaa keskittyä käsikirjoitukseesi ja usein kirjailijat mieltävät junan jopa erittäin hyväksi kirjoituspaikaksi: keskittyminen tekstiin on helppoa maisemien vaihtuessa ikkunan ulkopuolella tasaisen rytmin tahtiin. Hiljaiset osastot työpisteillä auttavat keskittymään työhön ilman häiriötekijöitä ja junista löytyy usein myös langaton nettiyhteys sekä mahdollisuus kannettavan tietokoneen lataukseen. Muutaman tunnin tehokas työskentely ja täysi keskittyminen tekstiin on helppoa junassa, jossa muita vaihtoehtoja tekemiselle ei juuri ole ja tiedät aloittaessasi, että aikaa on rajoitetusti. Sama pätee toki myös muihin liikennevälineisiin kuten pitkän matkan bussimatkoihin tai lentokoneeseen.

Missä kirjoittaminen luonnistuu sinulta parhaiten?

Oletko löytänyt oman yhden paikkasi, hyvän sekoituksen tai parhaat tilat tiettyä kirjoitusprosessin osaa varten? Miten päädyit työtilaasi ja miten määritit parhaat edellytykset omalle kirjoittamisellesi? Haluaisimme mielellämme tietää, miten ja missä BoD:lla julkaistavat teokset kirjoitetaan. Kerro kommenttikentässä omista suosikeistasi ja anna lisää ehdotuksia hyvistä kirjoituspaikoista. Näistä hyötyvät varmasti myös muuta paikkaansa etsivät tai vaihtelua kaipaavat kirjailijat!

5 vinkkiä onnistuneeseen messuvierailuun

1 aikatauluta messuvierailusi

Riippumatta siitä, oletko messuilla vain yhden tai useamman päivän, hyödyt messuvierailustasi eniten, kun suunnittelet sen etukäteen mahdollisimman hyvin. Tutustu jo hyvissä ajoin ennen messuja messuohjelmaan ja mieti, mitkä tapahtumat ovat sinulle tärkeimpiä omakustannekirjailijan näkökulmasta ja mitkä tapahtumat ovat ajallisesti sinulle mahdollisia osallistua. Kiinnostaako sinua esimerkiksi kirjailijan toimeentulo ja se, minkälaisista palasista kirjailijoiden palkkiot koostuvat? Jos kiinnostaa, voit suunnata vaikkapa Suomen Kirjailijaliiton tapahtumaan Kirjailijan kukkaro. Tapahtuman löydät Töölö -osastolta lauantaina 26.10. klo 13.30. Luonnollisesti myös BoD:n osastolla on paljon mielenkiintoista ohjelmaa, joka on suunniteltu erityisesti omakustannekirjailijan näkökulmaan sopivaksi. Täältä pääset lukemaan koko ohjelman.

2 REPPU TÄYTEEN OMIA KIRJOJA

Kirjamessujen aikana sinulla on hyvä tilaisuus esitellä kirjaasi henkilökohtaisesti, olipa kyseessä sitten toimittaja, bloggaaja, kirjakauppias tai mahdollinen lukija. Mikä voisikaan olla tehokkaampi tapa markkinoida hyvin taitettua, kauniilla kannella ja mielenkiintoisella sisällöllä varustettua kirjaasi, kuin antaa sellainen kirjastasi kiinnostuneelle jälleenmyyjälle tai toimittajalle arvostelukappaleeksi? Kirjamessut ovat toki täynnä myös potentiaalisia lukijoita teoksellesi ja jo senkin takia on hyvä pitää vähintään pari myytäväksi tarkoitettua kirjaa matkassasi mukana. Oletko julkaissut ainoastaan e-kirjan? Ota mukaan tabletti tai lukulaite, jolle e-kirjasi on ladattu, jotta voit tarpeen tullen esitellä sitä.

4 VERKOSTOITUMINEN JA TAPAAMISTEN AIKATAULUTTAMINEN

Helsingin kirjamessut ovat oivallinen tilaisuus tutustua ja verkostoitua jo ennestään kirja-alalla toimiviin ihmisiin. Missään muussa kirjatapahtumassa ei ole mahdollisuutta tutustua niin moniin kirja-alan toimijoihin samaan aikaan, vain neljän päivän aikana. Helsingin kirjamessut ovat siis yksi tärkeimmistä markkinointi- ja verkostointitapahtumista Suomessa myös omakustannekirjailijoille. Jos mahdollista, sovi jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapaamisia kirja-alan toimijoiden, kuten kirjakauppiaiden, toimittajien ja bloggaajien kanssa. Näin saat varmistettua paikkasi heidän kalenteristaan ja myös itsellesi enemmän aikaa valmistautua tuleviin tapahtumiin. BoD:n verkostoitumisilta perjantaina 25.10. tarjoaa erinomaisen tilaisuuden vaihtaa kokemuksia muiden omakustantajien kanssa. Messuilla kannattaa toki myös muistaa spontaanin verkostoitumisen tärkeys ja liikkua messualueella hymyilevänä, ystävällisenä ja vastaanottavaisena erilaisiin kontakteihin. Mahdollinen yhteystyökumppani tai lukija voi löytyä myös vaikkapa hissistä, käydessäsi juttusille tuntemattoman kanssa.

5 Tilaisuus tavata lukijoitasi

Kerro lukijoillesi, että olet kirjamessuilla. Näin annat lukijoille ja muille kiinnostuneille mahdollisuuden tulla juttelemaan kanssasi kasvotusten kirjastasi ja kirjoittamisestasi. Omat verkkosivut, blogi ja sosiaalinen media ovat oivallisia kanavia kertoa, missä ja milloin he voivat tavata sinut. Voit myös järjestää esimerkiksi arvonnan seuraajillesi: tarjoa mahdollisuutta voittaa vaikkapa aamiaistapaaminen kirjamessuilla kanssasi ja signeerattu kirja.

Toivotamme sinulle onnea ja menestystä kirjamessuille!

Olet julkaissut todella kattavan opaskirjan kotikosmetiikan raaka-aineista ja valmistuksesta. Miksi halusit kirjoittaa kirjan juuri tästä aiheesta ?

Kosmetiikkaa valmistaessani ja ostaessani olen huomannut, että kosmetiikan luonnollisista raaka-aineista ei tiedetä juuri mitään. Aiheesta ei ole olemassa ainakaan suomeksi yhtään julkaisua. Monessa kotikosmetiikan oppaassa raaka-aineita sivutaan hyvin kevyesti. Englanniksikaan en ole ihan vastaavaa teosta löytänyt. Netistä löytyy kosmetiikan yrteistä ja öljyistä hyvin vaihtelevasti tietoa. Usein tämä tieto on hyvin pinnallista eikä kerro mitään kyseisen raaka-aineen olemuksesta. Netistä löytyvä tieto on usein myös virheellistä. Olin koonnut vuosien ajan omaan käyttööni muistiinpanoja eri kosmetiikan ainesosista ja päätin julkaista aineiston kirjan muodossa. Halusin antaa vastauksen kysymykseen miksi kyseistä raaka-ainetta tulisi käyttää iholla.

Omakustanne on mahdollisuus julkaista kirja mistä vain aihepiiristä ja valikoimassamme olevien teosten aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja nimekkeitä on toinen toistaan mielenkiintoisemmista teemoista. On mahdotonta esitellä ja mainita kaikkia kirjoja, mutta tässä artikkelissa nostamme esille muutamia erityisiä, jo hieman vanhempia teoksia vuosien varrelta:

Mistä kirjanne ”Eräänä päivänä Pitkolassa” kertoo?

Eräänä päivänä Pitkolassa kertoo Pitkolan kylästä ja sen mitä ainutlaatuisimmista asukkaista. Omaperäiset kyläläiset ajautuvat ajoittain erittäin kummallisiin tilanteisiin. Niistä selviytyäkseen tarvitaan nokkelia lapsia ottamaan ohjat.

Kirja alkaa sillä, kun yksi kyläläinen tyttö – Sikuriina – näkee ikäisensä lapsen saapuvan Pitkolaan. Eniten häntä kiinnostaa, mitä tällä tuntemattomalla hahmolla on mukanaan ja lähtee ottamaan siitä selvää. Tietenkin matkan varrelle tulee edesottamuksia, joita nämä kaksi lähtevät sitten selvittämään. Jokaisen luvun lopussa on lukuun ja sen hahmoihin liittyvä resepti. Reseptit ovat tietenkin maistuvia, mutta myös helppoja valmistaa, joten perheen pienimmätkin voivat tarttua kauhaan ja vispilään. Eli Pitkola on sekä satu-, että reseptikirja.

Mistä saitte idean kirjaan?

Kirjan idea syntyi kahvilassamme. Minä ja Ioanna päätimme vuonna 2010 toteuttaa haaveemme omasta kahvilasta. Pistimme tuumasta toimeen ja avasimme Bossaliinan Turkuun. Kahvilamme oli olemassa puolitoista vuotta. Se oli heti ensi metreistä lähtien tosi suosittu, sillä persoonallisia kahviloita ei Turussa vielä silloin liiemmin ollut. Bossaliina oli myös median suosikki ja saimme paljon huomiota. Olimme aktiivisia somessa ja annoimme kasvot yrittäjyydelle, sinnikkyydelle ja unelmien toteuttamiselle. Mitään leipurialan tutkintoa ei kummallakaan ollut, olemme molemmat mainosalan kirjoittajia. Lopulta myimme kahvilamme, sillä kaipasimme takaisin kynien äärelle.

Aina kun kahvilassa oli hiljaisempi hetki, otimme esiin vihon ja aloimme keksiä tarinaa hahmoineen. Pitkola on ikään kuin kahvilamme tuotos.

Miksi päätitte julkaista kirjanne omakustanteena?

Kirja roikkui laatikossa hyvän tovin ennen kuin julkaisimme sen. Kun sitten menin tekemään ylemmän amk:n tutkintoa, päätin ottaa Pitkolan lopputyökseni. Julkaisu omakustanteena oli luonnollista, sillä silloin sain laittaa kädet saveen oikein kunnolla.

Kirja on toteutettu hyvin ammattitaitoisesti. Oliko teillä omaa kokemusta esimerkiksi kirjan taitosta ja kannen suunnittelusta vai käytittekö ulkopuolista apua?

Kirjamme kannen on toteuttanut Anni Ringbom ja kirjan taiton on tehnyt Pauliina Impo. Halusimme, että kirja näyttää hyvältä kannesta kanteen ja on laadukkaan oloinen. Huonosti taitettu ja kansiltaan pliisu kirja on luotaantyöntävä, se ei herätä kiinnostusta kenessäkään.

Tietokirjallisuus on laaja ja jatkuvasti hyvin menestyvä kirjallisuuden laji, sillä ihan jokaisesta aiheesta voi jakaa omat oppinsa ja kokemuksensa – ja lähestulkoon kaikille aiheille löytyy myös omat lukijansa. Olipa kyse yleisesti kiinnostusta herättävistä, ajankohtaisesti tärkeistä aiheista tai marginaalisista ja pienelle yleisölle kohdistetuista teemoista, on jokaisella teoksella oma lukijakuntansa. Tiedonhaku on helpottunut viime vuosina huomattavasti internetin johdosta, mutta uteliaisuutta ja mielenkiintoa uusia asioita kohtaan eivät aina tyydytä internetin hakukoneiden tuomat vastaukset. Lukijat tarttuvat erityisen kiinnostavan aiheen kohdalla mielellään tietokirjaan, jossa asiaan on paneuduttu kunnolla.

Useat kirjailijat valitsevat omakustantamisen tietokirjalleen, sillä tietokirjojen kohderyhmä on helposti määriteltävissä aiheen mukaan ja näin ollen myös hyvin tavoitettavissa. BoD:n kautta julkaistaan runsaasti tietokirjallisuutta ja aiheita löytyy aivan laidasta laitaan, muun muassa työn johtamisen oppaista ohjelmointiin, käsityökirjoihin, kasvatusoppaisiin ja matkakertomuksiin.

Oletko sinä tietyn aiheen asiantuntija ja haluat, että muut aiheen parissa työskentelevät voivat hyötyä osaamisestasi? Oletko käynyt unohtumattomalla matkalla ja haluat kertoa parhaat vinkkisi samaan kohteeseen suuntaaville? Tai oletko kokenut jotain elämääsi mullistanutta ja haluat jakaa henkilökohtaiset kokemuksesi ja antaa näin vertaistukea samassa tilanteessa oleville? Kokoa oppisi, vinkkisi ja tarinasi kirjan muotoon ja julkaise oma tietokirjasi.

Näin pääset alkuun

Vaikka tietokirjallisuus on laaja käsite, on tietokirjan käsikirjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteneväisiä seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon. Jokainen tietokirja perustuu faktatietoon ja lukija odottaa kirjailijalta kyseisen alan asiantuntijuutta joko koulutuksen, työn tai kokemusten perusteella. Paneudu siis aiheeseen huolella, tee taustatutkimusta tarvittaessa ja mieti tarkkaan, mitä haluat lukijan oppivat kirjasi avulla.

Miksi haluat julkaista kirjan?

Kysymys kuulostaa ehkä turhalta: onhan kirjan julkaiseminen kirjailijan mielestä aina hyvä idea. Mutta oletko ajatellut kirjan julkaisua alkuperäistä ideaa pidemmälle? Miksi juuri sinun kirjasi sisältämän tiedon on tultava julki ja mitä uutta se tuo kirjamarkkinoille?

Aseta tavoitteita

Ennen kuin aloitat käsikirjoituksen työstämisen, on tärkeää miettiä kirjan tarkoitusta. Kenelle kirjasi on suunnattu ja mitä lukijan on tarkoitus oppia teoksestasi? Mitä valmiuksia lukijalle kertyy lukukokemuksen aikana ja mitä hyötyä sisällöstä on kohderyhmälle? Tietokirjan kirjoittaminen voi olla hankalaa siinä mielessä, että asiantuntijana sinulla on paljon jaettavaa ja kerrottavaa: jos sinulla ei ole alusta saakka selkeää suunnitelmaa ja tavoitteita, voi hyvin olla, että kerronta ei ole selkeästi maaliin johtavaa vaan lähtee helposti sivuraiteille, jolloin tekstistä voi tulla epäselvää ja hankalaa.

Tee lista niistä seikoista, jotka haluat ehdottomasti lisätä kirjaasi ja suunnittele, miten rakennat tekstin johdonmukaisesti kaikki teemat silmällä pitäen. Käsikirjoitusta työstäessä voi toki myös käydä niin, että kerronta lähtee toiseen suuntaan kuin alun perin olit suunnitellut ja painopiste siirtyy. Tämä ei missään nimessä ole ongelma, kunhan työstät suunnitelmasi vastaamaan uutta kerronnan suuntaa ja jatkat suunnitelmasi mukaisesti.

Kenelle kirjasi on suunnattu?

Kirjan ainutlaatuisuus ja erikoisuus sekä tavoitteesi auttavat sinua määrittämään, kuka voisi olla kiinnostunut lukemaan kirjasi. Oikea lukijakunta löytyy lähes luonnostaan, kun teoksen tarkka aihe ja sisällön tuoma hyöty on kartoitettu: voit näiden perusteella miettiä kenellä on tarvetta siihen tietoon, jonka välität kirjasi kautta. Kohderyhmä vaikuttaa suuresti myös esimerkiksi kirjoitustyyliin ja markkinointiin.

Kirjan toteutus

Kun olet rajannut kirjasi aiheen, määritellyt kohderyhmäsi ja tehnyt kirjoitussuunnitelman, on aika aloittaa käsikirjoituksen työstäminen. Luota tässä projektin vaiheessa omaan asiantuntemukseesi ja kokemuksiisi, mutta älä epäröi hakea vaikutteita ja vahvistavaa tietoa muista lähteistä tarvittaessa.

Taustatutkimus: vahvista faktat

Tietokirjailijana sinulla tulee luonnollisesti olla vahva tuntemus aiheesta, josta olet päättänyt kirjoittaa. Sisällön uskottavuus ja todenmukaisuus ovat välttämättömiä kirjan menestyksen kannalta ja sinun tehtäväsi on osoittaa lukijalle, että olet luottamuksen arvoinen. Parhaiten se onnistuu, kun jaat omaan asiantuntijuuteesi perustuvaa, aiheeseen liittyvää perustietoa ja vahvistat tiedon tutkimusten, muiden teosten ja faktojen avulla. Sekä aiheen ja sen taustan kartoittamisen että käsikirjoituksen kirjoittamisen kannalta on suositeltavaa lukea muita teoksia – niin aiheeseen liittyviä kuin muitakin tietokirjoja. Ne antavat sinulle tarvittavia faktoja, uusia ajattelutapoja sekä ideoita ja inspiraatiota kirjan rakenteeseen ja tyyliin liittyen.

Rakenne luo selkeyttä kirjailijalle ja lukijalle

Myös tietokirjoissa on tärkeää miettiä rakennetta ja sitä, että aihe on esitelty sekä selkeästi että mielenkiintoa herättävällä tavalla. Suunnittele tekstin jako kappaleisiin niin, että rakenne on johdonmukainen ja jokainen kappale seuraa punaista lankaa: lukijan on pysyttävä kärryillä alusta loppuun ja hänelle on annettava riittävästi taustatietoa kaikkien asiayhteyksien ymmärtämiseen. Rakenteen ja kappalejaon luomisesta on paljon hyötyä myös sinulle: suunnitelma auttaa sinua pysymään raiteilla ja pitämään mielessä ne aiheet, jotka olet suunnitteluvaiheessa määritellyt kirjallesi.

Voit jäsennellä sisällön karkeasti kolmeen pääosioon: johdanto, asiateksti, yhteenveto. Jaa tekstisi ensin osioihin ja mieti sen jälkeen osioihin sisältyvät pääpisteet, joista rakentuvat kappaleet. Suunnittele, mitä haluat kertoa jokaisessa kappaleessa ja kirjoita aiheet ylös muutaman lauseen tai avainsanojen avulla. Näin saat hyvän yleiskatsauksen tekstin jäsentelystä sekä siitä, mitä puuttuu tai mitä voi poistaa. Jatka suunnittelua alaotsikoiden avulla, jotka jakavat pääotsikot edelleen tarkempiin osioihin. Sekä pää- että alaotsikot tulee nimetä ilmaisuvoimaisesti niin, että lukijalle selviää heti kappaleen sisältö. Niiden avulla luot myös kirjasi sisällysluettelon, joka lisätään kirjan alkuun julkaisuvaiheessa.

Löydä oma kirjoitustyylisi

Kirjan kirjoitustyylin tulee sopia aiheeseen, kohderyhmälle ja sinulle kirjailijana. Inspiraatiota ja yleisiä käytäntöjä löydät muista saman aihepiirin tietokirjoista – yhdistämällä niitä omaan henkilökohtaiseen kirjoitustyyliisi luot ainutlaatuisen kirjoitusasun. On myös tärkeää miettiä kirjan kohderyhmää kirjoitustyylissä: kenelle kirja on suunnattu ja miten kyseistä lukijakuntaa voi parhaiten puhutella? Kuinka paljon mahdollisilla lukijoilla on pohjatietoa aiheesta? Onko parempi olla asiallinen vai voiko kielellä myös leikitellä? Määrittelemällä kohderyhmäsi tarkoin voit suunnitella kirjoitustyylisi ja miettiä, mistä perspektiivistä ja minkälaisella kielellä kirjoitat. Ajattele siis lukijan kannalta, miten sanomasi välittyy parhaiten ja esitä asiasi sen perusteella määritellyllä tyylillä.

Aiheeseen ja kohderyhmälle soveltuva kirjoitustyyli toimii kuitenkin vain, jos kirjoitat myös itsellesi sopivalla tavalla. Ole oma itsesi ja luonnollinen, älä käytä vaikeita sanoja jos olet niiden merkityksestä epävarma äläkä matki muiden kirjoitustyyliä. Uskottavuus välittyy asiasisällön lisäksi  kirjoitustyylin kautta. Kirjailijana haluat erottua joukosta ja sen teet parhaiten luomalla mielenkiintoisen sisällön lisäksi oman äänen ja tyylin.

Uskottavuuteen vaikuttaa vahvasti myös oikeinkirjoitus. Varsinkin tietokirjailijana haluat antaa kirjastasi ammattimaisen vaikutelman ja yksi peruspilareista on virheetön teksti. Käytä mielellään ammattimaisen kustannustoimittajan palveluita ja varmista, etteivät kieliopilliset tai välimerkkivirheet heikennä uskottavuuttasi asiantuntijana.

Markkinointi

Mitä tarkemman kohderyhmän luot kirjallesi julkaisuprojektin alussa, sitä jouhevammin voit suunnitella muita tärkeitä projektin vaiheita – esimerkiksi markkinointia. Olet määritellyt ja rajannut kirjasi aiheen tarkasti ja se auttaa sinua valitsemaan sopivat markkinointikanavat. Ilmestyykö tietokirjasi aiheeseen liittyviä lehtiä? Löytyykö aiheesta kiinnostuneille tapahtumia, järjestöjä tai verkkosivuja? Tarkasti rajatun aiheen suurin hyöty on se, että voit helposti löytää ne kanavat, joiden kautta löydät varmimmin juuri sinun kirjastasi kiinnostuneita lukijoita. Monipuolista lisätietoa kohderyhmän määrityksestä ja mahdollisista markkinointitoimenpiteistä löydät täältä .