Kiinnostava aihe – kaiken A ja O
Omakustantajalla on täysi vapaus kirjoittamiseen, kun taas perinteisen kustantamon kautta julkaiseva kirjailija on todennäköisemmin sidottu erilaisiin reunaehtoihin: kirja on ilmestymässä tiettynä aikana, on pidettävä aikatauluista kiinni, kustantamo saattaa tarvita tietyntyylistä teosta ja niin edelleen. Kun itse tekee, saa itse päättää niin sisällöstä kuin ajankäytöstä. Se on yksi merkittävä ero perinteisen kustantamon kautta julkaisevan kirjailijan ja omakustantajan välillä. Omakustantajan on otettava vastuu ajankäytöstään ja itse johdettava itseään, eikä se aina ole helppoa.
Paraskaan ajanhallintasuunnitelma ei pelasta, jos motivaatiota kirjoittamiseen ei ole. Kun alat kirjoittaa, valitse aihe, joka todella kiinnostaa sinua tai jota todella rakastat, sillä tulet viettämään sen parissa todella paljon aikaa. Kukaan ei voi tai jaksa olla parhaimmillaan kuukausia, joten on tärkeää, että aihe pitää sinua niin otteessaan, että jaksat pysyä sen parissa ja palata siihen kuukaudesta, ehkä jopa vuodesta toiseen. On myös tärkeää muistaa aina silloin tällöin palkita itsensä.
Luettavaa tekstiä
Kirjailijan kannattaa muistaa, ettei lukija ei voi nähdä tekijän pään sisälle. Kaikki oleellinen tieto täytyy löytyä tekstistä. Lukijaa ei saa aliarvioida, mutta ei myöskään yliarvioida. Jos haluat sanoa jotakin niin sanotusti rivien välistä, täytyy vinkkien olla selkeitä. Lukijasi ei ole ajatustenlukija!
Miina Supinen
Miina Supinen on helsinkiläinen kirjailija, luovan kirjallisuuden opettaja ja toimittaja.
Hän tuli tunnetuksi esikoisromaanistaan Liha tottelee kuria ja on sen jälkeen julkaissut mm. novellikokoelmat Apatosauruksen maa ja Orvokki Leukaluun urakirja. Tuorein teos Mantelimaa ilmestyi vuonna 2015.
Arvokas palaute
Kirjoittaminen on yleensä yksinäistä puuhaa, useimmiten se on soolosuoritus. Niinpä onkin tärkeä saada tekstistä palautetta. Periaatteessa tekstiä kannattaa aina näyttää jollekin toiselle. Se, miten ja milloin tämä tapahtuu, riippuu paljon kirjoittajan omista tarpeista ja tekstiä voi näyttää myös useammalle henkilölle kirjoitusprosessin eri vaiheissa.
Varhaisessa vaiheessa tekstiä voi käydä läpi ns. kriitikkopari. Tämä voi olla henkilö, joka ei esimerkiksi tiedä paljoa kirjoittamastasi aiheesta. Tähän tehtävään ei välttämättä kannata valita ystävää tai sukulaista. Kun saat palautetta jostain kohdasta, palaa siihen ajatuksella. Palaute kannattaa aina ottaa huomioon, mutta tekstiä ei silti ole pakko muuttaa, on tärkeää luottaa omaan visioon.
Kun teksti on periaatteessa valmista, voi sen antaa kustannustoimittajalle. Hyvä kustannustoimittaja ei ainoastaan käy läpi kirjan rakennetta ja puutu esimerkiksi epäjohdonmukaisuuksiin, vaan myös oikolukee tekstin. Oikeakielisyyden tarkistaminen voi kuulostaa tylsältä ja aikaa vievältä, mutta tekstin virheettömyys on tärkeää lukumukavuuden kannalta – kirjoitusvirheitä vilisevän tekstin lukeminen on kerta kaikkiaan rasittavaa.
Usein kirja kirjoitetaan niin sanotusti monta kertaa, editointivaihe voi kestää yhtä kauan kuin ensimmäisen version kirjoittaminen.