Kirjan toteutus sisältää useita vaiheita ja muutamien perussääntöjen sekä oman luovuuden ja mielikuvituksen avulla luot myös omasta kirjastasi mielenkiintoisen kokonaisuuden. Olemme koonneet sinulle vinkkejä, joiden avulla voit miettiä kirjasi toteutustapaa sen kirjallisuuslajin ja käyttötarkoituksen mukaan sekä haastatelleet BoD-kirjailija Katrina Bergiä kirjan toteutukseen liittyen. Hänen kirjansa Tarinoita rakkaudesta sai julkaisun jälkeen mediassa useita positiivisia arvosteluja, joissa kiinnitettiin sisällön lisäksi erityisesti huomiota erittäin taitavasti ja harkitusti toteutettuun ulkoasuun.
Paperilaatu
Käsikirjoituksesi on tarkoitus tulla esiin parhaalla mahdollisella tavalla sisällöllisesti, ja tärkeää on myös paperilaatu, jolle teksti painetaan. Kun toteutat kirjaprojektisi BoD:lla, voit valita seuraavista paperilaaduista kirjallesi sopivimman: 90 g valkoinen ja kermanvalkoinen, 120 g mattapintainen, satinoitu paperi ja 200 g kiiltävä valokuvapaperi.
Jos kirjassasi on paljon kuvia tai kuvituksia, etenkin värillisiä, joiden haluat tulevan esiin parhaalla mahdollisella tavalla, ovat joko 120 g mattapintainen paperi tai 200 g valokuvapaperi parhaat vaihtoehdot. Kuvien lisäksi paljon tekstiä sisältäville kirjoille sopii vielä paremmin 120 g paperi, sillä mattapinta ei heijasta tekstiä ja sitä on miellyttävämpi lukea. Myös lastenkirjoille suosittelemme paksumpaa paperia, joka kestää hyvin kovaakin kulutusta.
Kokovaihtoehdot
Kirjan koon valinta riippuu myös suurelta osin kirjallisuuden lajista ja kirjan käyttötarkoituksesta. BoD tarjoaa kirjailijoille kymmenen eri kokovaihtoehtoa. Esimerkiksi kaunokirjalliset teokset ovat usein pieniä, hyvin kädessä pidettäviä ja usein myös helposti mukana kulkevia pokkareita. BoD:lla suosituimmat koot kaunokirjallisille teoksille ovat 12 x 29 cm, 13,5 x 21,5 cm, 14,8 x 21 cm (A5), 15,5 x 22 cm sekä 17 x 22 cm. Se, mihin kokoon kirjailija loppujen lopuksi päätyy, on makukysymys. Tietokirjoille suosittuja kokoja ovat 15,5 x 22 cm sekä 17 x 22 cm, sillä niiden hieman suurempi koko antaa hyvin tilaa myös kuvien ja kaavioiden lisäämiselle tekstin yhteyteen.
Kirjan taitto
Tekstin asettelu valitsemallesi paperilaadulle vaatii suunnittelua ja on parhaimmillaan silloin, kun lukija ei edes tule ajatelleeksi sitä kirjaa lukiessaan. Harkitusti toteutettu taitto auttaa lukijaa pääsemään tarinassa eteenpäin sujuvasti ja ilman ikäviä keskeytyksiä tai harhailevia ajatuksia, jotka johtuvat yksinkertaisesti siitä, että taitto on epäonnistunut.
Suosittelemme tutustumaan myös kattavan artikkelimme kirjan taittoon liittyen, jossa taittaja Paula Savolainen antaa vinkkejä taiton suunnitteluun ja toteutukseen liittyen.
Kannen suunnittelu
Kansi on kirjasi käyntikortti ja antaa lukijalle ensimmäisen vaikutelman kirjasi sisällöstä. Sen toteutuksessa ei siis missään nimessä kannata hätiköidä tai ajatella, että sisältö on niin hyvä ettei kanteen tarvitse enää panostaa. Jos mietit hetken omien kirjavalintojesi perusteita huomaat varmasti, kuinka suuri merkitys kannella on mielenkiinnon heräämisessä tiettyä teosta kohtaan. Kansi on yksi tärkeimmistä vaiheista kirjan julkaisussa ja kaikkien kannen osien on oltava toimivia yhdessä.
Päätä ensin, haluatko kirjallesi kovat vai pehmeät kannet. Onko kirjan tarkoitus kulkea helposti mukana vai pitääkö sen kenties kestää kovaakin kulutusta? Pokkarit on helppo sujauttaa laukkuun ja ne ovat edullisia sekä tuotannossa, että myyntihinnan perusteella. Kovakantiset kaunokirjalliset teokset taas maksavat enemmän, toisaalta ne ovat myös ulkoasultaan arvokkaampia ja koviin kansiin voi halutessa lisätä myös suojapaperin sekä lukunauhan. Voit myös valita, haluatko kovakantisen kirjasi pyöreällä vai suoralla selällä. Tässä kannattaa ottaa huomioon kirjasi sivumäärä. Kovin ohutta selkää ei voida pyöristää ja noin sataan sivuun asti kannattaa valita ennemminkin suora, kuin pyöristetty selkä. Hyvin paksussa kirjassa taas selän pyöristystä suositellaan.
Pehmeäkantiset kirjat sidotaan liimasidonnalla, kovakantisille kirjoille voi valita joko liima- tai lankasidonnan. Lankasidonta tehdään käsityönä ja antaa kovakantiselle kirjalle entistä arvokkaamman ulkoasun. Erilaiset opas- ja ohjekirjat, joiden ohjeita pitää pystyä lukemaan ilman käsiä ja kirjan on toivottavaa pysyä auki halutussa kohdassa, voi hyvin toteuttaa pehmeäkantisena rengaskirjana, jolloin kirja pysyy itsestään helposti auki rengassidonnan avulla. Lyhyille julkaisuille voi valita myös hakasnidonnalla sidottavan vihkomuodon.
Voit valita jokaiselle kansityypille joko kiiltävän, mattapintaisen tai kohokuvioidun laminoinnin. Suojapaperilla varustetussa kirjassa valinta toteutetaan itse suojapaperissa – suojapaperin alla olevat kovat kannet päällystetään yksivärisellä kansipaperilla. Laminointi vaikuttaa sekä kirjan ulkonäköön että käsituntumaan ja sen valinta on täysin kirjailijan mausta riippuvainen.
Ulkoasun toteutus
Kansityyppi, sidonta ja laminointi ovat tärkeitä valintoja, jotka vaikuttavat lopulta myös kannen ulkoasun luovaan suunnitteluun. Tässä vaiheessa on usein hyvä luottaa ammattilaisen asiantuntemukseen: kansisuunnittelijoilla on loistava kyky ideoida lukijan hermoon iskevä kansi, joka kiteyttää kuvien, värien ja muotojen avulla sekä kirjan sisällön että kirjallisuuden lajin. He tuntevat myös ajan trendit ja tietävät kokemuksen perusteella, mikä myy ja mikä ei. Kannen voi toki suunnitella myös itse, mutta suosittelemme lämpimästi pyytämään kannesta mielipidettä mahdollisilta lukijoilta tai suunnittelijalta ennen julkaisua – aivan kuten muissakin toteutuksen osa-alueissa, on palaute aina tärkeää.
Lue graafikko Emmi Kyytsösen parhaat neuvot kannen suunnitteluun blogiartikkelistamme. Vaihtoehtoja ja vinkkejä kannen itsenäiseen toteutukseen löydät täältä.
Kirjailijan kokemuksia kirjan toteutuksesta
BoD-kirjailija Katrina Bergin julkaisema kirja Tarinoita rakkaudesta on kaunis teos, joka on ulkoasultaan puhutteleva ja se tuntuu hyvältä pitää kädessä. Kirja sisältää nimensä mukaisesti tarinoita rakkaudesta ja niihin liittyviä kuvituksia. Kirjasta huomaa, että sen toteutusta on harkittu tarkasti ja pitkään – jokainen yksityiskohta pistää silmään ja herättää ajatuksia sen syvemmästä tarkoituksesta.
Näin ollen ei ole ollenkaan yllättävää, että medioissa positiivista palautetta on tarinoiden lisäksi saanut myös sen toteutustapa. Katrina kertoo haastattelussa, miksi kirjalle on valittu juuri tämä toteutustapa ja miten se on suunniteltu.
Kirjakauppias Veera Uusoksa kirjoittaa arvostelussaan ”Teksti on juuri sopivan kokoista, ei liian pientä, ei liian suurta” – mitä fonttikokoa taitossa on käytetty ja miten valitsit sen?
Halusimme kirjan kokoon ja sisältöön sopivan, ajattoman, selkeän 12 /16. Pistekokoa on helppo lukea, myös ääneen ja se luo pienen satukirjamaisen vivahteen.
Kirja on koossa 12 x 19 cm. Oliko mietinnässä myös muita kokovaihtoehtoja vai tiesitkö alusta alkaen, että haluat kirjasi juuri tässä koossa?
Kirjan koko oli alusta lähtien selvä: pieni tarina, pieni kirja. Muita vaihtoehtoja emme edes ajatelleet, sillä halusimme, että kirja ei vie tilaa ja että se sopii sekä käteen, taskuun että kassiin.
Myös kirjan sisältämät kuvitukset ovat saaneet kehuja – kuka ne on piirtänyt ja miten ne on toteutettu? Miten ne liittyvät kerrottuun tarinaan?
Kuvitukset on valmistanut kuvittaja ja graafikko Jouko Ollikainen. Kirjan toteutus on alusta alkaen ollut tiivistä ja antoisaa yhteistyötä. Kuvat ovat syntyneet riekon pyrstösulista tehdyllä siveltimellä ja indian ink -musteella. Jouko kertoi, että lukiessaan tarinoita, hän tiesi heti, miten kuvitus tulee toteuttaa ja miksi juuri näillä välineillä: niiden jälki jättää lukijalle mahdollisuuden piirtää mielessään se viimeinen viiva. Kun kuvitusta katsoo tarkemmin, huomaa että piirrokset ovat ennemminkin rekisteröityjä kuin perinteisiä tarkkoja piirroksia. Nopeasti katsoen kuvitukset luovat kirjaan ajattoman tunnelman ja mitä useamman kerran kirjan lukee, sitä enemmän tarinat avautuvat. Samoin, mitä enemmän kuvituksiin keskittyy, sitä enemmän niiden sattumanvarainen syntyprosessi avautuu. Tässä piilee tekstin ja kuvituksen luoma taika.
Miten päädyitte kannen kuvaan ja väriin? Entä toteutukseen kovakantisena suojapaperilla?
Kannen väri oli itsestään selvä. Vanha roosa symboloi parhaiten ajatonta rakkaustarinaa. Kontrastiksi väriin halusimme nimenomaan puun. Ensinnäkin sillä on oma tarinansa kirjassa ja toiseksi, ilman puuta ei olisi paperia, ei kirjaa eikä rakkaustarinaa. Haaveena oli saada vanhan ajan rakkaudella toteutettu ja kulutusta kestävä kirja, kaikkine elementteineen. Tästä syystä kansityypiksi valikoitui kovakantinen perinteisesti suojapaperin kanssa.
Teit yhteistyötä kuvittajan kanssa periaatteella, että kirja on myös haptinen kokemus. Kerro hieman lisää tästä ajatustavasta: miten lähditte suunnittelemaan kirjan ulkoasua ja mikä oli sinulle toteutuksessa erityisen tärkeää?
Olen juuriltani taidekäsityöläinen ja minulle on tärkeätä, että esineet ja objektit vetoavat myös tuntoaistiini, oli sitten kyseessä kuitu, puu, kivi tai metalli. Ajattelin, että kirjasta esineenä voi tulla ”mielitietty” – jos ei muuten niin ainakin niin, että sitä on kokonsa puolesta mukava pitää kädessä ja paperin pinta miellyttävän tuntuinen, jopa lämmin. Käsi voi sivellä kantta, koskettaa sivuja, avata ja sulkea. Kokonsa puolesta sen tulisi mahtua taskuun, laukkuun eli olla arjessa mukana.
Elämme aikaa, jolloin ihmiset ovat kääntämässä selkänsä kirjalle ja omani on tietoinen reagointi tähän. Ideana oli halu tehdä kirja, johon voin itse rakastua ja silloin olisi ehkä mahdollista, että joku muu kokisi samoin.