Markkinointimahdollisuuksia on monia ja yksi varsin tehokas keino herättää lukijoiden mielenkiinto on saada siitä positiivisia arvioita ja suosituksia. Usein ihmiset päätyvät valitsemaan vaihtoehdoista sen, jota muut ovat suositelleet ja joka on saanut paljon huomiota – tämä pätee melkein kaikissa kuluttajien valinnoissa ja erityisesti kirjoille.
Kirjan esittely medioissa sekä positiiviset arvostelut parantavat kirjan näkyvyyttä ja herättävät lukijoiden mielenkiinnon. Perinteisten arvostelujen rinnalle ovat nousseet myös kirjablogit, joiden tärkeys sekä kirjailijoille että kustantajille on todella suuri. Kirjablogit keskittyvät kirja-arvosteluiden lisäksi myös monipuolisemmin kirjallisuuteen liittyviin aiheisiin ja hyvän suhteen luominen bloggaajaan voi olla pohjana myös muille yhteisille projekteille, kirjailijaesittelyille ja verkostoitumiselle.
Mikä on kirjablogi?
Kirjablogit sisältävät yleisesti julkaisuja kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyen: kirja-arvosteluja, kirja-alan tapahtumia ja trendejä, haasteita ja kirjailijaesittelyitä. Kirjabloggaajat Suomessa ovat intohimoisia kirjallisuuden ystäviä, jotka kirjoittavat kirjablogia pääsääntöisesti sivutyönä tai harrastuksena. Päämääränä on jakaa lukukokemuksia, suositella teoksia, herättää keskustelua kirjoista ja kirjallisuudesta sekä mielenkiintoa niitä kohtaan.
Luen paljon ja olen kirjallisuuden suhteen melko kaikkiruokainen, tosin fantasia ja nykyisin jännäritkin jäävät vähemmälle. Chick-lit tai romanttinen hömppä eivät myöskään kiinnosta, niitä luen joskus välipalaksi. Blogini Runosunnuntai on innostanut lukemaan nykyrunoutta. Tänä vuonna olen lukenut syyskuun loppuun mennessä 23 runokokoelma, viime vuonna 50.
Luettavan valinnassa tärkein kriteeri on aiheen tai kirjailijan kiinnostavuus. Tutkin minua kiinnostavia kirjoja kustantajien uutuusluetteloista ja kirjoitan ne muistiin julkaisuaikatauluineen. Joko pyydän lukukappaleen tai varaan kirjastosta – jota käytän todella paljon! Kuulun myös useiden kustantajien tiedotuslistoille. (Riitta, Kirja vieköön -blogi)
Ensimmäinen askel
Kirjabloggaajia kontaktoidessa pätevät samat säännöt, kuin ottaessasi yhteyttä mihin tahansa lehden toimitukseen. Huolellinen, ammattimainen, ystävällinen ja personoitu yhteydenotto herättää vastaanottajan mielenkiinnon lukea kirjasi varmemmin, kuin nopeasti kasaan kyhätty massaviesti. Muista, että kirjabloggaajat ovat alansa ammattilaisia ja arvostus heidän työtään ja mielipidettään kohtaan on tärkeä osa yhteydenottoa. Bloggaajan on huomattava, että olet tehnyt valintasi ottaa häneen yhteyttä perusteellisesti ja tutustunut blogin sisältöön etukäteen.
Minusta tärkeintä on lähestyvä puhuttelu ja henkilökohtaisuus, se että viestissä kuultaa se, että kirjailija on todella kiinnostunut minun mielipiteestäni. Persoonaton massaviesti ei innosta ottamaan kirjaa lukuun. Tällaisesta epäinnostavasta, ilman personoitua puhuttelua tulleesta yksi esimerkki (en pyytänyt lukukappaletta!):”Minulle sanottiin, että kukaan ei lue enää nykyään runokirjoja. Kuitenkin menin sellaisen tekemään. Esikoisteokseni, xx on julkaistu x-kuussa 2018.”
Kirjabloggaajat elävät uutuuksien ja kirjojen tulvassa. Meillä ei todellakaan ole pulaa luettavasta, sen sijaan lukuajasta on. Kirjailijan yhteydenoton kiinnostavuutta lisää se, jos viestistä näkyy, että hän on edes jonkun verran tutustunut vastaanottajan blogin sisältöön. Kaikille ei kannata tarjota joka genreä, täsmäisku on parempi. (Riitta, Kirja vieköön -blogi)
Valitsen joka kuukausi kuukauden elämyksellisimmät kolme kirjaa kategorioissa kotimainen kirjallisuus, ulkomainen kirjallisuus ja runous. Nämä kirjat saavat kuvineen toistamiseen julkisuutta blogissa. Valitsen vuosittain myös kauneimmat kannet. Näitä koostepostauksia luetaan todella hyvin!
Viime vuonna tein blogiini joulukalenterin, joka perustui Marjut Hjeltin toimittamaan teokseen ”Naisia Kansalliskirjastossa. Aarteita kirjaston kätköistä”. Normaalin lukuarvion lisäksi julkaisin siis 24 postausta kaikissa käyttämissäni somekanavissa: omassa Facebook-profiilissa, blogin Facebook-sivulla, Twitterissä ja Instagramissa. (Riitta, Kirja vieköön -blogi)
Ajattele siis yhtä kirja-arvostelua pidemmälle ja ota suunnitteluvaiheessa huomioon, että luot samalla mahdollisesti pohjan pitkäkestoiselle suhteelle. Suomessa on satoja aktiivisia kirjabloggaajia ja mahdollisuutesi ovat siis laajat. Tutustu eri kirjablogeihin ja niiden sisältöön, kartoita blogien aiheet ja bloggaajan mielenkiinnon kohteet. Ota yhteyttä kirjablogeihin, joiden aihepiiri ja tyyli sopivat yhteen oman kirjasi kanssa ja kerro bloggaajalle, miksi sinun kirjasi voisi kiinnostaa häntä. Perustele ehdotuksesi arvostelukappaleen lukemisesta blogiin liittyvän sisällön avulla ja osoita mielenkiintoa bloggaajan tekemää työtä kohtaan. Kirjabloggaajat ylläpitävät blogeja pääsääntöisesti harrastusmielessä ja heidän aikansa lukemiseen on rajoitettu – kirjavalinnat tehdään siis harkiten ja kirjailijan on tärkeää erottua joukosta positiivisesti.
Yhteistyöt ja blogien yhteisöllisyys
Useimmiten kirjailijat ja kirjablogit tekevät yhteistyötä kirja-arvostelujen muodossa, jolloin kirjailija ottaa yhteyttä bloggaajaan, esittelee teoksensa ja ehdottaa arvostelukappaleen lukemista. Jos bloggaajan mielenkiinto teosta kohtaan herää, voi maksuttoman arvostelukappaleen tilata suoraan BoD:lta. Bloggaaja julkaisee halutessaan teoksesta arvostelun blogissaan kirjan luettuaan, mutta ei missään nimessä ole siihen velvoitettu. Jos kirjablogissa julkaistaan kirjastasi positiivinen arvostelu, suosittelemme ehdottomasti lähettämään bloggaajalle kiitosviestin ja mahdollisesti jopa kommentoimaan blogikirjoitusta. Se sekä lämmittää bloggaajan mieltä, että näyttää blogin lukijoille, että olet kirjailijana aktiivinen ja seuraat niitä blogeja, joissa kirjoitetaan teoksestasi. Lisäksi se antaa sinulle mahdollisuuden rakentaa bloggaajan kanssa pysyvämmän suhteen.
Todella vähän kirjailijat kommentoivat kirjojensa bloggauksia, mutta sellainen harvinaisuus lämmittää mieltä kovasti. Lyhyt viesti, kommentti somekanavissa, pelkkä tykkäyskin tuovat iloa bloggaajan palkattomaan työhön. (Riitta, Kirja vieköön -kirjablogi)
Kirjabloggaajat ovat hyvin verkostoituneita keskenään ja tuntevat usein toisensa myös henkilökohtaisella tasolla. He tuntevat toistensa mieltymykset kirjallisuudessa ja seuraavat muita kirjablogeja – hyvä arvostelu yhdessä kirjablogissa voi siis hyvinkin johtaa muiden kirjabloggaajien mielenkiinnon heräämiseen ja useampiin arvosteluihin. Kirjabloggaaja Tiina Pasanen kertoi BoD:n Omakustantajapäivässä, että mielenkiinto tiettyä kirjaa kohtaan voi hyvin herätä myös, jos huomaa, että päinvastaisen maun omaava kirjabloggaaja ei ole pitänyt tietystä kirjasta. Jos bloggaaja ei arvostelun perusteella siis pitänyt lukemastaan, ei missään nimessä kannata lannistua – toisen kirjabloggaajan mielipide voi olla täysin päinvastainen!
Meillä kirjabloggaajilla on myös oma salainen ja suljettu Facebook-ryhmä, jossa keskustelemme luottamuksellisesti kirja-alan asioista. Muutaman bloggaajan kanssa viestittelen myös siviilissä. Eri paikkakunnalla on myös bloggaajien yhteistapaamisia, pääkaupunkiseudulla kuukausittain.
(Riitta, Kirja vieköön -kirjablogi)
Jos kirjablogissa julkaistu arvostelu ei syystä tai toisesta miellytä sinua, suosittelemme silti hyväksymään bloggaajan mielipiteen. Älä missään nimessä aloita asiasta keskustelua blogin kommenttiosiossa tai lähetä vihaista viestiä bloggaajalle. Jos päädyt yhden kirjabloggaajan mustalle listalle, ovat mahdollisuudet kirja-arvosteluihin muissa blogeissa minimaaliset. Ota mielellään yhteyttä bloggaajaan ystävällisesti ja kysy tarkemmin hänen mielipiteensä taustaa asiallisesti. Arvostelu voi antaa sinulle arvokasta palautetta seuraavaa teosta työstäessäsi.
Tässä on hyvä em tekstissä ollut vinkki, mikä pitänee paikkaansa kaikessa tuotteen promoamisessa.
lainaus edellä:
– Huolellinen, ammattimainen, ystävällinen ja personoitu yhteydenotto herättää vastaanottajan mielenkiinnon lukea kirjasi varmemmin
Hei Juha,
kiitos palautteestasi. Ystävällisin terveisin Susanna / BoD