Kirjan taitto – 5 vinkkiä onnistuneeseen taittoon

Kirjan ulkoiset tekijät määrittävät lukijalle kirjasta syntyvät ensimmäiset mielikuvat.  Hyvin suunniteltu ja tehty kirjan taitto on lukijaystävällinen ja tukee huomaamattomasti, mutta tehokkaasti kirjan sisältöä.  Se noudattaa tiettyjä sääntöjä ja tyypillisiä kirjallisuuden lajista riippuvia odotuksia ja antaa lukijalle mahdollisuuden keskittyä häiriöttä kirjan sisältöön. Omakustantajana sinulla on vapaus valita, miten toteutat kirjasi taiton. Voit tehdä taiton itse tai antaa sen BoD:n ammattilaisten tehtäväksi kirjailijapalveluidemme puitteissa. Jos huolehdit taitosta itse, mitä asioita taittoa suunnitellessa ja toteuttaessa tulisi huomioida? Lue vinkkimme tästä artikkelista.

1. Taiton suunnittelu

Mieti ensin, kenelle kirja on tarkoitettu. Kirjan kohderyhmä ja genre eli kirjallisuuden laji määrittävät hyvin paljon sitä, millainen taitto on tyypillinen kirjalle ja sopii sille parhaiten. Onko kyseessä pienille lapsille suunnattu kuvakirja, jolloin lukija odottaa kirjan fontin olevan kooltaan esimerkiksi romaanin fonttia isompaa ja kirjan sisältävän reilusti selkeitä ja isoja kuvia? Vai onko kyseessä paljon kaavioita sisältävä tietokirja, jonka fontin lukija luultavasti odottaa olevan helposti luettavissa ja taiton selkeästi jäsennelty? Hyvä käytännön vinkki on käydä kiertelemässä kirjakauppoja ja kirjastoja ja vertailla kirjasi kohderyhmää mahdollisesti kiinnostavia saman genren kirjoja toisiinsa ja miettiä, löytyykö niiden taitosta elementtejä, joita voisit omassa kirjassasi käyttää. Voit myös punnita asiaa lukijan näkökulmasta: minkä näköisiä kirjoja sinä itse lukijana luet mieluiten?

2. Taiton tyyli ja kirjasimet

Seuraava tärkeä päätös kirjasi taittoa suunnitellessa on taiton varsinainen tyyli, tekstin kirjasintyyli eli fontti sekä kirjasimen koko. Hyvä fontti on ennen kaikkea helposti luettava.

Koska kaunokirjallisia teoksia luetaan usein pidempiä aikoja kerrallaan, on niissä hyvä käyttää mahdollisimman helppolukuista kirjasinlajia ja suhteellisen pientä fontin pistekokoa (10-11 pt). Kaunokirjallisissa teoksissa käytetään yleensä päätteellisiä fontteja eli ns. antiikva-kirjasinlajeja, kuten Minion, Garamond ja Athelas.

Runokirjoissa runot jaotellaan useimmiten yksittäisille sivuille ja taitto tehdään mahdollisuuksien mukaan yleensä niin, että runojen ympärille jätetään paljon tyhjää tilaa. Näin sivunäkymät pysyvät ilmavina, runoille ja niiden sanomalle tilaa antavina. Tekstirivit jaotellaan usein runojen säikeiden mukaan. Runokirjojen taitto sallii kainokirjallisia teoksia vapaamman ja taiteellisemman taiton ja runokirjojen taittoa miettiessä kannattaakin punnita tarkkaan, millainen taitto tukee parhaiten kirjasi runoja ja niiden sanomaa.

Tietokirjojen taitto tulisi pitää mahdollisimman selkeänä ja johdonmukaisena, jotta kirjan sisältö olisi lukijalle helposti ymmärrettävä. Koska lukija etsii usein tietokirjoista yksittäisiä kohtia tai osioita tarpeensa mukaan, voi esimerkiksi tekstiä kursivoimalla tai lihavoimalla korostaa kirjan tiettyjä osia ja tehdä niistä näin lukijalle helpommin löydettäviä. Myös tietokirjoissa antiikva-kirjasintyypit ovat yleisesti käytettyjä, mutta tietokirjoissa käytetään myös päätteettömiä groteski-kirjasintyyppejä kuten Myriad Pro tai Proxima Nova. Tieto -ja opaskirjoissa kirjasinkoko on yleensä 8-11 pt. Kirjasinkoon valinta riippuu käytetystä fontista.

Lastenkirjoissa kirjasinkoko on tyypillisesti suurempi ja varsinkin pienimmille lapsille suunnatuissa kirjoissa käytetään tekstin lisäksi paljon kuvia, jotta lapset pääsevät itse seuraamaan tarinan kulkua kuvien kautta. Lapsille suunnatuissa kirjoissa on myös hyvä muistaa mahdollisuuksien mukaan pitää sekä taitto, että kirjasintyyli leikkisänä ja lapsen mielenkiintoa ylläpitävänä.

3. Marginaalit,otsikot ja kappalejako

Sivumarginaaleihin täytyy jättää tarpeeksi tilaa, jotta kirjan sivut eivät täyty tekstistä liikaa ja näin tee sivuista ahtaan näköisiä. Jos yksittäinen sivu on reunasta reunaan täynnä tekstiä, tekee se lukukokemuksesta helposti raskaan ja epämiellyttävän. Sisämarginaali kannattaa varsinkin paksuimmissa kirjoissa jättää hieman ulkomarginaalia leveämmäksi, jotta tekstistä ei jää osia piiloon kirjan taitekohtaan. Ulkomarginaaliin olisi hyvä jättää tilaa ainakin sen verran, että kirjaa auki pidettäessä teksti on kokonaisuudessaan luettavissa, eivätkä esimerkiksi kirjaa auki pitävät sormet peitä osia kirjan tekstin ulkoreunasta.

Otsikoiden, väliotsikoiden ja kappalejaon tarkoituksena on jakaa teksti selkeisiin osioihin ja otsikointi onkin näin apu lukijalle kirjan tekstin ja kertomasi tarinan hahmottamiseen. Otsikointiin ja kappalejakoon on useita erilaisia tyylikeinoja; kaunokirjallisuudessa kappalejako voidaan esimerkiksi määrittää kohtaan, jossa tarinan ajankohta tai vaikkapa kertojaääni vaihtuu. Tietokirjoissa taas käytetään paljon eritasoista otsikointia eli pää- ja väliotsikoita, jotka jaottelevat tietopainotteisen kirjan tekstin lukijalle helpommin ymmärrettäviin osioihin. Pää -ja väliotsikot auttavat myös lukijaa löytämään tiettyjä kohtia tietokirjasta helpommin.

Kaunokirjallisissa teoksissa ja lastenkirjoissa otsikoissa voi halutessa käyttää paljonkin luovuutta ja otsikot voivat olla koristeellisia ja sisältää esimerkiksi symboleja. Tietokirjoissa taas otsikointi olisi hyvä pitää selkeänä ja yksinkertaisena, jotta se tukee mielikuvaa informatiivisesta ja ammattimaisesta tietokirjasta. Muista pitää otsikointi kirjan alusta loppuun yhdenmukaisena niin, että otsikointi on asettelultaan ja kirjasinlajiltaan sama koko kirjassa. Jos eri otsikoissa käyttää esimerkiksi erilaisia kirjasinlajeja tai kirjasinkokoa, antaa se kirjasta lukijalle helposti sekavan vaikutelman ja heikentää sen lukumukavuutta.

4. Kuvat

Jos kirjassa on kuvia, mieti erityisen tarkkaan kuvien asettelua ja sitä, miten kuvat ja niiden aiheet parhaiten tukevat kirjan tekstiä ja sen ryhmittelyä. Ota myös huomioon käytettävien kuvien laatu. Jos kuvat ovat huonolaatuisia, antavat ne helposti koko kirjasta lukijalle epäammattimaisen ja huolittelemattoman mielikuvan. Jos harkitset huonolaatuisten kuvien lisäämistä kirjaan, punnitse tarkkaan, onko parempi lisätä kirjaan laadultaan huonoja kuvia ja ottaa riski, että lukija kokee niiden tekevän kirjasta epäammattimaisen näköisen vai jättää huonolaatuiset kuvat kirjasta kokonaan pois. Lisätietoja suosittelemistamme laatukriteereistä kuville voit käydä lukemassa blogistamme.

Tieto- ja opaskirjoissa kuvia ja kaavioita käytetään usein tiedon havainnollistamiseen ja ohjeistukseen, sekä erilaisten esimerkkien näyttämiseen. Tieto- ja opaskirjojen kuvat ovatyleensä melko pienikokoisia, mutta niiden tulisi olla pienuudestaan huolimatta hyvin luettavissa. Tietokirjojen kuviin on myös tärkeää muistaa lisätä kattavat ja informatiiviset kuvatekstit.

Lastenkirjoissa kuvat ovat yleisesti ottaen tärkeä osa tarinaa ja havainnollistavat vielä lukutaidottomalle lapselle, mistä kirjan tarinassa on kyse. Kuvat ovat lastenkirjoissa usein piirrettyjä tai maalattuja sekä suuria ja selkeitä, jotta pienimmätkin lukijat pääsevät kunnolla havainnoimaan kuvien kautta kirjan tapahtumia.

5. Nimiösivut ja sisällysluettelo

Jotta kirjan taitto olisi alusta loppuun asti tehty mahdollisimman ammattimaisesti, on tärkeää huomioida, miten kirjan ensimmäiset sivut tehdään. Jos tutkit vaikkapa oman kirjahyllysi kirjoja, huomaat, että kirjan ensimmäisten sivujen, ns. nimiösivujen ulkonäkö on kaikissa kirjoissa likimain sama. Kirjan varsinainen leipäteksti ei ala heti kirjan ensimmäiseltä sivulta, vaan kirjan alussa on ensin tyhjiä sivuja sekä sivu, jolla näkyvät kirjan julkaisutiedot kaikkine kirjaan ja sen julkaisuun liittyvine tietoineen. Alkusivuja ei numeroida, varsinainen sivunumerointi alkaa vasta samalta sivulta leipätekstin kanssa.

Jos kirjassa on sisällysluettelo, sen paikka on heti julkaisutietojen jälkeen, ennen varsinaisen leipätekstin alkua. Sisällysluetteloon lisätään vähintään kirjan pääotsikot ja mielellään myös mahdolliset alaotsikot. Sisällysluettelon selkeys ja helppolukuisuus on erityisen tärkeää tieto- ja opaskirjoissa. Selkeän sisällysluettelon avulla lukija löytää tarvitsemansa tiedon helposti ja nopeasti. Tarkat ohjeet nimiösivujen tekemiseen löydät verkkosivuiltamme löytyvästä ohjeistuksesta. 

Jos haluat antaa kirjasi taiton ammattilaisten tehtäväksi, voit hyödyntää BoD:n taittopalveluja. Lisätietoja eri vaihtoehdoista löydät täältä. Jos teet kirjan taiton itse ja käytät siihen Microsoft Wordia, voit halutessasi käyttää BoD:n valmiita mallipohjia. Mallipohjissa on eri tyylivaihtoehtoja, ne on formatoitu valmiiksi eri sivukokoihin ja nimiösivujen paikat ja sisältö on merkitty tiedostoon.

Tarkistuslista taiton toteutukseen

• Valitse leipätekstiin sopiva kirjasinlaji, kirjasimen koko sekä määrätä tekstin sana- ja rivivälit.

• Valitse otsikoiden kirjasinlaji ja kirjasimen koko. Määritä mahdollisten alaotsikoiden koot niin, että ne ovat pääotsikoita pienemmät.

• Aseta kirjan sivujen jokaiseen reunaan marginaalit.

• Lisää kirjaasi nimiösivut: julkaisutiedot, kirjasi tiedot ja mahdollinen omistuskirjoitus.

• Tarkista mahdollisten kuvien laatu ja muokkaa kuviasi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Suunnittele tarkoin kuvien paikat.

• Päivitä lopuksi sisällysluettelon tiedot, jotta sivunumerot tulevat sisällysluetteloon varmasti oikein.