Mistä kirja kertoo ja miten sait idean sen julkaisuun?
Kirjani on historiallinen romaani. Tarina on fiktiivinen mutta perustuu tositapahtumiin ja alkaa siitä, kun Vaasan kaupunki palaa vuonna 1852. Kirja on täynnä jännitystä ja sisältää aiheita syntymisestä, kuolemasta, rakkaudesta, luokkaeroista, tuhosta ja jälleenrakentamisesta. Tunteet vaihtelevat koko tarinan ajan toivon ja epätoivon välillä.
Olen itse kasvanut kaupunginosassa Vanha Vaasa, joka paloi silloin 1850-luvulla. Olen kiinnostunut historiasta ja rakastan kirjoittamista. Kävin ohjatulla kierroksella muutama vuosi sitten, jossa kerrottiin palon aikaisista tapahtumista, ja päätin aloittaa kirjoittaa siitä. Tekstistä syntyi myöhemmin kirja.
Miten etenit kirjoitus- ja julkaisuprosessissa – teitkö kaiken itse vai saitko apua toteutuksessa?
Olen saanut apua muilta. Mieheni ja äitini lukivat tekstin ihan ensimmäisinä ja heidän mielestään teksti oli hyvä käsiteltäväksi. Anne Manner on toiminut kustannustoimittajana ja korjauslukijana. Alexandra Sandbäck on tehnyt kirjan sisuksen taiton ja Petra Långfors on suunnitellut kannen.
Teen itse töitä kokopäiväisesti eikä minulla ollut mahdollisuutta opetella ja tehdä kaikkea. Ehdin juuri ja juuri kirjoittaa. Sitä paitsi olen sitä mieltä, ettei kukaan voi kirjoittaa kirjaa ja ajatella, että siitä tulee paras mahdollinen ilman minkäänlaista apua ja ajatustenvaihtoa.
Kerro toiminimestäsi Runsorina – mitä se sisältää ja miten aloitit?
Nimi on keksitty, mutta se sisältää punaisen langan. Tila, jossa kirjan perhe asuu, on tänä päivänäkin vielä kaupungin ulkopuolella sijaitseva kylä, joka nimi on Runsor – olen itse kylässä töissä. Runsorina on muunnos kylän nimestä. Kun päätin julkaista kirjani itse, perustin pienkustantamon omille teoksilleni. Runsorina Books -kustantamon ympärille olen rakentanut merkkini sosiaalisessa mediassa.
Mikaela Nykvist
Suomenruotsalainen Mikaela Nykvist asuu Vaasan ulkopuolella perheensä kanssa. Hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Rök i fjärran vuonna 2017 oman Runsorina Books -kustantamonsa kautta. Juuri nyt hän työstää kolmiosaisen kirjasarjan toista osaa. Nykvist on opiskellut informaatiotutkimusta ja työskentelee dokumentaation parissa teollisuusalalla.
Oliko omakustantaminen selkeä päätös vai pohditko myös muita vaihtoehtoja?
Ensikertalaisena kirjan julkaisu on monimutkainen prosessi – ja on lähestulkoon mahdotonta saada kirjaansa julkaistua suuremman kustantamon kautta. Lähetin käsikirjoitukseni useammalle kustantamolle, mutta ajankohta oli liian aikainen ja ymmärrän nyt, että teksti oli aivan liian keskeneräinen julkaistavaksi. Tietenkään kustantamot eivät nähneet sen potentiaalia. Kun teksti vihdoin oli valmis, päätin kuitenkin olla lähettämättä sitä kustantamoille, vaan halusin julkaista kirjan itse. Myös omakustantamisen mahdollisuudet piti kuitenkin ensin selvittää.
Tällä hetkellä minulla on muutamia projekteja työn alla, jotka voivat edesauttaa kirjan julkaisua, mutta nyt on vielä liian aikaista sanoa, mitä siitä konkreettisesti tulee.
Mikä on ollut tähän mennessä parasta kirjan julkaisussa? Onko jokin tuntunut vaikealta?
Olen saanut erittäin hyvän vastaanoton ja kirja on myynyt yli odotusten. Kaikki arvostelut ovat olleet positiivisia ja olen saanut viisi tähteä lukijoilta. Olen saanut yhteydenottoja lukijoilta monien eri kanavien kautta ja saanut kehuja, kysymyksiä ja kommentteja.
Ihan käytännössä projekti on ollut vaikea monessakin kohtaa. Julkaisun yhteydessä tuli eteen ongelmia muutamien asioiden kanssa. Minut on kutsuttu tapahtumiin puhumaan kirjastani, mikä ei olekaan aivan helppoa. Ei siksi, että minua pelottaisi puhua julkisesti, mutta on vaikea hahmottaa, mikä on oikea määrä tietoa esitelmiin. Aika on myös aina rajallista, on vaikea ehtiä tekemään töitä ja samalla kirjoittaa ja julkaista kirjoja.
Omakustantajan asema yhteiskunnassa on myös edelleen hankala verrattuna suurempien kustantamoiden kirjailijoihin. On vaikea saada arvosteluja eikä kirjaa ole oikein näkyvillä missään – ei siinäkään tapauksessa, kun kirjalla on tuhansia tyytyväisiä lukijoita. Se tuntuu kummalliselta. Eikö pitäisi olla niin, että lukijat määrittelevät hyvän kirjailijan – eivät kustantamot?
Mitä olet tehnyt kirjan markkinoimiseen?
On helpompi listata, mitä en ole tehnyt. Olen ollut yhteydessä kirja-arvostelijoihin, lehtiin, bloggaajiin, erilaisiin portaaleihin, kirjastoihin ja niin edelleen. Olen ollut kertomassa kirjastani tapahtumissa, esitellyt sitä Helsingin kirjamessuilla ja olen erittäin aktiivinen Instagramissa ja Facebookissa. Kirjoitan myös blogia. Kirjasta on myös esiintynyt mainoksia lehdissä.
Mitä vinkkejä antaisit muille omakustantajille?
Jotta kirjasta tulisi valmis teos, on hankittava apua tekstin viimeistelyyn, sillä itse sokaistuu omalle tekstilleen – sekä kirjoitusvirheille että lauseenrakenteille, mutta myös itse tarinan rakenteeseen ja henkilöhahmoille. Tekstille kannattaa tehdä kustannustoimitus. Voit myös hankkia apurahaa kirjoittamista tukevilta rahastoilta Suomessa. Jos julkaiset kirjasi itse, on sinun myös huolehdittava siitä, että lukijat löytävät sen. Kirja ei mainosta itse itseään, vaan omakustantajan on suunniteltava myös markkinointi.