Kirjan rakenteen suunnittelu

Kirjan nimiösivut sisältävät kirjan viisi ensimmäistä sivua, eli ne sivut, jotka ovat kirjassa ennen varsinaisen tekstin alkua: Tyhjän sivun etupuoli, tyhjän sivun kääntöpuoli, nimiösivu sekä julkaisutietosivu. Näille sivuille ei lisätä sivunumeroa.

1. sivu: Tyhjän sivun etupuoli

Tämä sivu on etukannen sisäpuolen vieressä oikealla ja on kirjasi sisustiedoston ensimmäinen sivu. Usein sivulle painetaan kirjan nimi pienillä kirjaimilla, sen voi tosin myös jättää tyhjäksi. Vaikka tyhjä sivu onkin kirjan sivunumeroinnin ensimmäinen sivu, numeroa ei merkitä. Kannen sisäsivua ei lisätä kirjan sisustiedostoon.

2. sivu: Tyhjän sivun kääntöpuoli

Tämän sivun voi myös jättää tyhjäksi. Voit lisätä myös lyhyen, kirjailijaa tai kirjaa koskevan tekstin tai omistuskirjoituksen. Tieteellisissä julkaisusarjoissa tyhjän sivun kääntöpuolelle kirjoitetaan usein tutkielmasarjan nimi ja julkaisija. Myöskään tätä sivua ei numeroida.

3. sivu: Nimiösivu

Tänne merkitään kirjailijan nimi, teoksen nimi ja alanimi, mieluiten yhtenä ryhmänä. Myöskään nimiösivua ei numeroida.

5. sivu: Sisällysluettelo

Sisällysluettelo on kirjan ovi. Juuri siksi onkin tärkeää laatia selkeä sisällysluettelo, joka saa viedä tarvittaessa enemmän tilaakin. Kirjan sivujen numerointi voidaan aloittaa tältä sivulta.

Tekstin alku

Sisällysluettelon jälkeen alkaa varsinainen teksti. Huolehdi siitä, että teksti alkaa oikeanpuoleiselta sivulta. Lisää väliin tarvittaessa vaikka tyhjä sivu. Koko tekstialueelle tehdään sivunumerointi, tyhjiltä sivuilta sivunumerointi tosin yleensä puuttuu. Word-sovelluksessa sivunumerointi voidaan piilottaa asettamalla sivunumeroinnin päälle tekstikehys.

Kappaleen alku

Erityisesti kaunokirjallisuudessa uudet kappaleet alkavat aina oikeanpuoleiselta sivulta. Tarvittaessa jätetään vasemmalle tyhjä sivu, jossa ei näy sivunumeroa. Näin ei tehdä, jos kirjan kappaleet ovat hyvin lyhyitä tai niitä on suuri määrä.

Kannen valmistus sisältää myös työvaiheen, joka on useimmille kirjailijoille vähemmän jännittävä: kannen mitoitus. Kirjan sisuksen ja kannen on sovittava toisiinsa koon puolesta ja painoteknisistä syistä näin on oltava millilleen. Kotisivuiltamme löytyy kansilaskuri, jonka avulla voit laskea kansitiedostosi mitat kirjan koon, sivumäärän ja kansityypin perusteella.

Leikkuuvara ylhäällä/alhaalla/sivuilla: Pehmeäkantisten kirjojen kansitiedostoon lisätään 0,5 mm leikkuuvara, kovakantisten tiedostoon 17 mm. Leikkuuvara on siis osa, joka leikataan pois kannen valmistusvaiheessa. Se varmistaa, ettei kannen ulkoreunoihin jää leikkuuvaiheessa valkoisia reunoja ja tästä syystä kannen kuvan/värin tulee ulottua aivan leikkuuvaran reunaan asti.

Etu-/takakannen leveys ilman leikkuuvaraa: Tämän mitoituksen avulla voit suunnitella etu- ja takakannen sisällön leikkuuvarojen sisäpuolella.

Etu-/takakannen leveys sis. leikkuuvaran: Muista, että tärkeää sisältöä ei pidä lisätä leikkuuvaraan, vaan ainoastaan yllä näkyvien mitoitusten mukaiseen osaan.

Kokonaisleveys/korkeus: Kansitiedoston kokonaismittojen tulee vastata kokoa, joka näkyy kohdissa Kokonaisleveys sis. leikkuuvaran / Korkeus sis. leikkuuvaran.Laske oman kirjasi kannen mitoitus kansilaskurissamme.

Markkinointimahdollisuuksia on monia ja yksi varsin tehokas keino herättää lukijoiden mielenkiinto on saada siitä positiivisia arvioita ja suosituksia. Usein ihmiset päätyvät valitsemaan vaihtoehdoista sen, jota muut ovat suositelleet ja joka on saanut paljon huomiota – tämä pätee melkein kaikissa kuluttajien valinnoissa ja erityisesti kirjoille.

Kirjan esittely medioissa sekä positiiviset arvostelut parantavat kirjan näkyvyyttä ja herättävät lukijoiden mielenkiinnon. Perinteisten arvostelujen rinnalle ovat nousseet myös kirjablogit, joiden tärkeys sekä kirjailijoille että kustantajille on todella suuri. Kirjablogit keskittyvät kirja-arvosteluiden lisäksi myös monipuolisemmin kirjallisuuteen liittyviin aiheisiin ja hyvän suhteen luominen bloggaajaan voi olla pohjana myös muille yhteisille projekteille, kirjailijaesittelyille ja verkostoitumiselle.

Luen paljon ja olen kirjallisuuden suhteen melko kaikkiruokainen, tosin fantasia ja nykyisin jännäritkin jäävät vähemmälle. Chick-lit tai romanttinen hömppä eivät myöskään kiinnosta, niitä luen joskus välipalaksi. Blogini Runosunnuntai on innostanut lukemaan nykyrunoutta. Tänä vuonna olen lukenut syyskuun loppuun mennessä 23 runokokoelma, viime vuonna 50. 

Luettavan valinnassa tärkein kriteeri on aiheen tai kirjailijan kiinnostavuus. Tutkin minua kiinnostavia kirjoja kustantajien uutuusluetteloista ja kirjoitan ne muistiin julkaisuaikatauluineen. Joko pyydän lukukappaleen tai varaan kirjastosta – jota käytän todella paljon! Kuulun myös useiden kustantajien tiedotuslistoille. (Riitta, Kirja vieköön -blogi)

Hyvä ensiaskel yhteydenottoon on ehdotus arvostelukappaleen lukemisesta ja mahdollisesti arvostelun kirjoittamisesta. Parhaassa tapauksessa luot bloggaajaan pitkäaikaisen suhteen: jos bloggaaja pitää kirjastasi ja kirjoittaa siitä positiivisen arvostelun, ovat mahdollisuudet saada hänet kiinnostumaan seuraavasta teoksestasi suuret. Hyvä suhde bloggaajaan voi myös poikia muita yhteistyömahdollisuuksia tai yhteisiä projekteja, joiden lähtökohtana on molempien osapuolien yhteinen mielenkiinto kirjoja ja kirjallisuutta kohtaan. Jos jokin kirja on kirjabloggaajan mielestä erityisen hyvä ja suosittelun arvoinen, saattaa kirja saada erityismaininnan blogissa tai sosiaalisen median kautta. Tässä tapauksessa bloggaajan valmiutta julkaista esimerkiksi postaus somessa, kirjailijaesittely tai muu lisämaininta vahvistaa myös kirjailijan jättämä positiivinen ensivaikutelma.

Yhteistyöt ja blogien yhteisöllisyys

Useimmiten kirjailijat ja kirjablogit tekevät yhteistyötä kirja-arvostelujen muodossa, jolloin kirjailija ottaa yhteyttä bloggaajaan, esittelee teoksensa ja ehdottaa arvostelukappaleen lukemista. Jos bloggaajan mielenkiinto teosta kohtaan herää, voi maksuttoman arvostelukappaleen tilata suoraan BoD:lta. Bloggaaja julkaisee halutessaan teoksesta arvostelun blogissaan kirjan luettuaan, mutta ei missään nimessä ole siihen velvoitettu. Jos kirjablogissa julkaistaan kirjastasi positiivinen arvostelu, suosittelemme ehdottomasti lähettämään bloggaajalle kiitosviestin ja mahdollisesti jopa kommentoimaan blogikirjoitusta. Se sekä lämmittää bloggaajan mieltä, että näyttää blogin lukijoille, että olet kirjailijana aktiivinen ja seuraat niitä blogeja, joissa kirjoitetaan teoksestasi. Lisäksi se antaa sinulle mahdollisuuden rakentaa bloggaajan kanssa pysyvämmän suhteen.

Todella vähän kirjailijat kommentoivat kirjojensa bloggauksia, mutta sellainen harvinaisuus lämmittää mieltä kovasti. Lyhyt viesti, kommentti somekanavissa, pelkkä tykkäyskin tuovat iloa bloggaajan palkattomaan työhön. (Riitta, Kirja vieköön -kirjablogi)

Kirjabloggaajat ovat hyvin verkostoituneita keskenään ja tuntevat usein toisensa myös henkilökohtaisella tasolla. He tuntevat toistensa mieltymykset kirjallisuudessa ja seuraavat muita kirjablogeja – hyvä arvostelu yhdessä kirjablogissa voi siis hyvinkin johtaa muiden kirjabloggaajien mielenkiinnon heräämiseen ja useampiin arvosteluihin. Kirjabloggaaja Tiina Pasanen kertoi BoD:n Omakustantajapäivässä, että mielenkiinto tiettyä kirjaa kohtaan voi hyvin herätä myös, jos huomaa, että päinvastaisen maun omaava kirjabloggaaja ei ole pitänyt tietystä kirjasta. Jos bloggaaja ei arvostelun perusteella siis pitänyt lukemastaan, ei missään nimessä kannata lannistua – toisen kirjabloggaajan mielipide voi olla täysin päinvastainen!

Monia mahdollisuuksia yhteisiin projekteihin

Kirjabloggaajien yhteisö on tiukasti verkostoitunut ja lukukokemusten jakamisen lisäksi heidän yhteinen mielenkiintonsa kirjallisuutta ja kirja-alaa kohtaan johtaa myös yhteisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Lukuhaasteet, yhteiset lukemiseen innostavat projektit ja tapahtumat ovat yleisiä ja kirjailijana sinun kannattaa seurata näitä tarkasti sekä olla itse aktiivinen. Osallistumisellasi osoitat tuntemusta blogiyhteisön tapahtumista sekä mielenkiintoa heidän työtään kohtaan ja voit esimerkiksi tarjoutua auttamaan järjestelyissä tai jakamaan tietoa omien kanaviesi kautta.

Kirjablogien suuri merkitys on vaikuttanut myös muiden tahojen ja tapahtumien mielenkiintoon blogien luomaa sisältöä kohtaan. Kirjabloggajia tapaa nykypäivänä esimerkiksi julkaisutilaisuuksissa sekä muissa suurissa kirjallisuustapahtumissa, sillä blogien monipuolinen sisältö käsittelee usein myös mm. kirjallisuuden sijaa yhteiskunnassa, lukemiseen innostamista, kirjojen myyntitilastoja, kustantamoiden toimintaa ja muita tärkeitä Suomen kirja-alaan liittyviä aiheita. Vaikuttajina heidän mielipiteensä kiinnostavat ja kirjablogien kautta kiinnostuneet tahot voivat nostaa esiin heille tärkeitä aiheita.

Tämä on mielenkiintoista myös kirjailijalle. Yhteistyömahdollisuudet laajenevat, jos itselle läheinen kirjabloggaaja on esimerkiksi kutsuttu vierailemaan tai puhumaan tilaisuudessa, joka käsittelee esimerkiksi oman kirjan aihetta, kirjan julkaisua tai bloggaajan ja kirjailijan suhdetta. Näin ollen suhde kirjabloggaajaan ei siis perustu ainoastaan siihen, että kirjailija toivoo teokselleen hyvää arvostelua – läheinen yhteys kirjabloggaajaan voi avata ovia moneen eri suuntaan ja tarjota uusia mahdollisuuksia.

Kirjablogeissa suosittuja lukuhaasteita on pilvin pimein, kaikkiin ei edes ehdi osallistua. Osallistun kuitenkin vuosittain Helmet-lukuhaasteeseen. (Riitta, Kirja vieköön -blogi)

Kirjailijaesittely, kuten jokainen luettelointitietojen osa, kannattaa valmistaa huolella. Vaikka kyseessä saattaa olla vain muutaman lauseen mittainen teksti, on sen merkitys kuitenkin suuri: mitä ammattimaisemmin teksti on muotoiltu, sitä suurempi on kirjailijan uskottavuus. Esittelyn tyylin voi valita oman persoonansa mukaan ja sen tulisikin peilata kirjailijan ääntä. Humoristisen teoksen kirjailijaesittely voi sisältää vitsin poikineen, kun taas tietokirjan kirjailija vie pisteet varmemmin kotiin asiallisella tyylillä. Tärkeintä on, että todellinen kirjailijaminäsi tulee esiin ja kirjailija saa sinusta todenmukaisen kuvan muutamassa lauseessa.

Tyyli on siis täysin riippuvainen sinusta ja kirjasi sisällöstä. Mitä rakenteeseen tulee, suosittelemme seuraamaan muutamia perussääntöjä.

esimerkkejä kirjailijaesittelyistä

Susinukke Kosola: .tik.

Susinukke Kosola on taitavasti kuvaillut kirjallisen tyylinsä ja lukijalle selviää heti, mitä teokselta on odotettavissa. Saavutuksiaan ja projektejaan Kosola kuvailee omaperäisesti ja hänen projektiensa monimuotoisuus tulee selkeästi esille. Lopuksi hän kertoo myös vahvasti kirjallisesta taustastaan, josta lukija saa selkeän kuvan kirjailijan intohimosta kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen.

Plussaa: Kosola on lisännyt kirjailijaesittelynsä takakanteen esittelytekstin alle.

Susinukke Kosola (1991) tunnetaan muun muassa anarkistilyyrikkona ja punk-runoilijana. Hänen runojaan on julkaistu lehdissä ja hänen live-esityksiään on nähty niin hylättyjen talojen halkeilevilla betonilattioilla kuin kirjallisuusfestivaaleillakin. Hän on myös Kolera-kollektiivin perustajajäsen ja osallistuu aktiivisesti useisiin kirjallisiin projekteihin.

Susinukke opiskelee kotimaista kirjallisuutta Turun yliopistossa ja on tehnyt myös käännöstöitä. Tämän lisäksi hän toimii Runoviikko ry:n hallituksessa.

Pekka Pirhonen: Onnivaattori

Lyhyestä virsi kaunis. Pirhosen teos Onnivaattori on tarkoitettu kaikille, jotka etsivät suuntaa ja energiaa joko itselleen tai organisaatiolleen. Keskittymällä oikeisiin asioihin voi saavuttaa haluamiaan tuloksia tehokkaasti ja löytää näin onnen ja keveyden tunteen. Kirjailijaesittelyssään Pirhonen kertoo itsestään olennaiset seikat ja yhdistää näin osaamisensa ja ammattitaitonsa kirjan tärkeimpiin aihe-alueisiin.

Plussaa: Kirjailijaesittelyn lisäksi takakannesta löytyy kotisivujen osoite, josta lukija voi löytää lisätietoa kirjailijasta ja kirjasta.

Anna Amnell: Lucia ja Luca

Historiallisia nuorisoromaaneja kirjoittava Anna Amnell on erinomainen esimerkki onnistuneesta kirjailijaesittelystä. Esittelynsä luomisessa Amnell on ottanut huomioon tärkeimmät seikat, sekä tyylillisesti että sisällöllisesti. Näin hän kertoo tähänastisista saavutuksistaan kirjailijana ja yhdistää samalla tärkeimmät tiedot omasta henkilökohtaisesta taustastaan kirjojensa sisältöön. Samalla hän kertoo myös muista julkaisuistaan, joihin lukija voi tarttua ensimmäisen kirjan luettuaan.

Plussaa: Amnell on lisännyt takakanteen sekä kirjailijaesittelyn että teoksen aiheeseen sopivan valokuvan itsestään.

Työympäristöä voi myös vaihtaa tilanteen, tunteen ja projektin vaiheen mukaisesti. Esimerkiksi ideointivaiheessa voi hyvin toimia eläväinen ympäristö, jota seuraamalla voi löytää inspiraatiota ja tuoreita ajatuksia. Taustahälinä antaa monille potkua myös kirjoittamisvaiheessa, kun taas toisilla kirjoittaminen onnistuu ainoastaan rauhallisessa ilmapiirissä. Editointi hoituu tehokkaimmin hiljaisuudessa, kun tekstin jokainen kirjain ja merkki vaativat täydellistä keskittymistä.

Mikä kenenkin kohdalla toimii parhaiten on tietenkin täysin subjektiivista. Tärkeää on, että työympäristö inspiroi luomaan ja kehittämään tarinaa eteenpäin sekä täyttää edellytykset omalle tehokkuudellesi. Aina oma työhuone, keittiönpöytä tai muut ensimmäisenä mieleen tulevat paikat eivät välttämättä toimi parhaiten, sillä samojen seinien ja tavaroiden ympäröimänä ajatuksetkin pyörivät ympyrää.

Mitä vaihtoehtoja siis on kirjoittamispaikalle ja miten oman paikkansa voi löytää? Olemme keränneet muutamia eri vinkkejä mahdollisista työympäristöistä, joista voit kokeilla sinua puhuttelevia vaihtoehtoja. Vaihtelu tunnetusti virkistää ja voi olla, että testattuasi muutamia eri paikkoja löydät itsellesi hyvän rutiinin käsikirjoituksen ja projektin vaiheiden mukaisesti.

Työhuoneen rauha ja yhteisön voima

Kirjoitustila kirjastossa

Kirjoituspaikan löytäminen oman kodin ulkopuolelta ei välttämättä vaadi työhuoneen vuokrausta. Jos esimerkiksi olet tehokkaimmillasi omassa kodissasi, mutta kaipaat väillä vaihtelua rutiiniin ja ympäristöön, on kirjasto loistava vaihtoehto: monipuolisten kirjoitustilojen lisäksi löydät kirjaston hyllyistä rajattoman määrä inspiraatiota. Useimmista kirjastoista löytyy sekä yleisiä työtiloja, joita voi myös varata maksutta, että hiljaisia työhuoneita keskittymistä vaativiin tehtäviin. Kirjastoissa on internetyhteys, jota voit hyödyntää työssäsi ja parhaat edellytykset taustatyön sekä tutkimuksen tekemiseen myös kirjallisuuden osalta. Taukoa varten joidenkin kirjastojen yhteydestä löytyy myös kahvila tai mukavia nurkkauksia, joihin voit istahtaa lukemaan tai vain tarkkailemaan kirjaston menoa.

Kirjasto tarjoaa monipuolisen työtilan myös siinä mielessä, että voit valita uuden paikan ja kuvakulman vaikka päivittäin, istua työpöydän ääreen tai nojatuoliin ja keskittyä inspiraatiota varten hyllyistä löytyviin monipuolisiin teoksiin. Jos omasta kaupungistasi löytyy useampi kuin yksi kirjasto, kokeile välillä myös toista rakennusta ja sen tunnelmaa.

Melkein kaikki kirjastot järjestävät perinteisten palveluiden ympärillä myös ohjelmaa ja joissain kirjastoissa kirjailijat ovat kokoontuneet yhteen kirjoittamaan. Hiljaisten kirjoitushetkien tarkoitus on yksinkertaisesti tarjota kirjailijoille aika ja paikka keskittyä omaan tekstiinsä, yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Jos tällaista vaihtoehtoa ei vielä ole tarjolla omassa kirjastossasi, ehdota sitä heidän ohjelmaansa tai järjestä tuokioita itse!

Kahvilahälinän taika

Kahvilan taustahäly vaikuttaa monilla positiivisesti kirjoitusprosessiin: tunne siitä, että ympärillä tapahtuu, saa myös oman aktiivisuuden nousemaan. Kuuntele, mitä ja miten ihmiset ympärilläsi keskustelevat keskenään ja hyödynnä kuulemaasi dialogin kirjoittamisessa. Kahvilakeskusteluista saat inspiraatiota esimerkiksi keskustelussa käytettävien ilmausten, äänten ja painotusten, lauseiden muodostusten ja aidon keskustelun kuvaukseen. Ympäristön äänet, kuten musiikki ja keskustelut, sekä vielä tarkemmat, kuten tuolien narahdukset ja kahvikoneen suhina, voivat myös antaa uusia vaikutteita tarinaasi ja tilanteiden kuvailuun. Kahvila on myös hyvä paikka kokoontua kirjoittamaan muiden kanssa ja keskittyä tekstiin tietyn aikaa – lopussa tekstejä voi käsitellä yhdessä kahvin äärellä.

Energiaa luonnosta

Aina liikkeessä

Oletko usein tien päällä, matkalla paikasta toiseen? Ajan löytäminen kirjoittamiselle voi olla arjen keskellä hankalaa. Suosittelemme ehdottomasti luomaan säännöllisesti tilaa kirjoittamiselle pidemmäksi aikaa, mutta voit hyvin myös hyödyntää lyhyempiä ajanjaksoja asioiden välissä. Käytä lyhyt aikasi metrossa tai bussissa esimerkiksi kirjoittamisen valmistelulle: ideoiden listaamiselle tai suunnitelman teolle. Kun seuraavan kerran istut alas käsikirjoituksesi pariin olet jo tehnyt tärkeää taustatyötä, jonka säästät työpöydän ääressä.

Jos matkustat paljon, voit optimoida kirjoittamista ja valita matkustustavaksi esimerkiksi junan. Junassa sinulla on aikaa keskittyä käsikirjoitukseesi ja usein kirjailijat mieltävät junan jopa erittäin hyväksi kirjoituspaikaksi: keskittyminen tekstiin on helppoa maisemien vaihtuessa ikkunan ulkopuolella tasaisen rytmin tahtiin. Hiljaiset osastot työpisteillä auttavat keskittymään työhön ilman häiriötekijöitä ja junista löytyy usein myös langaton nettiyhteys sekä mahdollisuus kannettavan tietokoneen lataukseen. Muutaman tunnin tehokas työskentely ja täysi keskittyminen tekstiin on helppoa junassa, jossa muita vaihtoehtoja tekemiselle ei juuri ole ja tiedät aloittaessasi, että aikaa on rajoitetusti. Sama pätee toki myös muihin liikennevälineisiin kuten pitkän matkan bussimatkoihin tai lentokoneeseen.

Missä kirjoittaminen luonnistuu sinulta parhaiten?

Oletko löytänyt oman yhden paikkasi, hyvän sekoituksen tai parhaat tilat tiettyä kirjoitusprosessin osaa varten? Miten päädyit työtilaasi ja miten määritit parhaat edellytykset omalle kirjoittamisellesi? Haluaisimme mielellämme tietää, miten ja missä BoD:lla julkaistavat teokset kirjoitetaan. Kerro kommenttikentässä omista suosikeistasi ja anna lisää ehdotuksia hyvistä kirjoituspaikoista. Näistä hyötyvät varmasti myös muuta paikkaansa etsivät tai vaihtelua kaipaavat kirjailijat!

Tietokirjallisuus on laaja ja jatkuvasti hyvin menestyvä kirjallisuuden laji, sillä ihan jokaisesta aiheesta voi jakaa omat oppinsa ja kokemuksensa – ja lähestulkoon kaikille aiheille löytyy myös omat lukijansa. Olipa kyse yleisesti kiinnostusta herättävistä, ajankohtaisesti tärkeistä aiheista tai marginaalisista ja pienelle yleisölle kohdistetuista teemoista, on jokaisella teoksella oma lukijakuntansa. Tiedonhaku on helpottunut viime vuosina huomattavasti internetin johdosta, mutta uteliaisuutta ja mielenkiintoa uusia asioita kohtaan eivät aina tyydytä internetin hakukoneiden tuomat vastaukset. Lukijat tarttuvat erityisen kiinnostavan aiheen kohdalla mielellään tietokirjaan, jossa asiaan on paneuduttu kunnolla.

Useat kirjailijat valitsevat omakustantamisen tietokirjalleen, sillä tietokirjojen kohderyhmä on helposti määriteltävissä aiheen mukaan ja näin ollen myös hyvin tavoitettavissa. BoD:n kautta julkaistaan runsaasti tietokirjallisuutta ja aiheita löytyy aivan laidasta laitaan, muun muassa työn johtamisen oppaista ohjelmointiin, käsityökirjoihin, kasvatusoppaisiin ja matkakertomuksiin.

Oletko sinä tietyn aiheen asiantuntija ja haluat, että muut aiheen parissa työskentelevät voivat hyötyä osaamisestasi? Oletko käynyt unohtumattomalla matkalla ja haluat kertoa parhaat vinkkisi samaan kohteeseen suuntaaville? Tai oletko kokenut jotain elämääsi mullistanutta ja haluat jakaa henkilökohtaiset kokemuksesi ja antaa näin vertaistukea samassa tilanteessa oleville? Kokoa oppisi, vinkkisi ja tarinasi kirjan muotoon ja julkaise oma tietokirjasi.

Näin pääset alkuun

Vaikka tietokirjallisuus on laaja käsite, on tietokirjan käsikirjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteneväisiä seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon. Jokainen tietokirja perustuu faktatietoon ja lukija odottaa kirjailijalta kyseisen alan asiantuntijuutta joko koulutuksen, työn tai kokemusten perusteella. Paneudu siis aiheeseen huolella, tee taustatutkimusta tarvittaessa ja mieti tarkkaan, mitä haluat lukijan oppivat kirjasi avulla.

Miksi haluat julkaista kirjan?

Kysymys kuulostaa ehkä turhalta: onhan kirjan julkaiseminen kirjailijan mielestä aina hyvä idea. Mutta oletko ajatellut kirjan julkaisua alkuperäistä ideaa pidemmälle? Miksi juuri sinun kirjasi sisältämän tiedon on tultava julki ja mitä uutta se tuo kirjamarkkinoille?

Aseta tavoitteita

Ennen kuin aloitat käsikirjoituksen työstämisen, on tärkeää miettiä kirjan tarkoitusta. Kenelle kirjasi on suunnattu ja mitä lukijan on tarkoitus oppia teoksestasi? Mitä valmiuksia lukijalle kertyy lukukokemuksen aikana ja mitä hyötyä sisällöstä on kohderyhmälle? Tietokirjan kirjoittaminen voi olla hankalaa siinä mielessä, että asiantuntijana sinulla on paljon jaettavaa ja kerrottavaa: jos sinulla ei ole alusta saakka selkeää suunnitelmaa ja tavoitteita, voi hyvin olla, että kerronta ei ole selkeästi maaliin johtavaa vaan lähtee helposti sivuraiteille, jolloin tekstistä voi tulla epäselvää ja hankalaa.

Tee lista niistä seikoista, jotka haluat ehdottomasti lisätä kirjaasi ja suunnittele, miten rakennat tekstin johdonmukaisesti kaikki teemat silmällä pitäen. Käsikirjoitusta työstäessä voi toki myös käydä niin, että kerronta lähtee toiseen suuntaan kuin alun perin olit suunnitellut ja painopiste siirtyy. Tämä ei missään nimessä ole ongelma, kunhan työstät suunnitelmasi vastaamaan uutta kerronnan suuntaa ja jatkat suunnitelmasi mukaisesti.

Kenelle kirjasi on suunnattu?

Kirjan ainutlaatuisuus ja erikoisuus sekä tavoitteesi auttavat sinua määrittämään, kuka voisi olla kiinnostunut lukemaan kirjasi. Oikea lukijakunta löytyy lähes luonnostaan, kun teoksen tarkka aihe ja sisällön tuoma hyöty on kartoitettu: voit näiden perusteella miettiä kenellä on tarvetta siihen tietoon, jonka välität kirjasi kautta. Kohderyhmä vaikuttaa suuresti myös esimerkiksi kirjoitustyyliin ja markkinointiin.

Kirjan toteutus

Kun olet rajannut kirjasi aiheen, määritellyt kohderyhmäsi ja tehnyt kirjoitussuunnitelman, on aika aloittaa käsikirjoituksen työstäminen. Luota tässä projektin vaiheessa omaan asiantuntemukseesi ja kokemuksiisi, mutta älä epäröi hakea vaikutteita ja vahvistavaa tietoa muista lähteistä tarvittaessa.

Taustatutkimus: vahvista faktat

Tietokirjailijana sinulla tulee luonnollisesti olla vahva tuntemus aiheesta, josta olet päättänyt kirjoittaa. Sisällön uskottavuus ja todenmukaisuus ovat välttämättömiä kirjan menestyksen kannalta ja sinun tehtäväsi on osoittaa lukijalle, että olet luottamuksen arvoinen. Parhaiten se onnistuu, kun jaat omaan asiantuntijuuteesi perustuvaa, aiheeseen liittyvää perustietoa ja vahvistat tiedon tutkimusten, muiden teosten ja faktojen avulla. Sekä aiheen ja sen taustan kartoittamisen että käsikirjoituksen kirjoittamisen kannalta on suositeltavaa lukea muita teoksia – niin aiheeseen liittyviä kuin muitakin tietokirjoja. Ne antavat sinulle tarvittavia faktoja, uusia ajattelutapoja sekä ideoita ja inspiraatiota kirjan rakenteeseen ja tyyliin liittyen.

Rakenne luo selkeyttä kirjailijalle ja lukijalle

Myös tietokirjoissa on tärkeää miettiä rakennetta ja sitä, että aihe on esitelty sekä selkeästi että mielenkiintoa herättävällä tavalla. Suunnittele tekstin jako kappaleisiin niin, että rakenne on johdonmukainen ja jokainen kappale seuraa punaista lankaa: lukijan on pysyttävä kärryillä alusta loppuun ja hänelle on annettava riittävästi taustatietoa kaikkien asiayhteyksien ymmärtämiseen. Rakenteen ja kappalejaon luomisesta on paljon hyötyä myös sinulle: suunnitelma auttaa sinua pysymään raiteilla ja pitämään mielessä ne aiheet, jotka olet suunnitteluvaiheessa määritellyt kirjallesi.

Voit jäsennellä sisällön karkeasti kolmeen pääosioon: johdanto, asiateksti, yhteenveto. Jaa tekstisi ensin osioihin ja mieti sen jälkeen osioihin sisältyvät pääpisteet, joista rakentuvat kappaleet. Suunnittele, mitä haluat kertoa jokaisessa kappaleessa ja kirjoita aiheet ylös muutaman lauseen tai avainsanojen avulla. Näin saat hyvän yleiskatsauksen tekstin jäsentelystä sekä siitä, mitä puuttuu tai mitä voi poistaa. Jatka suunnittelua alaotsikoiden avulla, jotka jakavat pääotsikot edelleen tarkempiin osioihin. Sekä pää- että alaotsikot tulee nimetä ilmaisuvoimaisesti niin, että lukijalle selviää heti kappaleen sisältö. Niiden avulla luot myös kirjasi sisällysluettelon, joka lisätään kirjan alkuun julkaisuvaiheessa.

Löydä oma kirjoitustyylisi

Kirjan kirjoitustyylin tulee sopia aiheeseen, kohderyhmälle ja sinulle kirjailijana. Inspiraatiota ja yleisiä käytäntöjä löydät muista saman aihepiirin tietokirjoista – yhdistämällä niitä omaan henkilökohtaiseen kirjoitustyyliisi luot ainutlaatuisen kirjoitusasun. On myös tärkeää miettiä kirjan kohderyhmää kirjoitustyylissä: kenelle kirja on suunnattu ja miten kyseistä lukijakuntaa voi parhaiten puhutella? Kuinka paljon mahdollisilla lukijoilla on pohjatietoa aiheesta? Onko parempi olla asiallinen vai voiko kielellä myös leikitellä? Määrittelemällä kohderyhmäsi tarkoin voit suunnitella kirjoitustyylisi ja miettiä, mistä perspektiivistä ja minkälaisella kielellä kirjoitat. Ajattele siis lukijan kannalta, miten sanomasi välittyy parhaiten ja esitä asiasi sen perusteella määritellyllä tyylillä.

Aiheeseen ja kohderyhmälle soveltuva kirjoitustyyli toimii kuitenkin vain, jos kirjoitat myös itsellesi sopivalla tavalla. Ole oma itsesi ja luonnollinen, älä käytä vaikeita sanoja jos olet niiden merkityksestä epävarma äläkä matki muiden kirjoitustyyliä. Uskottavuus välittyy asiasisällön lisäksi  kirjoitustyylin kautta. Kirjailijana haluat erottua joukosta ja sen teet parhaiten luomalla mielenkiintoisen sisällön lisäksi oman äänen ja tyylin.

Uskottavuuteen vaikuttaa vahvasti myös oikeinkirjoitus. Varsinkin tietokirjailijana haluat antaa kirjastasi ammattimaisen vaikutelman ja yksi peruspilareista on virheetön teksti. Käytä mielellään ammattimaisen kustannustoimittajan palveluita ja varmista, etteivät kieliopilliset tai välimerkkivirheet heikennä uskottavuuttasi asiantuntijana.

Markkinointi

Mitä tarkemman kohderyhmän luot kirjallesi julkaisuprojektin alussa, sitä jouhevammin voit suunnitella muita tärkeitä projektin vaiheita – esimerkiksi markkinointia. Olet määritellyt ja rajannut kirjasi aiheen tarkasti ja se auttaa sinua valitsemaan sopivat markkinointikanavat. Ilmestyykö tietokirjasi aiheeseen liittyviä lehtiä? Löytyykö aiheesta kiinnostuneille tapahtumia, järjestöjä tai verkkosivuja? Tarkasti rajatun aiheen suurin hyöty on se, että voit helposti löytää ne kanavat, joiden kautta löydät varmimmin juuri sinun kirjastasi kiinnostuneita lukijoita. Monipuolista lisätietoa kohderyhmän määrityksestä ja mahdollisista markkinointitoimenpiteistä löydät täältä .

Kirjan toteutus sisältää useita vaiheita ja muutamien perussääntöjen sekä oman luovuuden ja mielikuvituksen avulla luot myös omasta kirjastasi mielenkiintoisen kokonaisuuden. Olemme koonneet sinulle vinkkejä, joiden avulla voit miettiä kirjasi toteutustapaa sen kirjallisuuslajin ja käyttötarkoituksen mukaan sekä haastatelleet BoD-kirjailija Katrina Bergiä kirjan toteutukseen liittyen. Hänen kirjansa Tarinoita rakkaudesta sai julkaisun jälkeen mediassa useita positiivisia arvosteluja, joissa kiinnitettiin sisällön lisäksi erityisesti huomiota erittäin taitavasti ja harkitusti toteutettuun ulkoasuun.

Kirjan taitto

Tekstin asettelu valitsemallesi paperilaadulle vaatii suunnittelua ja on parhaimmillaan silloin, kun lukija ei edes tule ajatelleeksi sitä kirjaa lukiessaan. Harkitusti toteutettu taitto auttaa lukijaa pääsemään tarinassa eteenpäin sujuvasti ja ilman ikäviä keskeytyksiä tai harhailevia ajatuksia, jotka johtuvat yksinkertaisesti siitä, että taitto on epäonnistunut.

Kannen suunnittelu

Kansi on kirjasi käyntikortti ja antaa lukijalle ensimmäisen vaikutelman kirjasi sisällöstä. Sen toteutuksessa ei siis missään nimessä kannata hätiköidä tai ajatella, että sisältö on niin hyvä ettei kanteen tarvitse enää panostaa. Jos mietit hetken omien kirjavalintojesi perusteita huomaat varmasti, kuinka suuri merkitys kannella on mielenkiinnon heräämisessä tiettyä teosta kohtaan. Kansi on yksi tärkeimmistä vaiheista kirjan julkaisussa ja kaikkien kannen osien on oltava toimivia yhdessä.

Pehmeäkantiset kirjat sidotaan liimasidonnalla, kovakantisille kirjoille voi valita joko liima- tai lankasidonnan. Lankasidonta tehdään käsityönä ja antaa kovakantiselle kirjalle entistä arvokkaamman ulkoasun. Erilaiset opas- ja ohjekirjat, joiden ohjeita pitää pystyä lukemaan ilman käsiä ja kirjan on toivottavaa pysyä auki halutussa kohdassa, voi hyvin toteuttaa pehmeäkantisena rengaskirjana, jolloin kirja pysyy itsestään helposti auki rengassidonnan avulla. Lyhyille julkaisuille voi valita myös hakasnidonnalla sidottavan vihkomuodon.

Voit valita jokaiselle kansityypille joko kiiltävän, mattapintaisen tai kohokuvioidun laminoinnin. Suojapaperilla varustetussa kirjassa valinta toteutetaan itse suojapaperissa – suojapaperin alla olevat kovat kannet päällystetään yksivärisellä kansipaperilla. Laminointi vaikuttaa sekä kirjan ulkonäköön että käsituntumaan ja sen valinta on täysin kirjailijan mausta riippuvainen.

Ulkoasun toteutus

Kansityyppi, sidonta ja laminointi ovat tärkeitä valintoja, jotka vaikuttavat lopulta myös kannen ulkoasun luovaan suunnitteluun. Tässä vaiheessa on usein hyvä luottaa ammattilaisen asiantuntemukseen: kansisuunnittelijoilla on loistava kyky ideoida lukijan hermoon iskevä kansi, joka kiteyttää kuvien, värien ja muotojen avulla sekä kirjan sisällön että kirjallisuuden lajin. He tuntevat myös ajan trendit ja tietävät kokemuksen perusteella, mikä myy ja mikä ei. Kannen voi toki suunnitella myös itse, mutta suosittelemme lämpimästi pyytämään kannesta mielipidettä mahdollisilta lukijoilta tai suunnittelijalta ennen julkaisua – aivan kuten muissakin toteutuksen osa-alueissa, on palaute aina tärkeää.

Lue graafikko Emmi Kyytsösen parhaat neuvot kannen suunnitteluun blogiartikkelistamme. Vaihtoehtoja ja vinkkejä kannen itsenäiseen toteutukseen löydät täältä.

Kirjakauppias Veera Uusoksa kirjoittaa arvostelussaan ”Teksti on juuri sopivan kokoista, ei liian pientä, ei liian suurta” – mitä fonttikokoa taitossa on käytetty ja miten valitsit sen?
Halusimme kirjan kokoon ja sisältöön sopivan, ajattoman, selkeän 12 /16. Pistekokoa on helppo lukea, myös ääneen ja se luo pienen satukirjamaisen vivahteen.

Kirja on koossa 12 x 19 cm. Oliko mietinnässä myös muita kokovaihtoehtoja vai tiesitkö alusta alkaen, että haluat kirjasi juuri tässä koossa?
Kirjan koko oli alusta lähtien selvä: pieni tarina, pieni kirja. Muita vaihtoehtoja emme edes ajatelleet, sillä halusimme, että kirja ei vie tilaa ja että se sopii sekä käteen, taskuun että kassiin.

Myös kirjan sisältämät kuvitukset ovat saaneet kehuja – kuka ne on piirtänyt ja miten ne on toteutettu? Miten ne liittyvät kerrottuun tarinaan?
Kuvitukset on valmistanut kuvittaja ja graafikko Jouko Ollikainen. Kirjan toteutus on alusta alkaen ollut tiivistä ja antoisaa yhteistyötä. Kuvat ovat syntyneet riekon pyrstösulista tehdyllä siveltimellä ja indian ink -musteella. Jouko kertoi, että lukiessaan tarinoita, hän tiesi heti, miten kuvitus tulee toteuttaa ja miksi juuri näillä välineillä: niiden jälki jättää lukijalle mahdollisuuden piirtää mielessään se viimeinen viiva. Kun kuvitusta katsoo tarkemmin, huomaa että piirrokset ovat ennemminkin rekisteröityjä kuin perinteisiä tarkkoja piirroksia. Nopeasti katsoen kuvitukset luovat kirjaan ajattoman tunnelman ja mitä useamman kerran kirjan lukee, sitä enemmän tarinat avautuvat. Samoin, mitä enemmän kuvituksiin keskittyy, sitä enemmän niiden sattumanvarainen syntyprosessi avautuu. Tässä piilee tekstin ja kuvituksen luoma taika.

Miten päädyitte kannen kuvaan ja väriin? Entä toteutukseen kovakantisena suojapaperilla?
Kannen väri oli itsestään selvä. Vanha roosa symboloi parhaiten ajatonta rakkaustarinaa. Kontrastiksi väriin halusimme nimenomaan puun. Ensinnäkin sillä on oma tarinansa kirjassa ja toiseksi, ilman puuta ei olisi paperia, ei kirjaa eikä rakkaustarinaa. Haaveena oli saada vanhan ajan rakkaudella toteutettu ja kulutusta kestävä kirja, kaikkine elementteineen. Tästä syystä kansityypiksi valikoitui kovakantinen perinteisesti suojapaperin kanssa.

Teit yhteistyötä kuvittajan kanssa periaatteella, että kirja on myös haptinen kokemus. Kerro hieman lisää tästä ajatustavasta: miten lähditte suunnittelemaan kirjan ulkoasua ja mikä oli sinulle toteutuksessa erityisen tärkeää?
Olen juuriltani taidekäsityöläinen ja minulle on tärkeätä, että esineet ja objektit vetoavat myös tuntoaistiini, oli sitten kyseessä kuitu, puu, kivi tai metalli. Ajattelin, että kirjasta esineenä voi tulla ”mielitietty” – jos ei muuten niin ainakin niin, että sitä on kokonsa puolesta mukava pitää kädessä ja paperin pinta miellyttävän tuntuinen, jopa lämmin. Käsi voi sivellä kantta, koskettaa sivuja, avata ja sulkea. Kokonsa puolesta sen tulisi mahtua taskuun, laukkuun eli olla arjessa mukana.

Elämme aikaa, jolloin ihmiset ovat kääntämässä selkänsä kirjalle ja omani on tietoinen reagointi tähän. Ideana oli halu tehdä kirja, johon voin itse rakastua ja silloin olisi ehkä mahdollista, että joku muu kokisi samoin.

Esikoiskirjailija törmää julkaisuprojektin aikana usein vaiheisiin, joiden toteutukseen tarvitaan uutta tietoa ja taitoa. Tuntematonta maastoa ovat monelle esimerkiksi kirjan ulkonäön suunnittelu, hinnoittelu, myyntikanavat tai kirjan markkinointimahdollisuudet –kaikki tärkeitä aspekteja kirjan menestyksen kannalta. Omakustanteen taival ideasta kirjaksi on pitkä ja täynnä uusia, yllättäviäkin asioita, joihin tutustuminen on loppujen lopuksi erittäin kannattavaa: lopputuloksena kirjailija saa pidellä käsissään itse kirjoittamaansa ja toteuttamaansa kirjaa.

Kirjan julkaistuasi sinun on itse myös huolehdittava siitä, että lukijat löytävät ja haluavat lukea teoksesi. Markkinointi on monelle kirjailijalle suuri kysymysmerkki ja vaihtoehtoja kirjan tunnettuuden nostamiseksi onkin lukemattomia. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä: mistä aloittaa kirjan markkinointi, mitkä kanavat sopivat kirjalle ja mitä niistä pitäisi valita?

Markkinointi voi tuntua ensikertalaiselle helpommalta, kun sen aloittaa oman tutun alueen sisältä. Ihan ensimmäisenä kirjaa kannattaa mainostaa tutuille ja ystäville, työkavereille ja kantakahvilan henkilökunnalle. Kun kyseessä on henkilökohtainen side, on ihmisten mielenkiinto luonnollisesti erityisen suuri ja saat näin hyvän pohjan omalle lukijakunnalle. Vaikka kyseessä ovatkin tuntemasi henkilöt, voi vaikutus silti olla suuri: jos lukija todella pitää lukemastaan kirjasta, on todennäköisyys, että hän suosittelee kirjaa eteenpäin, todella korkea – riippumatta siitä onko kyseessä sukulainen vai tuntematon lukija.

Kerromme tässä artikkelissa vaihtoehdoistasi paikallisessa markkinoinnista myös oman lähipiirin ulkopuolella. Paikallisuus on usein valttia ja mahdollisuudet ylittää uutiskynnys esikoiskirjailijana ovat näin korkealla. Haastattelimme myös BoD-kirjailijoita Anna Tiittaa ja Matti Kauppista, jotka ovat hyödyntäneet paikallisuutta omien kirjojensa markkinoinnissa hyvällä menestyksellä.

Kirjan sisällön paikallisuus

Oletko kirjoittanut kaunokirjallisen teoksen, jonka tapahtumapaikka on selkeästi kuvailtu ja tärkeä tarinan kulun kannalta? Olipa kyseessä oma asuinpaikkasi ja näin ollen tuttu alue tai sinulle entuudestaan täysin vieras paikka, johon olet tutustunut kirjaa kirjoittaessa – hyödynnä tapahtumapaikkaa markkinoinnissa. Useimmilla meistä on vahva side omaan kotikaupunkiin ja asuinpaikkaan ja niihin sijoittuvat tapahtumat koskettavat erityisellä tavalla. Kirjaa lukiessa on aina hienoa luoda omat kuvitelmansa hahmojen ulkonäöstä ja ympäristöstä, mutta kadunnimien, kahviloiden, maamerkkien tai rakennusten tunnistaminen kirjassa ilahduttaa silti suuresti. Lukija samaistuu tekstiin täysin eri tasolla, kun kirjan päähenkilö kävelee samoja katuja, vierailee lempikahvilassa tai käy ostoksilla omassa lähikaupassa. Paikkojen tunnistaminen sitoo kirjaan ja saa lukijan varmasti myös suosittelemaan sitä eteenpäin alueella asuville ystäville.

Paikkakunnan oma tähti

Toinen vaihtoehto paikallisuuden hyödyntämiselle on kirjailijan oma tausta, sillä tuttujen tapahtumapaikkojen lisäksi lukijoita ja medioita kiinnostavat paikalliset henkilöt. Kyseessä voi olla se paikka, josta olet alun perin kotoisin tai oma asuinpaikkasi. Pienemmissä kaupungeissa tai kylissä mielenkiinto herää myös itse asuinkeskuksen ulkopuolella ympäröivissä kylissä ja maakunnassa, suurkaupungeissa itse kaupunkiuutisten lisäksi markkinointia kannattaa suunnitella omassa kaupunginosassa. Kirjan julkaisu paikallisena kirjailijana on itsessään jo uutisarvo, jota voi entisestään vielä nostattaa se tosiasia, että kyseessä on omakustanne. Omakustanteen julkaisu on entistä suositumpaa, mutta käytännön asiat ovat monelle vielä hämärän peitossa – tämän osa-alueen ammattilaisena voit kertoa kirjan lisäksi myös julkaisukokemuksestasi.

Miten markkinoida paikallisesti?

Paikallisen markkinoinnin välineet ja kanavat ovat periaatteessa samat, kuin yleisesti kirjan markkinoinnissa – mutta kirjaa esille tuodessa kirjailijalla on arvokas valtti takataskussa: kirjan ja/tai kirjan alueellinen kiinnostavuus. Markkinointitoimenpiteitä suunnitellessa ja toteuttaessa on ehdottomasti kannattavaa tuoda esiin ne seikat, jotka sitovat teoksen tiettyyn paikkaan ja hyödyntää alueellisuutta myös kanavissa, joissa voi itse määritellä vastaanottajien paikkakunnan.

Paikallismediat

Alueellisesti sidotut sanomalehdet, viikkojulkaisut, radiokanavat ja tv-ohjelmat etsivät jatkuvasti paikallista uutisoitavaa. Heidän tavoitteenaan on julkaista säännöllisesti sisältöä, joka herättää mielenkiintoa kyseisen alueen asukkaissa ja jotka liittyvät oman asuinalueen tapahtumiin ja ihmisiin. Ota yhteyttä paikallisten medioiden kulttuuritoimituksiin ja kerro itsestäsi ja kirjastasi. Nosta esiin erityisesti ne seikat, jotka liittyvät kyseiseen alueeseen. Mieti etukäteen myös yksityiskohtia, jotka nostavat sinut ja kirjasi esiin muiden joukosta – kirjailijan tai kirjan paikallisuus eivät itsessään takaa toimittajan mielenkiintoa niitä kohtaan, joten sinun tulee vakuuttaa vastaanottaja muutamalla lauseella aiheesi uutisarvosta.

Yllä mainittujen kanavien lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös paikalliset kirjablogit. Kirjablogien merkitys kirjojen tunnettuuden nostamisessa on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana ja niissä julkaistavien kirja-arvostelujen tärkeys kirjan menestykselle on yhtä suuri, kuin muiden arvostelujenkin. Ota selvää oman paikkakuntasi kirjabloggaajista, ota rohkeasti yhteyttä ja ehdota arvostelukappaleen tilausta BoD:lta.

Lue lisää vinkkejä sekä paikallismedioiden että kirjabloggaajien yhteydenotosta artikkelistamme lehdistötyöhön liittyen.

Kirjastot, kirjakaupat, tapahtumat

Lukijoiden tavoittaminen on usein helpointa siellä, missä kirjojen ystävät vierailevat. Paikalliset kirjastot ja kirjakaupat ovatkin oivallisia paikkoja kirjasi esittelyyn eri tavoin. Juttele oman kirjastosi kirjastonhoitajan kanssa hankinnoista ja kirjojen valintaperusteista ja ehdota omaa kirjaasi heidän hyllyynsä lainattavaksi. Perustele ehdotuksesi samalla tavoin, kuin median edustajia kontaktoidessasi, sillä myös kirjastot ovat kiinnostuneita paikallisista kirjailijoista ja kirjoista. Usein kirjastosta löytyy myös oma hylly alueellisesti sidotuille teoksille tai paikallisille kirjailijoille. Samoin voit myös vierailla oman paikkakuntasi tai asuinalueen kirjakaupassa ja ehdottaa heille kirjasi myyntiä.

Paikalliset tapahtumat antavat sinulle mahdollisuuden lukijoiden henkilökohtaiseen tapaamiseen, joiden yhteydessä voit kertoa kirjastasi enemmän kuin takakannen tekstin verran. Painata kirjaasi esimerkiksi kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia, joulumarkkinoita tai muita myyjäisiä ja paikallisia tilaisuuksia varten ja esittele kirjaasi ihmisille. Voit myös varata itsellesi oman myyntiosaston tai, jos tapahtuma sisältää myös ohjelmaa, varmistaa itsellesi paikan ohjelmistosta.

Voit myös itse järjestää tapahtumia kirjallisuudesta kiinnostuneille. Kirjastot ovat loistavia paikkoja tilaisuuksille, kuten julkaisutilaisuuksille, lukupiireille tai tapaamisille. Kirjakaupat voivat yhteistyössä kirjailijan kanssa järjestää esimerkiksi lukutilaisuuksia tai kirjailijavierailuja, joissa kirjailija antaa lukunäytteen ja signeeraa lukijoiden kappaleita. Lyöttäydy myös yhteen muiden paikallisten kirjailijoiden kanssa – yhdessä on helpompi järjestää tapahtumia ja paikalle saapuu enemmän vierailijoita, kun jokainen kirjailija käyttää omia markkinointikanaviaan kutsuja varten. Paikalliset tapahtumakalenterit ovat myös oivallisia tapahtumien ja tilaisuuksien mainostuspaikkoja.

Ota selvää, onko omalla alueellasi verkkoryhmiä esimerkiksi Facebookissa: ryhmän aiheena voi esimerkiksi olla paikalliset tapahtumat ja ilmiöt, kirjallisuus tai kirjoittaminen tai muu kirjasi aiheeseen liittyvä harrastus tai ala. Luo yhteys ryhmän jäseniin ja kutsu heidät tapahtumiin, joissa voit esitellä kirjasi heille. Muista, että sosiaalisen median omat profiilit ja ryhmät eivät sovi suoramainonnalle – älä siis liity ryhmään vain mainostaaksesi kirjaasi. Keskustele, ole aktiivinen ja luo kontakteja. Usein verkostoituminen ja keskustelu antaa sinulle luonnollisesti tilaa omasta kirjailijan urasta tai teoksestasi kertomiselle.

Suoraa markkinointia voit harrastaa sosiaalisessa mediassa maksettujen mainosten kautta. Paikalliseen markkinointiin nämä sopivat erityisen hyvin, sillä voit mainosta luodessasi itse päättää, millä alueella mainostasi näytetään. Näin voit kohdistaa esimerkiksi Facebook-mainoksesi juuri sen alueen käyttäjille, joita kirjasi voisi kiinnostaa sen paikallisen sisällön vuoksi.

Kokemuksia paikallisesta markkinoinnista: kirjailijat kertovat

Kirjailijat Anna Tiitta ja Matti Kauppinen ovat molemmat kirjoittaneet ja julkaisseet teokset, joiden aiheena tai tapahtumapaikkana ovat omat kotipaikat. Näin he ovat voineet hyödyntää paikallisessa markkinoinnissa sekä kirjan alueellisuutta että omaa paikallisuuttaan.

Sekä Anna että Matti ovat markkinoineet kirjaansa paikallisille medioille, kirjastoille ja kirjakaupoille. Anna on tutustunut mm. paikallisiin kirjallisuusyhdistyksiin, joiden kautta hän on saanut mahdollisuuden verkostoitua ja esitellä teostaan eri muodoissa. Matti on järjestänyt kirjan julkaisutilaisuuden paikallisessa kirjastossa ja tehnyt yhteistyötä kirjakauppojen kanssa.

Olet kotoisin Lapista ja keskittynyt suurelta osin markkinointiin Pohjois-Suomessa. Miten päädyit hyödyntämään paikallisuutta markkinoinnissa?

Tämän kirjan kohdalla päädyin markkinoimaan paikallisesti, koska kirjassa kerrotan elämästä kolmen eri ”rataosuuden” rakennusaikana. Käsikirjoitus kävi muutamalla kustantajalla ja useimman viesti oli, että teksti ansiokasta, mutta paljolti paikallista, eikä sellaisena tavoita kovinkaan suurta yleisöä.

Mitä kautta olet toteuttanut kirjasi markkinointia paikallisesti, esim. lehdet, blogit, some, tapahtumat, muut?

Olen markkinoinut kirjaani sekä Etelä- että Pohjois-Suomeen ja myös Kainuuseen, mutta Lapissa aiheeseen tartuttiin hanakammin. Laadin romaanista liuskan mittaisen esittelyn, jossa kerroin aihepiiristä, näkökulmasta ja siitä, miten se liittyy omaan elämääni; olen syntynyt radanrakentajien sukuun, sillä jo isovanhempani olivat radanrakentajia.
Esittelin lähetekirjeessä itseni ja kerroin omia kokemuksiani koulujen vaihtumisesta ja ystävien jättämisestä, uusien löytämisen vaikeudesta ja irrallisuuden kokemuksesta.

Lähetin em. kokonaisuuden sekä Yleisradion aluetoimitusten ohjelmavastaaville, että alueellisten päälehtien kulttuuritoimituksiin. Lähetin esittelyn myös muutamiin pohjoisen paikallislehtiin. Otin yhteyttä myös kirjastoihin, tarjosin kirjaani ostettavaksi ja kerroin, että olen valmis kertomaan lukijoille kirjan taustoista, siitä miten kirjani syntyvät ja siitä mitä omakustantaminen kohdallani tarkoittaa.

Esimerkiksi Lapin Kansassa on ilmestynyt arvostelu kirjastasi – kuinka lähestyit lehteä arvostelua varten?

Kun lähetin tiedotteen kirjan ilmestymisestä Lapin Kansaan ja kerroin miten kirjani teema liittyy pohjoiseen, minua pyydettiin lähettämään arvostelukappale. Arvostelu ilmestyi Lapin Kansan ja Kalevan haastattelujen jälkeen, ennen Kemin kirjaston esittelytilaisuutta, ja se toi kiinnostuneita kuulijoita kirjastolle.

Mikä on oman kokemuksesi perusteella tehokkain tapa markkinoida kirjaa paikallisesti?

Eniten uskon esiintymisiin, lukijoiden tapaaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Valikoitujen ja lukevien ystävien hyödyntäminen tietojen jakamisessa merkitsee paljon. Facebookin aktiivinen päivittäminen muunkin kuin kirjan tiimoilta, sekä kotisivujen säännöllinen ylläpito ja sivustosta tiedottaminen ovat myös tärkeitä. Ja jos vielä onnistuu saamaan palstatilaa alueen lehdissä henkilöhaastattelun merkeissä, kirjastotkin kiinnostuvat.

Oliko paikallisuuden hyödyntäminen markkinoinnissa alun perin suunnitelmissasi? Miten olet suunnitellut ja toteuttanut markkinointitoimenpiteitä?

Tein kirjastani lehdistötiedotteen ja lähetin siitä myös muutamaan julkaisuun Pohjois-Savon ulkopuolella, kuten Maaseudun Tulevaisuus, Kainuun Sanomat sekä Etelä-Saimaa. Olen asunut aiemmin Suomussalmella sekä Lappeenrannassa, joten artikkeliehdotuksissani räätälöin viestin ”kohdealueen mukaisiksi”. Valitettavasti tuo ei kuitenkaan auttanut, eli julkaistuja artikkeleja on ollut toistaiseksi vain lähialueen lehdissä. Niihin lehtiin, jotka eivät vastanneet mitään ensimmäiseen lehdistötiedoteviestiin, lähetin muistutuksen parin viikon perästä. Uusintakierros tuotti tulosta parin jutun verran. Ne, jotka julkaisivat jutun, kiittelivät hyvää ja valmista tiedotepohjaa, mutta kukin haastatteli lisäksi omaa artikkeliaan varten. Osa lehdistä ei kommentoinut kumpaankaan viestiin mitään.

Markkinointia on tapahtunut mainitun lehdistötiedotteen avulla, jonka tuloksena on ollut mukava määrä julkaistuja artikkeleita. Olen mainostanut kirjaa omilla Facebook-sivuilla sekä muutamilla Facebookin puskaradio-sivuilla (Kuopio, Iisalmi ja Sonkajärvi). Lisäksi kirjasta on tiedotettu sukuseuran Facebook-sivuilla ja samaisen yhdistyksen seuraavassa jäsenlehdessä tulee olemaan lyhyt artikkeli kirjasta.

Kirjan julkistamistilaisuuden pidin Sonkajärven kirjastossa, kuten aiempien kahden muunkin kirjan julkkarit. Olen sopinut paikallisten kirjakauppojen (Kuopion ja Iisalmen Suomalainen kirjakauppa), että he tilaavat kirjaani pari kappaletta hyllyynsä myyntiin. Kuopion Rosebud-kirjakauppaan vein pari kirjaa myyntitilille.

Perinteisten kustantamojen rinnalla omakustantaminen on kasvattanut suosiotaan ja muodostunut varsin suosituksi tavaksi julkaista oma kirja. Eri julkaisumuodot eivät missään nimessä sulje toisiaan pois, vaan kulkevat käsi kädessä ja antavat kirjailijoille mahdollisuuden päättää itse oman kirjansa julkaisusta. Niin kutsuttuja hybridikirjailijoita,  eli kirjailijoita, jotka julkaisevat kirjojaan niin perinteisten kustantamojen kautta kuin omakustanteina, on yhä enemmän. Julkaisimme viime vuonna BoD-kirjailija Sara Medbergin haastattelun liittyen erilaisiin julkaisumuotoihin – Sara on julkaissut suomeksi kaksi romaania BoD:lla, kolmas ilmestyi perinteisen kustantamon, Otavan, kautta. Artikkelisarja saa nyt jatkoa, kun pyysimme myös eri BoD-maiden kirjailijoita kertomaan omista kokemuksistaan.

Useat suuret tanskalaiset kustantamot olivat erittäin kiinnostuneita elämäkerrasta, mutta julkaisuun he eivät päätyneet, sillä eivät uskoneet siihen markkinointisyistä. Käännyin muutaman pienemmän kustantamon puoleen, mutta he olisivat halunneet taloudellista osallistumista minulta tai rahastoilta julkaistakseen kirjan, sitä minä en halunnut. Olen itse työskennellyt vuosikaudet kustantamoalalla ja arvioin, että omakustantaminen olisi minulle paras vaihtoehto.

Aikataulun suunnittelu on helpompaa, kun julkaisee kirjan omakustanteena. Tein yhteistyötä graafikko Ida Holmin kanssa ja minusta oli sekä jännittävää että hauskaa suunnitella kirjani kantta hänen kanssaan yhdessä. Suora yhteys graafikkoon takaa, että kannesta tulee juuri omien toiveiden mukainen. Perinteisessä kustantamossa kirjan toteutus ideoidaan toki myös yhdessä ja juuri tämä on se, mikä minulta puuttui omakustanteen julkaisussa: ideoiden pallottelu ja monet palvelut, jotka omakustantaja saa vain ostamalla.

Pidän molemmista vaihtoehdoista. Kun julkaisin omakustanteeni Les Démons de Cendrillon, tein yhteistyötä kahden graafikon kanssa (yksi heistä teki kirjan taiton, toinen suunnitteli kannen). Projekti oli pitkä, mutta erittäin mielenkiintoinen, ja valmis kirja näyttää todella ammattimaiselta.

Perinteisessä kustantamossa julkaistavan kirjan on oltava linjassa kustantamon julkaisutyylin kanssa, jotta teos sopii hyvin heidän ohjelmaansa ja lukijakunnalleen. Omakustanteisessa tämä ei ole tarpeellista ja kirjailijana voin toteuttaa jokaisen toiveeni ja antaa enemmän tilaa luovuudelle. Julkaisuaikataulu on itse julkaistaessa joustava, mikä on eduksi.

Vaikuttaako julkaisumuoto kirjailijan maineeseen? Oletko itse kokenut eroja esimerkiksi lukijoiden tai median osalta?
Lukijoilleni ei ole väliä, ovatko kirjani julkaistu omakustanteena vai perinteisen kustantamon kautta, sillä olen panostanut suuresti kustannustoimitukseen sekä kannen suunnitteluun. Olen kuitenkin huomannut, että kirjan saatavuus fyysisessä kirjakaupassa on Ranskassa tärkeää ja vaikuttaa kirjan myyntiin. Julkaistavien kirjojen määrä on valtava ja on vaikeaa erottua joukosta, jos kukaan ei tunne sinua. Toimittajat saavat usein arvostelukappaleita suoraan kustantamoilta, joista he kirjoittavat arvosteluita. Omakustantajana sinun on itse huolehdittava kirjasi näkyvyydestä. Itse mainostan kirjaani blogien ja sosiaalisen median kautta, sillä lukijakuntani koostuu nuorisosta, joka seuraa uutisia pääasiassa verkossa perinteisten painettujen lehtien sijaan. Näkyvyys on tietysti laajempi, jos pääsee kerran televisioon tai suureen sanomalehteen.

Henkilökohtaisesti minulla ei muuten ole ollenkaan negatiivisia kokemuksia omakustanteen julkaisusta ja sen tuomasta maineesta. Tämä johtuu varmaan pääasiassa siitä, että minulle on tärkeintä lukijoideni mielipide kirjoistani, ei joidenkin ihmisten mielipide statuksestani.

Omakustanteen julkaisu on paljon nopeampaa, tosin kirjailija on myös itse vastuussa kaikista julkaisun vaiheista. Käsikirjoituksen valmistuttua kesti vain viikon, kunnes kirja oli ladattu onnistuneesti BoD:n palveluun ja julkaistu kirjakauppaan. Perinteisessä kustantamossa kirjailija saa apua esimerkiksi kustannustoimituksessa ja markkinoinnissa, se on suuri ero omakustantamiseen verrattuna. Tästä syystä omakustanteen julkaisun kaikki vaiheet kannattaa suunnitella todella hyvin – lopputulos riippuu yksinomaan sinusta!

Tärkein oppini on kuitenkin yhteistyön tärkeys! Myös omakustanteen julkaisussa on äärimmäisen tärkeää keskustella projektista muiden kanssa. Minulla on muutamia ystäviä ja muita henkilöitä, joille kerron ideoistani, markkinoinnista, toteutuksesta ja kannen suunnittelusta – heiltä sain paljon tärkeää palautetta. Tein kuitenkin myös paljon itse ja opin jokaisessa julkaisun askeleessa jotakin uutta, esimerkiksi kustannustoimituksesta, paperilaadun ja kirjasinten valinnasta ja tekstin taitosta. Näitä taitoja voin hyödyntää tulevissa julkaisuissani.

Kirjastot ovat yleisesti tunnettuja kirjallisuuden lainauspaikkoina, joista teoksia voi ottaa mukaan kotiin luettavaksi. Varsinkin Suomessa, jossa kirjastojen toiminta on laajaa ja lainauspalveluita käytetään ahkerasti, on kirjastotoiminta suuri etu kirjailijalle: jos oma kirja päätyy kirjaston valikoimaan, saa se mahdollisuuden löytää uuden lukijakunnan käsiin. Kirjailijana voit kuitenkin käyttää kirjastoa kirjasi markkinointiin myös monella muulla tapaa: kirjastot toimivat avoimina kulttuurikeskuksina, joissa järjestetään tapahtumia, tapaamisia, kursseja, luentoja, lukupiirejä ja paljon muuta ohjelmaa.

Kirjastojen toiminta Suomessa

Suomessa on erittäin kattava kirjastoverkko, joka takaa lukijoille monipuolisen valikoiman. Vuonna 2017 n. 35 % suomalaisista käytti säännöllisesti kirjaston palveluita ja kirjastokäyntejä kirjattiin lähes 50 miljoonaa, kirjoja lainattiin asukasta kohden keskimäärin 15,5 kappaletta (lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö). Maan yli 700 kirjastoa takaavat lukijoille laajat mahdollisuudet tiedonhakuun ja lukukokemuksiin niin painettujen kirjojen kuin e-kirjojen muodossa.

Kirjailijoille kirjastot luovat siis kirjakauppojen rinnalla kanavan, joka mahdollistaa uusien lukijoiden tavoittamisen ja kirjan laajemman näkyvyyden. BoD luetteloi kaikki julkaistut kirjat niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin tuotetietokantoihin ja lukijat voivat esittää oman paikkakuntansa kirjastoille toiveita uusista hankinnoista.

Suosittelemme rohkeasti puhuttelemaan kirjaston henkilökuntaa ja keskustelemaan suoraan oman kirjasi ottamisesta valikoimaan. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa aineistohankinnoista vastaavat pienemmät yksiköt ja voit mahdollisesti hyvällä esittelyllä vaikuttaa tuotevalikoimaan. Muista myös kertoa lukijoillesi kirjaa markkinoidessa, että teos on kaikkien suomalaisten kirjastojen tilattavissa – parhaassa tapauksessa kirjastasi kiinnostunut lukija pyytää kirjastoa tilaamaan kirjan valikoimaansa. Olemme saaneet BoD-kirjailijoilta positiivista palautetta kirjastojen reaktioista hankintatoiveisiin liittyen, joten suora yhteys kirjaston kanssa voi hyvinkin olla toimiva tapa saada kirjasi hyllyyn ja lainattavaksi.

Sanaston lainauskorvaukset

Kirjailijat saavat jokaisesta myydystä kirjasta korvausta ja samoin korvausta voi saada myös jokaisesta kirjastolainauksesta (lisätietoja tässä blogiartikkelissa). Suomalainen kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto huolehtii lainauskorvausten maksamisesta kirjailijoille ja myös omakustannekirjailijat hyötyvät tästä. Voit ottaa yhteyttä suoraan Sanastoon ja taata itsellesi lisätulot, jotka kertyvät lainausten kautta.

Kirjastot kulttuuritiloina

Lainauspalveluiden lisäksi kirjastot tarjoavat monipuolista ohjelmaa sekä lukijoille että kirjailijoille ja jakavat tietoa palveluistaan sekä kirjallisuudesta yleisesti esimerkiksi kotisivuillaan ja sosiaalisen median kautta. Tarjottavien palveluiden määrä nousee jatkuvasti ja esimerkiksi Espoon kaupunginkirjastossa on aloitettu täysin uudenlainen projekti, joka tukee kirjailijoita kirjoittamisessa ja auttaa omakustantajia pääsemään alkuun julkaisuprosessissa.

Tapahtumat ja palvelut

Laajat ja monipuoliset palvelut takaavat, että kirjasto on ystävä kaikenikäisille vierailijoille. Kirjastoissa tarjotaan mm. nettikoulutuksia senioreille, satutunteja lapsille, kielipalveluita maahanmuuttajille, läksytuokioita koululaisille ja erilaisia koulutuksia. Tapahtumakalentereista löytyy jopa karaokea, peli-iltoja ja livekonsertteja – tilaisuuksia siis ihan jokaiseen makuun.

Kirjoihin, kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyvät tapahtumat ovat omakustannekirjailijoille mielenkiintoisia, kun kyseessä on oman kirjan esilletuonti ja markkinointi. BoD-kirjailija Pilvi Valtonen on esimerkiksi julkaissut omat kirjansa kirjastojen satutuntien tuloksena. Hän ohjasi satutunteja Lappeenrannan maakuntakirjastossa, joissa hän käytti itse tuottamiaan loruja tuokioiden ohjaukseen ja sai vanhemmilta erittäin positiivista palautetta. Kun Pilviltä kysyttiin, voisiko sisältöä ostaa kirjan muodossa, hän sai idean kirjan julkaisusta. Tämän seurauksena syntyi lasten lorukirjasarja, joka on julkaistu omakustanteisena – ja kirjan myynti oli taattua jo olemassa olevan lukijakunnan ansiosta.

Lukijat kokoontuvat kirjastoissa myös erilaisiin lukupiireihin- ja ryhmiin, joissa luetaan valikoituja kirjoja ja keskustellaan lukukokemuksesta yhdessä. Tutki, minkälaisia lukupiirejä oman paikkakuntasi kirjastot järjestävät: sopisiko sinun kirjasi ohjelmaan? Voit tarjoutua myös saapumaan paikalle henkilökohtaisesti kertomaan kirjastasi ja sen toteutuksesta. Kirjastot ovat usein avoimia yhteistyöehdotuksille, joten ota rohkeasti yhteyttä ja kerro ideastasi.

Lyöttäydy yhteen muiden paikallisten omakustannekirjailijoiden kanssa, niin tapahtuma on laajempi. Jos saman aiheen tai kirjallisuuden lajin kirjailijoita löytyy useampia, voitte järjestää aiheen mukaan teemailtoja. Monissa kirjastoissa on järjestetty myös omakustannetapahtumia, joissa paikalliset omakustantajat ovat esitelleet teoksiaan. Ilmoittaudu mukaan, jos vastaavaa järjestetään sinun kirjastossasi tai ehdota omakustannetapahtuman järjestämistä, jos sellaista ei vielä ole suunnitteilla.

Kirja- ja kirjailijaesittelyjen lisäksi sinulla on myös mahdollisuus tuoda esiin osaamisesi kirjailijana. Kokoa yhteen kirjoittamisesta kiinnostuneita kirjoitushetkiin, joissa voitte kirjoittaa yhdessä, antaa toisillenne vinkkejä ja ihan vain keskustella kirjoittamisen hyvistä ja huonoista hetkistä. Käytä kirjasi sisältöä tapahtumiin: jos olet julkaissut käsityöohjeita, voit koota vaikka neulomisesta kiinnostuneita henkilöitä opastushetkeen ja kertoa samalla kirjastasi, josta löytyy lisäohjeita. Kaunokirjallisuuden kirjoittajana voit järjestää tilaisuuden, jossa jaat kirjoittamisesta kiinnostuneille parhaat inspiraationlähteesi. Monelle kirjaston vierailijalle keskustelu ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen on useita ja kirjasto tarjoaa niille hyvät puitteet niin tilojen kuin markkinoinnin puolesta, sillä kaikki kirjaston tiloissa järjestettävät tapahtumat julkaistaan myös kirjastojen omissa tapahtumakalentereissa.

BoD on järjestänyt kirjastoissa omakustanneiltamia, joissa olemme saaneet käyttää kirjastojen tapahtumasaleja muutaman tunnin ajan infotilaisuuksia varten. Kirjastojen varustus on ollut tapahtumissa korkealaatuista: kannettavalta tietokoneelta on pystytty näyttämään esitelmiä valkokankaalla ja tarvittaessa käytössä ovat myös äänentoistolaitteet ja mikrofonit – ja tapahtumat ovat joka kerta keränneet suureen määrän kiinnostunutta yleisöä. 

Kirjastot verkossa

Myös kirjastot ovat siirtyneet digitaaliaikaan ja kehittäneet tiedonjakopalveluitaan sosiaalisen median kautta. Lähes kaikilla kirjastoilla on ainakin omat kotisivut ja Facebook-profiilit, useat ovat edenneet vielä pidemmälle blogin, Twitterin ja Instagramin kautta. Sosiaalisessa mediassa seuraajat odottavat monipuolista ja mielenkiintoista sisältöä, joka on sekä informatiivista että viihdyttävää. Voit tarjota kirjastolle esimerkiksi blogiyhteistyötä, jolloin kirjoitat kirjastolle artikkelin yhteisesti sovitusta aiheesta – esimerkiksi kirjan kirjoittamiseen liittyen. Näin parannat tunnettuuttasi kirjailijana paikkakunnallasi, tuot esiin osaamisesi kirjoittamisen saralla ja saat mahdollisuuden esitellä teoksesi verkossa monille seuraajille. Kirjasto hyötyy mielenkiintoisesta sisällöstä, jota voi jakaa seuraajilleen. Voit myös tarjoutua täyttämään kirjaston Instagram-tiliä viikon ajan ja lisätä tilille kirjallisuuteen liittyviä kuvia omasta perspektiivistäsi – myös tämä nostaa mielenkiintoa sinua kohtaan kirjailijana.

Espoon kaupunginkirjaston pilottiprojekti: tukea julkaisuun

Kirjastot kehittävät jatkuvasti palveluitaan ja tarjontaansa. Kirjastojen työntekijät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa uusia projekteja ja yksi tuoreimmista palveluista on Espoon kaupunginkirjaston vuonna 2017 lanseeraama projekti Kirjaan sidottu, jonka tarkoituksena on tukea kirjailijoita kirjoitusprosessissa sekä antaa vinkkejä ja neuvoja siinä vaiheessa, kun teksti on valmis.

Omakustantaminen on tässä etualalla. Kun projekti aloitettiin, Tapiolan kirjastossa oli oma kirjahylly ainoastaan omakustanteille, mutta Espoon kirjastopalvelu päällikkö Oili Sivula kertoo, että omakustanteet kiertävät lainassa sen verran hyvin, että heidän oli pakko luopua omasta kirjahyllystä ja vapauttaa ne käyttöön! Sivuston blogissa arvostellaan ja suositellaan usein omakustanteisia julkisuja. Omakustanteiden hankinta jatkuu osana Helmet-kirjastojen kokoelman muodostamista.

Arviointipalvelut

Kirjaan sidottu -projektin palveluihin kuuluu myös betalukijapalvelu, jonka kautta voit saada objektiivista palautetta tekstistäsi. Saat tekstillesi arvokasta palautetta lukijan näkökulmasta ja rehellisen mielipiteen käsikirjoituksestasi, jonka perusteella voit vielä muokata sisältöä. Arviointipalvelu ei sisällä kustannustoimitusta, mutta antaa sinulle palautteen lisäksi uusia ideoita ja hyvän pohjan työstää tekstiäsi eteenpäin.

”Betalukijapalvelu ja toistamiseen järjestetty kirjoituskilpailu ovat saavuttaneet hienosti tekijät! Iloksemme olemme saaneet myös tietoomme muutamia uusia kustannussopimuksia, jotka betalukija-asiakkaamme ovat saaneet”, kertoo Oili Sivula.