Saara Golombek, Author at BoD.fi

Miten kirjoitetaan fantasiaromaani?

Saara Golombek — Thu, 15 Jan 2026 13:19:00 +0000

Fantasiakirjallisuudella tarkoitetaan yleensä kaunokirjallisuuden lajia, jossa esiintyy yliluonnollisia ilmiöitä, mahdottomia tapahtumia ja maailmoja. Usein fantasiaan yhdistetään myös taikuus, magia, yliluonnollisuus sekä mielikuvitushahmot kuten lohikäärmeet, haltiat tai kääpiöt. Fantasiakirjallisuuden suosio on kasvussa ja moni myös haaveilee oman fantasiaromaanin kirjoittamisesta. Mutta miten sen onnistuu parhaiten? Haastattelimme Inna Airolaa, kokenutta fantasiakirjailijaa, ja pyysimme häntä antamaan vinkkejä (tuleville) fantasiakirjailijoille.

Mitä fantasia on ja mistä sen kirjoittaminen kannattaa aloittaa? Pitääkö esimerkiksi ensin luoda oma maailma tai sen puitteet, kirjan teema vai päähenkilöt? Pitääkö fantasiakirjan sisältää joitain tiettyjä elementtejä?

Fantasian kirjoittaminen ei välttämättä vaadi mitään tiettyjä elementtejä, joita pitää ottaa huomioon. Ei tarvitse edes lähteä kirjoittamaan fantasiaa; tarina on tärkein, genre voi hyvinkin muotoutua ja löytää itsensä vasta myöhemmin. Tarina voi syntyä aivan mistä lähtökohdista vain: ensimmäisenä voi tulla maailma tai ensimmäisenä voivat tulla hahmot. Mikä sitten tekee tarinasta fantasiaa ei ole sekään yksiselitteistä. Oikeastaan minkä tahansa tarinan voi muuttaa fantastiseksi.

Joidenkin mielestä fantasia voi olla hyvinkin selkeä genre, toisten mielestä se voi kuulua isompaan spekulatiivisen fiktion kattokäsitteeseen. Tässä on koulukunta-, näkökulma- ja tulkintaeroja, koska lukijasta ja kirjoittajasta itsestään lähtee lopullinen määritelmä, mihin kategoriaan ja mihin genreen tarinan sijoittaa — jos sijoittaa ollenkaan.

Spekulatiivinen fiktio (eli tuttavallisemmin spefi) on yleiskategoria kaikelle kirjallisuudelle, joka sisältää jotain ”normaalista” ja ”realistisesta” viitekehyksestä poikkeavaa. Se voi olla hyvin vähäistä, hyvin hienovaraista, lähes olematonta ja jopa huomaamatonta. Sitä ei välttämättä ole kirjoitettu mihinkään muualle kuin rivien väliin mutta se voidaan tulkita jollain tavalla spekulatiiviseksi elementiksi, joka sitten sijoittaa tarinan spefin alle. Tunnetuimmat spekulatiivisen fiktion tyylilajit ovat fantasia ja tieteiskirjallisuus, joiden ero voi joskus olla sekin tulkinnallinen. Itsessäänkin ne ovat hyvin laajoja genrejä, joiden alle mahtuu kaikenlaisia alalajeja ja tarinoita laidasta laitaan.

Se, mikä tekee kirjasta fantasian voi olla hyvin monimutkainen ja monisyinen, todella monitulkintaista, mutta yleensä fantasiassa esiintyy jonkinlaisia selkeästi reaalimaailmasta poikkeavia elementtejä. Näitä lukijan ei tarvitse välttämättä edes tulkita spekulatiiviseksi tai poikkeavaksi, vaan tunnelmassa voi olla jotain vaikkapa maagiseksi kuvailtavaa. Joskus tarinan rajanveto fantasian ja realismin välillä voi olla mahdotonta, jolloin tarina saattaa edustaa maagista realismia. Fantasia siis ei välttämättä tarkoita taikaa, taikavoimia, salamoita sormistaan huitelevia velhoja. Fantasia voi sijoittua myös täysin toiseen maailmaan ilman mitään yliluonnollisia elementtejä, kuten vaikka rinnakkaistodellisuuteen tai vaihtoehtohistorialliseen aikakauteen. Fantasian tunnetuin alalaji, eeppinen (tai korkea) fantasia on vaikuttanut mielikuviin genrestä. Eeppinen fantasian puitteissa julkaistut teokset ovat tiiliskiviä, paksuja ja pitkiä romaaneja täynnä maailmanrakennusta ja informaatiota maailman avaamiseksi lukijalle. Toisaalta fantasiaa voidaan tehdä myös minimalistisemmin keinoin. Kaikki fantasia ei ole eeppistä eikä sen tarvitsekaan olla.

Kun luodaan oma fantasiamaailma, miten siinä kannattaa edetä? Miten visualisoida oma maailma? Odottavatko lukijat esimerkiksi karttoja?

Fantasiaa kirjoittava on ensinnäkin perehtynyt kentän tarjontaan ja genren variaatioihin ja mitä sen sisällä on tehty. Koska fantasian alalajeja on paljon, lukijoiden odotukset vaihtelevat myös niiden välillä. Eeppistä fantasiaa etsivä todennäköisesti odottaa kirjalta karttaa, laajaa hahmogalleriaa ja juurikin eeppisiin mittasuhteisiin yltävää juonta. Romanttista fantasiaa lukeva etsii ensisijaisesti romanttiikkagenrestä tuttuja elementtejä siirrettynä fantasian yhteyteen. Toiset taas haluavat tarinoiden limittyvän omaan maailmaamme ja etsivät maagista realismia.

Jos tarkoituksena on luoda täysin oma maailma, toisenlainen todellisuus historioineen, kansoineen, kielineen, senkään luomiseen ei ole yhtä oikeaa reittiä. Jotkut luovat karttoja, jotkut historiaa, toiset keskittyvät tarinaan ja/tai hahmoihin ja tutustuvat maailmaan sitä kautta. Mitä laajempi ja syvempi maailma, sen enemmän aikaa siihen usein kuluu. Moni kirjoittaja on työstänyt maailmaansa pitkään ennen tarinoidensa julkaisua. Ja vaikka olisi käyttänyt vuosikausia maailman ja pikkutarkan kartan luomiseen, kaikkea ei tarvitse lukijalle kertoa.

Maailman rakentamisen epiteettiesimerkki on tietysti Taru sormusten herrasta, jota taas on kritisoitu vuosikymmenet siitä, ettei se keskity henkilöihin yhtä syvällisesti kuin moni muu saman genren myöhempi tuotos. Tämä on kuitenkin täysin tulkinnallista; jokainen lukija saa eri kirjoista erilaisia tulkintoja, ja suhtautuminen eri kirjoihin ja niiden antiin on aina subjektiivista. Mikä kuitenkin tekee Tarusta sormusten herrasta lukijaan kuin lukijaan vaikutuksen on juuri maailman aitous, monipuolisuus — se, että maailmaa voi tarkastella vaikkapa antropologian, etymologian, uskontotieteen, historian tieteellisestä näkökulmasta yhtä lailla kuin oikeaakin maailmaa. Toissijaiseen maailmaan sijoittuvan maailman luomisessa tärkein kysymys onkin miksi: miksi jokin asia on niin kuin sen on kuvitellut?

Kuka olet Inna Airola?

Inna Airola on kirjailijanimi, jolle ulkoistan kaiken indiekirjailijuuteen liittyvän kirjoittamisesta kansisuunnitteluun, julkaisemisesta sosiaaliseen mediaan. Olen moniajaja ja monisäätäjä, ja indiekirjailijana saan hyödyntää taitojani monipuolisesti. Oma historiani lukijana vie kauas lapsuuteen ja laajalti kirjoja kulutettuani kotiuduin kaikkein parhaiten historiallisen fiktion ja fantasian rajamaille. Koska näiden genrejen parhaita puolia kirjailijat harvemmin yhdistävät minua kiinnostavalla tavalla, halusin ryhtyä kirjoittamaan itse ja tuottaa sellaisen fantasiakertomuksen, josta voisin nauttia täysin siemauksin alusta loppuun asti.

Kaaren kertomus on fantasiatodellisuuteen sijoittuva kolmiosainen romaanikokonaisuus, jonka keskiössä on erään epätäydellisen nuorukaisen tarina. Se vie mukanaan matkalle Suomen, Pohjolan ja Venäjän historiasta ja mytologiasta ammentavaan maailmaan, romantiikkaa unohtamatta. Vaikka tarina sijoittuu fantasiamaailmaan, se noudattaa pitkälti historiallisen romaanin lainalaisuuksia. Tarinassa ei esiinny taikajärjestelmää eikä muita perinteisen fantasian elementtejä. Vaihtoehtoinen, joskin monin paikoin tutun tuntuinen maailma kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden tarinan erityispiirteisiin ja yksityiskohtiin, joita historiallinen fiktio ei salli.

Inna Airolan kotisivu
Kaaren kertomus BoD:n kirjakaupassa

Miten luodaan päähenkilö? Pitäisikö tarinassa olla yksi vai useampi päähenkilö?

Tähänkään ei ole oikeaa vastausta, ja minkä tahansa valinnan tekee, varmasti löytyy lukija, joka toivoisi toisenlaista ratkaisua. Kirjailija itse kuitenkin päättää, millainen tarina on ja millainen kerronta- ja siten hahmoratkaisu palvelee sitä parhaiten. Varsinkin eeppisen fantasian puolella moninäkökulmakertomukset ovat suosittuja, koska niiden kautta voidaan tuoda vaivalla rakennettua maailmaa monipuolisemmin esille useista eri näkökulmista. Se ei kuitenkaan ole välttämättömyys.

Ensimmäistä kertaa fantasiaa kirjoittaessa ei kannata lähteä luomaan kovin laajaa hahmogalleriaa, ainakaan kovin monien kerrontanäkökulmien osalta. Tällöin on hankalampi pitää lankoja käsissä, sillä työstämistä vaativat hahmojen lisäksi juoni ja maailma. Jos hahmoja on paljon, kaikille ei tule antaneeksi niiden vaatimaa aikaa ja huomiota. Yhden päähenkilön näkökulmasta voidaan sen sijaan antaa enemmän tilaa hahmon kehitykselle ja maailman tarkasteluun tietystä näkökulmasta. Löytöretkeily maailmassa voi olla myös mielekkäämpää yhden henkilön kautta, sillä lukijan ei tarvitse kiinnittyä useisiin hahmoihin ja etsiä koko ajan uusia samaistumiskohtia.

Romaanin kirjoittamisessa on sekin etu, että ensin voi keskittyä vain yhteen hahmoon ja tarpeen mukaan lisätä lisää näkökulmia, mikäli tarinankuljetus niitä tuntuu tarvitsevan.

Oli päähenkilöitä yksi tai useampi, tärkeää on tehdä hahmoista uskottavia ja aitoja. Sitä varten voi hyödyntää vaikka roolipeleistä tuttuja hahmolomakkeita, joiden avulla tulee mietittyä hahmon vahvuuksia, heikkouksia, ominaisuuksia sekä sisäisiä ja ulkoisia konflikteja. Tätä lomaketta ei ole tarkoitus kirjoittaa auki vaan kuljettaa hahmon mukana tarinan edetessä ja tarkastella vastaan tulevia tilanteita hahmon ominaisuudet huomioiden.

Minkälaisia teemoja fantasiakirjassa voi tai yleensä käsitellään?

Se, mitä teemoja kirja käsittelee, riippuu lukijan tulkinnasta ja kirjoittajan halusta tuoda mukaan jotain temaattisia elementtejä. Fantasian keinoin sanotaan usein olevan helpompaa käsitellä jotain reaalimaailman vaikeitakin kysymyksiä, kun ne on sijoitettu toisenlaiseen, vaihtoehtoiseen maailmaan tai muuten poikkeavaan ympäristöön. Fantasiaa saa aikaiseksi muuttamalla joitain reaalimaailman normeja toisenlaiseksi, kyseenalaistamalla siten omia käsityksiämme vallitsevasta ajatusmaailmasta. Käsiteltävät teemat ovat aivan yhtä monipuolisia kuin kirjallisuudessagenren ulkopuolellakin.

Omasta mielestäni on kovin kliinistä lähteä kirjoittamaan kirjaa jokin teema tai sanoma edellä. Tarina syntyy jostain sisimmästä, jostain tarpeesta, jostain halusta luoda jotakin uutta. Teema ja sanoma voivat muodostua siinä mukana. Parasta kirjoittamisessa ylipäänsä on se, että samalla voi tehdä tutkimusmatkaa omaan maailmaan — oli se sitten vaihtoehtohistoriaa, rinnakkaistodellisuutta, jokin aivan muu tai täysin sama kuin missä itse elämme. Sanoma ja teema voivat löytyä tuon tutkimusmatkan aikana, parhaimmillaan yhdessä lukijan kanssa.

Miten paljon magiaa kirjassa pitää tai saa olla?

Fantasia ei lähtökohtaisesti tarkoita yhtä kuin magia. Magia voi olla aktiivista tai sen voi jättää passiiviseksi vaikuttimeksi taustalle. Joskus voi olla perusteltua jättää se kokonaan pois tai sitten koko maailma on täynnä magiaa arkisimpia askareita myöten. Niin kauan kuin maailma toimii omien, sisäisten sääntöjensä suhteen loogisesti, magian määrällä ja tavalla ei ole väliä. Tässäkin on genren sisäisiä eroja ja maut joka tapauksessa eroavat kirjoittajasta ja lukijasta toiseen. Jotkut saattavat pitää fantasian ehdottomana edellytyksenä toimivaa taikajärjestelmää, ja niiden luomiseen ja omaperäisyyteen kiinnitetään paljonkin huomiota. Toisaalta lukija voi olla tarttumatta kirjaan juurikin ”taika- ja mielikuvitusjuttujen” takia.

Saako fantasiaromaani päättyä pahan voittoon?

Fantasian kansainvälisillä markkinoilla on alalaji grimdark, joka näin yleistetysti painottaa antisankareita ja antagonisteja näkökulmahahmoina. Maailmat tässä alalajissa ovat usein sotaisia, kaoottisia, ankeita, kenties ahdistaviakin. Hahmojen moraali saattaa olla varsin löyhä ja maailmankatsomus pessimistinen. Paha ei välttämättä saa palkkaansa vaan tarina voi hyvinkin päättyä vastenmielistenkin hahmojen voittoon. Grimdark on levinnyt laajemmalti fantasiaan siten harmaan eri sävyt ovat tärkeämpiä kuin mustavalkoinen ajattelu ja kliseiset tarinat ihannesankareista. Toki viime vuosina grimdarkille on vastauksena noussut ns. hopepunkiksi nimetty alalaji, joka painottaa optimismia ja toivoa, vaikkapa juuri pahan häviöön.

Kirjailijajärjestöt – kirjailijoiden asialla

Saara Golombek — Sun, 25 May 2025 16:09:00 +0000

Suomessa toimii useita kirjailijajärjestöjä, valtakunnalliset järjestöt Suomen Kirjailijaliitto ja Suomen tietokirjailijat ry, sekä kymmeniä paikallisia kirjailijajärjestöjä. Mitä kirjailijajärjestöissä tehdään? Mikä on niiden tarkoitus? Miten jäsenet valitaan ja voiko omakustantaja liittyä jäseneksi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen kaksiosaisesta artikkelisarjastamme, jonka ensimmäisessä osassa esittelemme Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijat.

Suomen tietokirjailijat ry

Suomen suurin kirjailijajärjestö on Suomen tietokirjailijat ry. Sen toiminnan tarkoituksena on edistää tietokirjallisuutta osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria sekä valvoa tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja. Yhdistys toimii tietokirjailijoiden yhdysssiteenä ja lisäksi edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -etiikkaa sekä heidän ammatti-identiteettiään ja tukee tietoteosten kirjoittajia henkisesti ja aineellisesti.

Yhdistys tarjoaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa tietokirjailijan työhön liittyvissä sopimus- ja tekijänoikeusasioissa sekä tekee yhteistyötä kustantajien, viranomaisten, luovan alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuosittain yhdistys jakaa yli 2 miljoonaa euroa apurahoina tieto- ja oppikirjailijoille jäsenilleen.

Suomen tietokirjailijat ry järjestää säännöllisesti erilaisia tapahtumia, kuten seminaareja, koulutuksia, tietokirjatapahtumia ja jäsentapaamisia ympäri Suomea. Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan lisäksi yhdistys osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja seuraa tiiviisti kansainvälistä tekijänoikeuskeskustelua.

Lisäksi Suomen tietokirjailijat ry tiedottaa ja viestii, tekee tai teettää tutkimuksia sekä julkaisee tietokirjoittamiseen liittyviä teoksia. Yhdistys neuvottelee alan toimijoiden kanssa, antaa asiantuntijalausuntoja sekä vaikuttaa lainsäädännön ja alan käytäntöjen kehittämiseen. Lausuntoja annetaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriölle tieto- ja oppikirjailijoille merkityksellisistä kysymyksistä.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Suomen tietokirjailijoiden jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka on yksin tai yhdessä muiden kanssa julkaissut tietoteoksia. Jäsenehdokkaan henkilökohtaisen tietokirjallisen tuotannon laajuuden tulee vastata vähintään noin 200 painosivua. Moni omakustantaja pohtii, voiko omakustanteella lähteä hakemaan jäsenyyttä. Se on täysin mahdollista, myös omakustanteen julkaissut kirjailija voi hakea Suomen tietokirjailijat ry:n jäseneksi, mikäli teos on julkisesti saatavilla. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus. Tällä hetkellä Suomen tietokirjailijoilla on yli 3 300 jäsentä, jotka ovat mm. yleisten tietokirjojen, oppimateriaalien, oppaiden, sanakirjojen ja tietokirja-artikkeleiden kirjoittajia. Jäsenmaksu on 81 euroa/vuosi.

Suomen tietokirjailijoiden tapahtumia

Valtakunnallisena yhdistyksenä Suomen tietokirjailijat järjestää toimintaa jäsenilleen ympäri Suomea. Vain jäsenille tarkoitettujen tilaisuuksien lisäksi yhdistys järjestää tietokirjallisuuteen liittyvää ohjelmaa kaikille muun muassa eri kirjamessuilla ja muissa yleisötapahtumissa. Vuoden 2021 tärkein tapahtuma on kaikille avoin, kaksipäiväinen Tietokirja.fi-festivaali, joka järjestetään elokuun lopussa (25.-26.8.2021) Festivaali järjestetään joka toinen vuosi. Tapahtumassa kuullaan mm. haastatteluja ja paneelikeskusteluja erilaisista ajankohtaisista aiheista.

Suomen tietokirjailijat ry järjestää myös erilaisia webinaareja, joista osa on avoinna kaikille, osa vain jäsenille. Tällä hetkellä suunnitteilla on muun muassa webinaari, jossa opastetaan, kuinka tietokirjailija voi hyödyntää sosiaalista mediaa teoksensa markkinoinnissa.

Suomen tietokirjailijoiden toiminnasta ja tapahtumista voi lukea lisää yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Kirjailijaliitto ry on vuonna 1897 perustettu suomenkielisten kaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö, joka valvoo ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä edistää suomalaista kirjallisuutta. Liitto toimii kirjailijan työn ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen aseman erityisasiantuntijana.

Kirjailijaliiton valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta keskittyy kulttuuri- ja taidepolitiikan edistämiseen, tekijänoikeuksien puolustamiseen ja kirjailijoiden sosiaali- ja eläketurvan vahvistamiseen. Liitto tuottaa kirjailijan työhön liittyvää tietoa lukuisien kirja-alan toimijoiden ja lukijoiden käyttöön.

Jäsenilleen Suomen Kirjailijaliitto tarjoaa muun muassa seminaareja, koulutuksia, työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja muita jäsenpalveluita. Se myös jakaa jäsenilleen palkintoja ja apurahoja sekä ylläpitää kirjailijakoteja, kirjailijaresidenssejä, työhuoneita ja lomakohteita. Liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Kirjailija-lehden sekä yksitoista kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenkirjeen, joka kokoaa yhteen kirjailijan työhön liittyviä ajankohtaisia asioita.

Kirjailijaliitto toimii myös alan lainsäädännön kehittämiseksi ja valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia. Yhdistyksen lakiyksikkö neuvoo kirjailijan työhön liittyvissä sopimusasioissa, tekijänoikeudellisissa kysymyksissä sekä sosiaaliturva- ja verotusasioissa. Kustannussopimusasioissa neuvonta ulottuu jäsenten lisäksi myös uransa alussa oleviin vielä liittoon kuulumattomiin kirjailijoihin.

Liitolla on edustus opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa sekä tekijänoikeusjärjestö Kopiostossa ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastossa. Sen lisäksi Suomen Kirjailijaliitto on jäsenenä kansainvälisissä tekijänoikeusjärjestöissä CISAC:ssa ja IFRRO:ssa. Liitto tekee yhteistyötä kotimaisten kirjailija- ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Kirjailijaliiton jäsenyyttä haetaan Suomen Kirjailijaliiton johtokunnalta hakulomakkeella, johon liitetään vähintään kaksi teosta, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan. Jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on julkaissut vähintään kaksi itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta ja jota tuotannollisen ja ammatillisen tason perusteella voidaan pitää kirjailijana. Yhteisteoksen perusteella ei voi hakea jäsenyyttä, vaan teoksen tulee olla hakijan itsenäisesti luoma. Arvioinnissa tarkastellaan teosten taiteellista ja ammatillista tasoa sekä hakijan kirjallisen osaamisen kehitystä. Teosten julkaisijalla ei ole merkitystä ja jäsenyyttä voi hakea myös omakustanteilla. Kaikki teokset, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, luetaan ja arvioidaan.

Vuosijäsenten lisäksi liitossa on myös kunniajäseniä, jotka voivat olla liiton tarkoitusperiä ja suomalaista kirjallisuutta ansiokkaasti edistäneitä suomalaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä. Suomen Kirjailijaliittoon kuuluu reilut 800 jäsentä ja jäsenmaksu on 162 euroa vuodessa.

Kirjailijaliitto aktiivisesti mukana messuilla

Suomen Kirjailijaliitto on vuosittain mukana sekä Helsingin että Turun Kirjamessuilla. Liiton messuosasto tuottaa runsaasti lavaohjelmaa, jossa keskustelujen keskiössä on aina kirjailijan ammatti.

Lisää Kirjailijaliiton toiminnasta ja tapahtumista voi lukea liiton verkkosivuilta.

Muita valtakunnallisia kirjailijajärjestöjä

Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen Kirjailijaliiton lisäksi Suomessa on myös yhdistyksiä kirjailijoille, jotka eivät kirjoita suomen kielellä. Valtakunnallinen Finlands svenska forfattareförening toimii ruotsin kielellä kirjoittavien kirjailijoiden yhdistyksenä. Globe Art Point-yhdistys sen sijaan edistää ja tukee Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden asemaan ja työskentelymahdollisuuksia. Pohjoismainen saamelaiskirjailijoiden yhdistys SGS edistää saamenkielistä kirjallisuutta, sen kirjoittamista, kustantamista, julkaisemista ja muille kielille kääntämistä. Suomen Nuorisokirjailijat puolestaan on myös valtakunnallinen kirjailijayhdistys, jonka jäsenet kirjoittavat lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta.

Näiden valtakunnallisten kirjailijajärjestöjen lisäksi kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat löytää yhteyden muihin kirjoittajiin kymmenien paikallisten kirjailijajärjestöjen kautta, verkostoitua ja löytää väylän tekstiensä julkaisemiselle. Näitä järjestöjä ja niiden toimintaa esittelemme seuraavassa blogiartikkelissamme.

Lähteenä käytetty:
Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivut
Suomen Kirjailijaliiton verkkosivut
Sähköpostiviesti 3.5.2021 Suomen Kirjailijaliiton viestintäpäällikkö Anna Chydeniukselta
Sähköpostiviesti ja puhelinhaastattelu 5.5.2021 Suomen tietokirjailijat ry:n viestintäpäällikön Anne Rutasen kanssa

Kirjoittanut

Eva Czechanowski

Eva Czechanowski kirjoittaa BoD:n blogiin omakustanteisen kirjan julkaisemiseen ja markkinointiin liittyviä artikkeleita sekä tekee käännöksiä. Median ja viestinnän parissa työskennellyt Eva lukee mieluiten inspiroivina pitämiensä ihmisten elämäkertoja. Päivittäiseen lukutuokioon kuuluu myös omille lapsille luetut klassiset satuaarteet ja uudemmat seikkailut.

Tuotetiedot – näin lukija löytää kirjasi

Saara Golombek — Wed, 14 May 2025 15:20:00 +0000

Kirjan tuotetiedolla tarkoitetaan tietoa kirjasta. Tuotetieto pitää sisällään kirjan nimen, mahdollisen alanimen, ISBN-tunnuksen, tietoa toteutustavasta ja sisällöstä, kannen sekä oikein valitun luokituksen eli kirjallisuuden lajin. Toisin sanoen tuotetieto on kaikki se tieto, mikä parantaa kirjasi löydettävyyttä verkkokaupassa ja auttaa näin myymään sitä paremmin.

Tuotetiedot täydennät toteuttaessasi kirjaprojektiasi myBoD-käyttäjätilillä ja ne välitetään eteenpäin kirjakaupoille, verkkokirjakaupoille sekä kirjastoille. Mitä tarkemmat ja osuvammat tuotetiedot ovat, sitä todennäköisemmin lukija löytää kirjasi verkkokirjakaupasta, toisaalta myös kivijalkakirjakaupoissa neuvotaan ja etsitään asiakkaille kirjoja tuotetietokannoista, joihin kirjasi tuotetiedot lähetetään.

Jotta kirjakauppiaat ja lukijat löytävät kirjasi on oleellisen tärkeää, että tuotetiedot on laadittu huolellisesti ja kattavasti. Valitessasi kirjasi nimeä, laatiessasi esittelytekstejä ja täydentäessäsi tietoja myBoD-käyttäjätilillä asetu lukijasi asemaan. Mieti, millä kriteereillä hän etsii kirjaasi ja mikä hänelle on tärkeää. Jotta tuotetietojen laatiminen onnistuu mahdollisimman hyvin, olemme koonneet tähän muutamia sääntöjä ja ohjeita.

Valmistautuminen – kohderyhmä ja hakusanat

Aivan aluksi on tärkeää, että määrittelet kohderyhmäsi. Kuka on mahdollinen lukijasi? Ketä kirjasi voisi kiinnostaa? Mieti, mistä muusta lukijasi voisi olla kiinnostunut, mitä hän etsii hakukoneista tai verkkokaupoista. Mitkä aiheet ja teemat ovat tärkeitä ja oleellisia?

Kun olet määritellyt kohderyhmäsi, mieti kirjaasi liittyviä tärkeimpiä hakusanoja eli avainsanoja. Kuvittele, että etsisit hakukoneesta omaa kirjaasi. Mitä hakusanoja käyttäisit? Kokeile eri sanoja ja katso, millaisia hakutuloksia saat. Mitä muita, samantyylisiä hakusanoja esimerkiksi Google ehdottaa sinulle? Nämä ovat käsitteitä, joita usein etsitään. Tee itsellesi lista tärkeimmistä hakusanoista ja ota ne huomioon kirjasi tuotetiedoissa.

Kokeile hakua myös verkkokirjakaupoista. Mitä muita samantyylisiä teoksia on tarjolla? Miten kirjasi voi erottautua niistä?

Tuotetiedoilla myyntimenestykseen

1. Kirjalla on YKSI nimi

Valitse kirjallesi osuva nimi. Mieti nimeä huolella ja yritä keksiä kirjallesi yksilöllinen ja puhutteleva nimi. Kun annat tieto- tai opaskirjallesi nimen, mieti, millä käsitteellä aiheesta kiinnostunut mahdollinen lukija voisi etsiä tietoa hakukoneesta. Ihanteellista on, jos olennaisin hakusana tai hakusanat esiintyvät kirjasi nimessä ja/tai alanimessä. Suurin osa ihmisistä keskittyy hakutuloksiin ensimmäisellä sivulla, tehtiin haku sitten hakukoneella tai verkkokirjakaupan sivulla. Ennen kuin päätät kirjasi nimen, kannattaa katsoa verkkokaupasta, löytyykö jo samannimistä kirjaa. Ole tarkka siitä, että kirjoitat kirjasi nimen myBoD:n tuotetietoihin ja painotiedostoihin (kanteen ja sisukseen) oikein ja kaikkialle samalla tavalla.

2. Kirjalla on mahdollisesti yksi alanimi

Osuvalla alanimellä voi olla suuri merkitys. Alanimi voi joissain tapauksissa selventää kirjan sisältöä, täydentää otsikkoa tai selittää kirjallisuuden lajia. Etenkin tietokirjoilla hyvin usein käytetään alanimeä tarkentamaan kirjan sisältöä, mutta myös kaunokirjallisella teoksella voi olla alanimi. Jos kirjan nimi esimerkiksi on ”Hyllyjen välissä” ja alanimi ”Rakkaustarina”, kertoo alanimi lukijalle olennaisesti kirjan sisällöstä ja tyylistä, eikä niinkään nimi.

3. Kirjalla on vähintään yksi tekijä

Jokaisella kirjalla on oltava vähintään yksi tekijä, joko teoksen kirjoittanut kirjailija tai jos julkaistaan jonkun toisen tekstejä tai tekstikokoelmia, julkaisija eli henkilö, joka on toimittanut teoksen. Huomaa, että julkaisija ei tarkoita tässä kustantajaa. Näitä tietoja ei koskaan pidä jättää täyttämättä ja on myös hyvä käyttää etunimeä ja sukunimeä. Jos tekijää ei ilmoiteta, kirjaasi ei ehkä löydy mistään, koska sillä voi olla vaikutusta verkkokaupan algoritmeihin. Monet lukijat myös etsivät kirjaa tekijän nimellä.

Voit halutessasi totta kai käyttää julkaistessasi pseudonyymiä eli salanimeä oman nimesi sijaan. BoD:n kanssa tekemäsi sopimukset on kuitenkin tehtävä oikealla nimelläsi, eli asiakastietoihin sinun tulee antaa oma nimesi. Se on kuitenkin vain BoD:n sisäisessä käytössä, kirjakaupassa ja verkossa näkyvillä on vain salanimesi.

4. Kuuluuko kirjasi sarjaan?

Jos kirjasi on osa sarjaa, anna sarjalle nimi. Sarjan yksittäiset osat numeroidaan. Sarjan nimi voi olla osa kirjan nimeä, mutta jokaisen osan nimen tulisi olla erilainen, niin että lukija erottaa ne toisistaan. Sarjaan kuuluvien yksittäisten kirjojen kansikuvien kannattaa olla tyyliltään yhteneväisiä, se helpottaa sarjan tunnistettavuutta.

Muista myös valita aina sama tuoteluokka kaikille sarjan kirjoille.

5. Esittelyteksti

Ostaisitko sinä kirjan, jonka sisällöstä sinulle ei ole mitään käsitystä? Aivan. Siinä missä kirjan kansi herättää lukijan mielenkiinnon, esittelytekstin tarkoitus on kertoa, mistä kirjassa on kysymys, paljastamatta kuitenkaan liikaa ja houkutella lukija lukemaan koko kirja. Esittelytekstin tulee tyyliltään sopia kirjan sisältöön ja siinä ei missään nimessä saa olla kirjoitusvirheitä, kannattaa siis antaa esittelyteksti ulkopuolisen ammattilaisen tarkistettavaksi. Ihannetapauksessa esittelyteksti myös sisältää muutamia tärkeimpiä hakusanoja.

Tuotetietoihin lisättävän esittelytekstin ei tarvitse olla identtinen sen tekstin kanssa, mikä kirjan takakannessa on. Kannessa ei tekstille välttämättä ole kovin paljon tilaa, eikä liian pitkä teksti näytä kannessa hyvältä. Tuotetietoihin, jotka siis lähetetään jälleenmyyjille, ja jotka tulevat näkyviin verkkokauppaan, voit silti antaa pidemmän kuvauksen kirjastasi. Tässäkään ei kuitenkaan kannata liioitella, liian pitkä teksti vaikuttaa helposti uuvuttavalta.

6. Kirjalijaesittely

Mielenkiintoiset tiedot kirjailijasta voivat herättää lukijan mielenkiinnon kirjaa kohtaan. Esimerkiksi jos julkaiset tietokirjallisuutta, lukijaa varmasti kiinnostaa, miksi juuri sinä olet alan asiantuntija ja sinun kirjoittamasi kirja aiheesta kannattaa lukea.

Muista kirjailijaesittelyä laatiessasi, että vaikka kirjoitat itsestäsi, kirjailijaesittely kirjoitetaan kolmannessa persoonassa. Lisää vinkkejä kirjailijaesittelyn laatimiseen löydät täältä.

7. Tuoteluokka

BoD on siirtynyt käyttämään kansainvälistä, monissa maissa käytössä olevaa Thema-luokitusta kirjan tuoteluokassa. Tämä helpottaa kirjan luokittelua myös kansainvälisesti. Valitse ensin kirjan sisältöön sopiva päätuoteluokka kirjallesi. Jos kirjasi on esimerkiksi kylmän sodan aikaan sijoittuva vakoilutrilleri, valitse pääluokaksi ”Vakoilukirjallisuus”. Halutessasi voit valita myös toisen tuoteluokan, jos haluat määritellä kirjasi sisältöä tarkemmin. Jos kirjassasi on myös kahden vakoilijan rakkaustarina, voit valita toiseksi tuoteluokaksi ”Romanttinen jännityskirjallisuus”.

Lisäksi voit määritelmien avulla rajata kirjasi sisältöä vielä tarkemmin. Lisämäärite voi määrittää paikkaa, aikaa tai kohderyhmää. Lisää Thema-tuoteluokista voit lukea täältä.

8. Hakusanat

Lisäksi voit antaa teoksellesi hakusanoja, joilla mahdollinen lukija voisi etsiä kirjasi tyylistä teosta. Hakusanoissa kannattaa käyttää paitsi sanoja, jotka ovat tärkeitä sen löydettävyyden kannalta, myös sanoja, jotka eivät esiinny kirjasi nimessä tai esittelytekstissä.

9. ISBN-tunnus ja viivakoodi

Jokaiselle julkaistavalle kirjalle, oli se sitten painettu tai e-kirja, annetaan yksilöllinen ISBN-tunnus. ISBN-tunnukset ovat kansainvälisesti voimassa olevia tunnisteita, joiden avulla jokainen kirja on tunnistettavissa. ISBN-tunnus on lisättävä kirjan sisukseen painettaviin julkaisutietoihin ja kirjan takakanteen. Lisäksi kirjan kanteen painetaan viivakoodi. Ilman ISBN-tunnusta ja viivakoodia kirjaa ei voida julkaista. Lisätietoja ISBN-tunnuksesta löydät täältä.

10. Kansi

Kansi on kirjasi käyntikortti ja sen vaikutusta lukijaan ei kannata vähätellä. Kirjan kansi antaa tärkeän ensivaikutelman kirjastasi ja sen sisällöstä, sen tulee sopia kirjan sisältöön ja kirjallisuuden lajiin.

Varmin tapa saada ammattimainen ja lukijan vakuuttava kansi on antaa se ammattigraafikon suunniteltavaksi. myBoD-käyttäjätililtä löydät myös maksuttomia easyCover-kansipohjia kannen toteutukseen tai voit totta kai suunnitella kannen kokonaan itse. Täältä voit lukea, millä eri tavoilla voit toteuttaa kirjasi kannen.

Kansi koostuu etukannen lisäksi selästä ja takakannesta, mikä täytyy ottaa suunnittelussa huomioon. Verkkokirjakaupassa kirjasta kuitenkin yleensä näkyy vain etukansi suhteellisen pienessä koossa – kirjan nimen täytyy olla tarpeeksi suurella ja helposti luettavalla fontilla. Erittäin tärkeää on, ettei teksteissä (kirjan ja kirjailijan nimi ja takakannen teksti) ole kirjoitusvirheitä. Täältä löydät lisätietoja kannen merkityksestä ja suunnittelusta.

11. Hinta

Tietysti myös hinnalla on merkitystä. Mieti, mitä kohderyhmäsi on valmis maksamaan kirjastasi. Pehmeäkantiselle kaunokirjalliselle teokselle, jossa on 200 sivua, tyypillinen hinta on noin 11 – 12 €, kun taas kovakantisen romaanin hinta on usein yli 20 €. Tietokirjat ovat yleensä kaunokirjallisuutta hintavampia ja e-kirjat painettuja kirjoja edullisempia.

Voit katsoa verkkokirjakaupoista, mitä oman kirjasi tyyliset teokset maksavat ja orientoitua omassa hinnoittelussasi samantyylisten teosten hintoihin. Tietysti kirjan toteutustavalla on vaikutusta kirjan hinnoitteluun, sillä se vaikuttaa painokuluihin. BoD:n hintalaskurin avulla voit laskea, mihin hintaan voit myydä teostasi ja miten paljon palkkiota sinulle jää. Voit myös katsoa Youtubesta videon, miten kirjaprojekti tehdään ja tuotetiedot lisätään myBoD-käyttäjätilillä:

Lopuksi

Kun olet käynyt läpi ja työstänyt huolella kaikki yllä mainitut kohdat, olet todellakin tehnyt parhaasi saavuttaaksesi mahdollisimman monta lukijaa. Kirjan menestys koostuu toki monista tekijöistä, onnistuneeseen markkinointiin kuuluu myös monta muuta seikkaa, kuten lehdistötyö, oma kotosivu ja lukutilaisuudet, mutta huolella laaditut, kattavat tuotetiedot, puhutteleva kansi, mielenkiintoinen esittelyteksti ja osuva kirjan nimi ovat tärkeitä tekijöitä matkalla menestykseen. Toivomme kirjallesi paljon menestystä!

Sopiva paperi jokaiselle kirjalle

Saara Golombek — Mon, 20 Jan 2025 13:48:00 +0000

Niin tärkeä kuin kirjan sisältö onkin, myös ulkoisilla seikoilla on väliä: kansi antaa mahdolliselle lukijalle tärkeän ensivaikutelman, selkeä ja harmoninen taitto takaa miellyttävän lukukokemuksen. Mutta myös kirjan toteutustavalla on merkitystä – oikein valittu sidontatapa ja sopiva paperilaatu tukevat omalta osaltaan kirjasi ammattimaista ulkomuotoa. BoD tarjoaa nyt uuden, 120 gramman mattavalokuvapaperin, joka soveltuu erityisesti korkealaatuisiin kuvateoksiin.

Yleiskatsaus BoD:n paperilaatuihin

Valkoinen 90 g – puhtaanvalkoista tekstille ja kuville

Valkoinen paperi on yleensä paras vaihtoehto tieto- ja opaskirjoille. Tietokirjoissa on usein kuvia, grafiikoita, taulukoita tai piirroksia, olivatpa ne sitten mustavalkoisia tai värillisiä. Mitä valkoisempi tausta on, sitä paremmin värit ja grafiikat toistuvat. 90 gramman valkoista paperia käytetään eniten pehmeä- ja kovakantisissa (myös lankasidotuissa) kirjoissa sekä vihkoissa, mutta se käy myös rengaskirjoihin. 90 gramman paperi on tukevaa ja lähes läpinäkymätöntä, mutta kuitenkin niin ohutta, että siitä voidaan tehdä jopa 700-sivuisia pehmeä- ja kovakantisia kirjoja.

Kermanvalkoinen 90 g – miellyttävään lukemiseen

Dekkari, rakkausromaani tai fantasia – kaunokirjallisissa teoksissa on useimmiten vain tekstiä tai vain vähän kuvia. Tällaisiin kirjoihin suosittelemme kermanvalkoista paperia. Etuna vitivalkoiseen paperiin on, että kontrasti tekstin ja taustan eli paperin välillä on pienempi ja se parantaa lukumukavuutta. Kermanvalkoinen paperi on tyypillisin ja yleisin valinta kaunokirjallisiin kirjoihin. Kermanvalkoinen paperi on sävyltään lämpimän kellertävä, sitä ei siis tule sekoittaa harmahtavaan kierrätyspaperiin. Kuten valkoinen 90 gramman paperi, myös kermanvalkoinen paperi voidaan yhdistää kaikkiin kansivaihtoehtoihin.

UUTTA: Mattakuva 120 g – kultainen keskitie

Uuden 120 gramman mattakuvapaperin voit valita Premium-painon yhteydessä. Se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi opas- ja tietokirjoille, kuten keittokirjoille tai lastenkirjoille, eli teoksiin, joissa usein yhdistetään kuvia ja tekstiä. Kuvien värit toistuvat painossa erityisen hyvin ja tarkasti juuri tällaisella mattapintaisella paperilla. Paperi on paksumpaa ja läpinäkymättömämpää kuin 90 gramman paperi. Sitä voidaan käyttää vihkoa lukuun ottamatta kaikkiin kansivaihtoehtoihin.

Loistokuva 130 g – kiiltoa kuville

Valkoinen ja kiiltävä 130 gramman loistokuvapaperi on täydellinen valinta kuvakirjoille ja muille teoksille, joissa on paljon kuvia, sillä tällä paperilla värikuvat pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla oikeuksiinsa. 130 gramman paperi on paksuin BoD:n tarjoamista papereista, minkä ansiosta se on erityisen kestävää ja soveltuu erinomaisesti esimerkiksi lasten- ja keittokirjoihin. Loistokuvapaperin voi valita Premium-painon yhteydessä sekä pehmeä- ja kovakantisiin että rengaskirjoihin.

Hyvä tietää:

BoD-kirjailijat voivat valita paperin kirjaansa kolmesta eri painoluokasta: 90 g, 120 g ja 130 g. Paino viittaa paperin ”paksuuteen” ja se lasketaan painosta per neliömetri. Pehmeä- ja kovakantiset kirjat on mahdollista toteuttaa alkaen 24 sivusta jopa 700 sivuun, rengaskirjan laajuus voi olla 24 – 400 sivua ja vihkon 4 – 48 sivua. Kaikki BoD:n käyttämät paperit ovat FSC-sertifioituja eli peräisin vastuullisesta metsänhoidosta.

Sopiva toteutustapa jokaiselle kirjalle

Kirjan sisältö ja ulkoinen toteutus vaikuttavat osaltaan toteutustavan valintaan. Tietyt formaatit ovat esimerkiksi tyypillisiä kaunokirjallisille teoksille, paperin valintaan taas vaikuttaa tekstien ja kuvien määrä sekä kirjan laajuus ylipäätään. Loppujen lopuksi jokainen kirja on ainutkertainen ja näin myös sen toteutustapa on BoD:lla kirjailijan oma päätös. Valittavanasi on laaja valikoima erilaisia toteutustapavaihtoehtoja.

Elämäkerta kansien väliin

Saara Golombek — Thu, 01 Feb 2024 12:43:00 +0000

Monella meistä herää jossain vaiheessa ajatus oman elämäntarinan saattamisesta kansien väliin. Motivaationa voi olla halu kertoa oma tarina omalle perheelle, joskus siihen voi liittyä myös esimerkiksi paikallishistoriaa tai tiettyjä historiallisia tapahtumia, jotka voivat kiinnostaa laajempaakin yleisöä. Konkreettisesti elämäkerran kirjoittaminen ei kuitenkaan aina ole niin helppoa: Mistä pitäisi ylipäätään aloittaa? Mitä tehdä kun kirjoittaminen ei etene? Kirjoittajakouluttaja ja elämäkertakirjoittamisen asiantuntija Timo Montonen antaa tässä haastattelussa parhaat vinkkinsä.

Timo Montonen, miksi kannattaa kirjoittaa omaelämäkerta?

Oman elämän jäsentäminen kirjallisesti on monella tapaa hyödyllistä. Ensinnäkin se lisää itsetuntemusta. Oman tarinan kirjoittaminen on mukaansa tempaava muistelu- ja tulkintaprosessi, ymmärryksen lisääjä, eikä ainoastaan oman elämän vaan myös läheisten elämän ymmärrystä lisäävä.

Toinen hyöty on tiedon ja kokemusten siirtäminen jälkipolville. Oman tarinansa kirjoittaja loihtii kirjaimista paperille maailman, joka monesti on jo mennyt maailma. Jälkipolvet saavat lukeakseen tekojen, päätösten, tapahtumien, olosuhteiden ja yhteiskunnaallisen tilanteen kuvauksia, näkyjä elettyyn elämään. Omaelämäkerta on dokumentti, jota säilytetään tulevaan aikaan.

Mikä on oikea aika kirjoittaa omaelämäkerta?

Oikea aika käydä kirjoittamaan omaelämäkertaa on silloin, kun tämä asia alkaa polttelemaan mielessä. Usein tämä tapahtuu myöhemmällä iällä, eläkkeellä kun on aikaa, mutta myös nuoremmat haluavat kirjoittaa tarinansa etenkin silloin, kun elämässä on ollut jokin mullistava tapahtuma, joka vaivaa mieltä.

Vanhat kirjeet, päiväkirjat ja valokuvat voivat toimia inspiraationa ja muistinvirkistäjänä elämäkertaa kirjoittaessa.

Mistä kannattaa aloittaa?

Alusta! Ja tuo alku voi olla oman elämän alku, syntymä, tai se hetki kun vanhemmat tapasivat toisensa. Riippuu vähän siitä, miten vanhemmat ovat puhuneen perheen perustamisesta ja lasten syntymästä, minkälaiseen tarinaan on itse kotona kasvanut.

Alku voi olla myös vaikka keski-iässä koettu kriisi, siitä selviäminen. Tässä pari esimerkkiä:

”45-vuotiaana minun piti opetella kävelemään uudelleen.”
”Opin elämään yksin vasta viisikymppisenä, kun minun oli pakko.”

Onko olemassa erilaisia tapoja jäsennellä omaelämäkerta? Pitääkö aina aloittaa lapsuudesta ja käydä kaikki elämänvaiheet kronologisesti läpi?

Olen kirjassani ”Kirjoita elämäntarinasi” hahmotellut neljää erilaista omaelämäkerran jäsentelytapaa:

Kronologinen jäsennys on tuttu ja turvallinen. Asioista kerrotaan kutakuinkin tapahtumajärjestyksessä
Temaattinen tai aiheenmukainen jäsennys on hyvä silloin, jos ei koe kronologiaa merkitykselliseksi vaan haluaa nostaa elämästään näytille joitakin erillisalueita. Silloin on helppoa antaa ytimekkäitä otsikoita ja kirjoittaa niiden alle sanottavansa.
Psykologiseksi jäsentämiseksi sanon sellaista, että aloitetaan jostain kipeästä, elämää mullistavasta kriisistä, ja kerrotaan se pois alta. Rakenne voi olla esimerkiksi: Kriisi – kriisiin johdattavat tapahtumat eli elämä ennen kriisiä – mitä kriisin jälkeen, kriisistä tähän hetkeen.
Muutaman opiskelijani tarinoista olen huomannut, että kirjoittaa voi myös assosiaation logiikalla, etenemällä mielikuvasta toiseen, tekemällä episodimaisen tai fragmentaarisen kokonaisuuden. Tämä on haastavaa lukijalle, ja tuotos voikin olla lähempänä romaania kuin omaelämäkertaa.

Onko jotain oikeudellisia seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon elämäntarinaansa kirjoittaessa, muun muassa kun kirjoittaa muista ihmisistä?

Viisasta on tutustua perustuslain yksityisyyden suojaan liittyviin lainkohtiin ja toisaalta tekijänoikeuksia koskevaan lakiin, jos nämä eivät ole ennestään esimerkiksi työn kautta tuttuja. Toisen ihmisen yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita ei saa luvatta julkaista eikä levittää joukkotiedotusvälineissä. Eikä toisen teosta, esimerkiksi kertomusta tai runoa, saa luvatta julkaista.

Toisaalta perustuslaki sisältää myös sananvapauteen liittyviä määräyksiä, ja onkin todettu, että yksityisyyden suoja ja sananvapaus kamppailevat keskenään. Ehkä nyrkkisääntö voisi olla, että kirjoittaa saa mitä vaan, mutta kun julkaisee, on tarkistettava, ettei luvatta kerro kenestäkään sellaisia yksityiselämän asioita, jotka voisivat olla lain vastaisia.

Joskus kirjoittaminen tuntuu jäävän jumiin. Mitä tehdä, jos ei pääse eteenpäin tekstissä?

Jos jää johonkin asiaan tai tapahtumaan jumiin, kannattaa jättää siihen kohtaan niin sanottu aukko ja siirtyä ikään kuin toiselle näyttämölle, toiseen paikkaan ja aikaan. Tietenkin sellaiseen, josta pystyy taas kirjoittamaan.

Onko kaikesta pakko kirjoittaa? Esimerkiksi kipeistä asioista?

Ei. Jokainen valitsee itse, mistä kirjoittaa.

Ketä tarinani kiinnostaa? Kenelle kirjoitan – onko kirja omalle lähipiirille, vain itselle vai isommalle yleisölle?

Jo kirjoittaessa kannattaa miettiä, kenelle kirjaa kirjoittaa, onko se vain itselle, omalle lähipiirille vai isommallekin yleisölle. Viimeistään yleisö pitää ratkaista silloin, kun toimittaa kirjan julkaistavaksi. Itselle ja lähipiirille voi painattaa huolettomammin muutaman kappaleen ilman ISBN-numeroa ja kirjakauppamyyntiä. Mutta tarkempaa kirjan toimittamista vaatii isommalle yleisölle julkaiseminen. Tämä koskee niin sisältöä, kieltä kuin sivujen taittoa.

Useimmiten elämäntarina kiinnostaa niitä, jotka ovat joskus muistelijan tunteneet. Tavallisilla ihmisillä näitä ovat sukulaiset, ystävät, entiset ja nykyiset naapurit ja työkaverit, oman tai lasten harrastustoiminnan kautta tutut, samaan yhdistykseen tai organisaatioon kuuluvat.

Timo Montonen

Filosofian maisteri Timo Montonen on helsinkiläinen kirjailija, joka on tehnyt mittavan työuran kirjoittajakoulutuksen parissa sekä viime vuosina Parkinsonin tautiin liittyvässä vapaaehtoistyössä. Hänen 16 kirjaansa, joihin kuuluu niin romaaneja, runoja kuin tietokirjojakin, ammentavat omaelämäkerrallisuudesta. Timon ”Kirjoita elämäntarinasi” -kirja on selkeä ja havainnollinen opas kaikille omaelämäkerran kirjoittamista suunnitteleville.

Kirjoita elämäntarinasi

Timo Montosen kotisivut

Timo Montosen vinkit elämäkerran kirjoittajalle:

Kirjoita rohkeasti, älä arkaillen.
Kirjoita omalla persoonallisella kielelläsi ja tyylilläsi.
Kirjoittaessa elämäntarinaasi olet tekemässä maailman tärkeintä asiaa.

Aina valmiina markkinoimaan

Saara Golombek — Sat, 04 Nov 2023 15:13:00 +0000

Print on Demand eli tarvepainatus tarjoaa omakustantajalle monia etuja. Ennen kaikkea se on joustava tapa julkaista kirja mahdollisimman pienellä taloudellisella riskillä. Kirjailija voi itse päättää, tilaako hän omasta kirjastaan pienen painoksen ja kuinka suuria painoksia hän tarvitsee kerrallaan.

Omakustantajalle jatkuva markkinointi ja verkostoituminen ovat todella tärkeitä. Kyse voi olla kirjamessuista, muista tapahtumista tai aivan spontaaneista kohtaamisista, ja nämä tilaisuudet antavat monta syytä pitää kirjasta muutamaa kappaletta varastossa. Yksi tehokas tapa tutustuttaa lukijat kirjaasi ja tehdä sitä tunnetuksi on lukutilaisuus.

Lehdistötyö

Kaikki BoD kautta kirjansa julkaisseet kirjailijat voivat hyötyä BoD:n arvostelukappalepalvelusta, eli mahdollisuudesta tarjota medialle maksutonta arvostelukappaletta kirjastaan: kun toimittaja, bloggari tai muu median edustaja tilaa kirjan BoD:lta, lähetämme kirjan maksutta tilaajalle. Kuitenkin eri tapahtumissa tai lehdistötyötä tehdessä voi joskus syntyä tilanteita, joissa on toimittava spontaanisti ja pystyttävä tarjoamaan arvostelukappaletta heti paikan päällä siitä kiinnostuneelle median edustajalle. Etenkin ottaessasi yhteyttä paikallismedioihin tai kirjakauppiaisiin, tekee hyvän vaikutelman, jos voit samalla esitellä tai antaa kappaleen kirjastasi.

Henkilökohtainen suositus

Ystävät, tuttavat ja työtoverit ovat voimavara, jota ei kannata aliarvioida kirjan markkinoinnissa. Se, että olet julkaissut kirjan, on varmasti mielenkiintoinen aihe niin sukujuhlissa kuin työtapahtumissa, sekä spontaaneissa kohtaamisissa ystävien ja tuttavien kanssa. Jos sinulla on mahdollisuus näyttää kirjasi, parannat mahdollisuuksiasi, että joku näistä henkilöistä suosittelee kirjaasi eteenpäin. Muista, ettei sinun tarvitse antaa kirjaasi maksutta lähipiirillesi. Laadulla on hintansa ja tarkoitushan on myydä kirjaasi!

Lukutilaisuus – tehokas tapa markkinoida kirjaa

Lukutilaisuus tarjoaa monia etuja: se tuo kirjalle näkyvyyttä, kirjailijalla on mahdollisuus olla suoraan yhteydessä lukijoihin ja tietenkin myydä kirjaa, niin itse tilaisuudessa kuin sen jälkeenkin.

Paljousalennusta kirjatilauksista

Olipa kirjasi mustavalkoinen tai värillinen, BoD-kirjailijat hyötyvät omia kirjatilauksia tehdessä houkuttelevista ehdoistamme ja paljousalennuksista. Jos esimerkiksi tilaat 50 kappaletta 300 sivuista mustavalkoista, pehmeäkantista kirjaa, säästät jopa 45 % verrattuna alle 25 kappaleen tilaukseen. Pienen painoksen painokulut voit helposti laskea hintalaskurin avulla.

Laske painokulut

Vinkkejä onnistuneen lukutilaisuuden järjestämiseksi:

Milloin?

Valitse ajankohta huolella. Esimerkiksi viikonloppuisin on yleensä paljon tapahtumia, jotka kilpailevat huomiosta. Tutustu oman alueesi tapahtumakalenteriin: on siinä aukkoja, jotka voisit täyttää omalla lukutilaisuudellasi? Ota kuitenkin huomioon, että kohderyhmästäsi riippuen, monet lukijasi saattavat olla arkena päiväsaikaan töissä, eikä se näin ole paras mahdollinen aika. Kirjakaupoissa tilaisuus voi olla järkevintä järjestää aukioloaikojen ulkopuolella, mikäli mahdollista.

Myös kirjasi aihepiiri saattaa antaa virikkeitä ajankohdalle. Onko jollain tietyllä kelloajalla merkittävä osa kirjassasi? Oletko kirjoittanut dekkarin? Silloin sopiva ajankohta olisi varmasti hieman myöhemmin illalla.

Lukutilaisuuden voi yhdistää kirjan julkistamistilaisuuteen, mutta sen voi mainiosti järjestää myös myöhempänä ajankohtana.

Missä?

Ensimmäinen valinta paikaksi on yleensä kirjakauppa, kahvila, kirjasto tai galleria, sillä näissä paikoissa ei yleensä joudu maksamaan itse paikasta ja markkinointikulut voi jakaa.

Myös tilaa valittaessa kirjasi voi toimia inspiraationa: onko jokin tietty paikka, joka sopisi kirjasi aiheeseen tai sen kohderyhmälle?

Mitä?

Vähintään yhtä tärkeää kuin itse lukutilaisuus, on siihen valmistautuminen. Käy tekstisi tarkkaan läpi ja mieti, mitä kohtia haluat kirjastasi lukea. Valitse sellaiset luvut tai tekstikohdat, jotka jollain tavalla liittyvät toisiinsa. Näin kuulijoiden on helpompi pysyä mukana. Jos lukutilaisuus on samalla kirjasi julkistamistilaisuus, voit myös kertoa hieman teoksesi taustoista: miksi kirjoitit juuri tästä aiheesta, mistä sait ideoita jne. Tietenkin nämä ovat myös myöhemmin kiinnostavia aiheita, myös kirjasi jo lukeneille henkilöille. Olisi myös hyvä harjoitella ennen lukutilaisuutta esimerkiksi ystävien tai perheen kanssa ja valmistautua mahdollisiin kysymyksiin kirjastasi.

Mainostaminen

Jotta tilaisuuteesi tulisi kuulijoita, kannattaa markkinointi aloittaa hyvissä ajoin. Voit tehdä esimerkiksi esitteitä, joissa on lukunäyte tai postikortteja, joissa on tilaisuutesi ajankohta ja jättää niitä vaikkapa kirjakauppoihin, kirjastoihin tai kahviloihin. Voit myös painattaa julisteita. Julisteeseen kannattaa laittaa kirjan kansikuva ja oma kuvasi, sekä olennaisimmat tiedot kirjasta (nimi, ISBN, toteutustapa jne.), ja mahdollisesti myös QR-koodi, joka johtaa kotisivullesi tai verkkokirjakauppaan. Tiedot lukutilaisuudesta kuuluvat tietenkin ehdottomasti julisteeseen. Voit lähettää kutsuja tapahtumaan myös esimerkiksi Facebookin kautta. Mitä enemmän mainostat tilaisuuttasi, sitä enemmän se saa huomiota ja todennäköisesti myös kuulijoita.

Pidä myös huolta siitä, että joku ottaa valokuvia tilaisuudessa! Kuvat ovat erinomaista markkinointimateriaalia ja voit käyttää niitä esimerkiksi kotisivullasi tai Facebook-sivullasi.

Myynti

Jos lukutilaisuus järjestetään kirjakaupassa, voi kauppa mahdollisesti tilata kirjaasi tilaisuutta varten ja huolehtia myynnistä. On todella tärkeää ottaa tästä selvää jo etukäteen ja varmistaa, että kirjoja varmasti on riittävä määrä myyntiin ja signeeraukseen.

Jos tilaisuus järjestetään jossain muussa tilassa, täytyy sinun todennäköisesti itse huolehtia siitä, että kirjoja on myytävänä. Silloin on hyvä muistaa tilata kirjat hyvissä ajoin. Tämä voi olla sinulle myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, sillä kirjailijana voit tilata omaa kirjaasi pienenä painoksena edullisempaan hintaan ja silti myydä niitä normaaliin ohjemyyntihintaan. Muista ottaa vaihtorahaa mukaan.

Kustannustoimitus – viimeisteltyä tekstiä

Saara Golombek — Fri, 08 Sep 2023 08:13:00 +0000

Kun käsikirjoitus on valmis, on aika viimeistellä teksti. Useimmiten kirjailija on itse hionut ja käynyt tekstiään läpi useamman kerran, mutta jossain vaiheessa omalle tekstilleen sokeutuu. Perinteisessä kustantamossa käsikirjoituksen yleensä käy läpi kustannustoimittaja, ennen kuin kirja julkaistaan. Omakustantaja huolehtii itse kirjan julkaisun kaikista vaiheista ja on itse vastuussa tekstistään ja sen hiomisesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että omakustantaja olisi yksin, sillä apua on saatavilla, jos sitä haluaa! Suosittelemme, että annat ulkopuolisen käydä tekstisi läpi ennen sen julkaisua, käytitpä sitten BoD:n palveluita tai omia kontaktejasi.

BoD tarjoaa tekstin hiomiseen kahta erilaista palvelua: korjauslukua eli oikolukua, jossa korjataan tekstin oikeinkirjoitus ja oikeakielisyys, esimerkiksi välimerkit sekä kokonaisvaltaista kustannustoimitusta, jossa ammattilainen ei ainoastaan korjaa kielioppi- ja kirjoitusvirheitä vaan myös rakenteellisia ongelmia, esimerkiksi epäloogisuuksia tekstissä ja antaa palautetta tekstistä kokonaisuutena.

Tekstin sisällön ja tyylin lisäksi kustannustoimittaja voi kommentoida esimerkiksi henkilöhahmojen uskottavuutta ja tarinan loogisuutta.

Editoidessasi omaa tekstiäsi voi käydä niin, että tekstiä karsiessasi erehdyksessä poistat jonkun tärkeän tiedon, eikä tarina sen takia enää avaudu lukijalle loogisesti. Koska tapahtumien kulku ovat sinulla selkeästi mielessä, voit myös tahtomattasi jättää oleellista tietoa kertomatta – lukija ei kuitenkaan osaa lukea ajatuksiasi! Toisaalta kustannustoimittaja voi auttaa napakoittamaan tekstiä ja poistamaan turhaa toistoa. Kirjailijalle voi myös helposti muodostua erilaisia maneereita, joita hän ei huomaa, mutta kustannustoimittaja kyllä.

BoD:n kustannustoimituksessa kustannustoimittaja tekee muutokset ja korjaukset niin, että ne ovat tekstitiedostossa selkeästi näkyvissä. Saat kustannustoimituksen valmistuttua tiedoston, jossa kaikki muutokset ovat näkyvissä, joten voit itse päättää, mitkä näistä haluat toteuttaa.

Kokemuksia kustannustoimituksesta

Janne Piiroisen hiljattain BoD:lla ilmestynyt Suuruus sinussa on matkaopas myönteisten mahdollisuuksien maailmaan. Jannelle oli alusta asti selvää, että hän antaisi käsikirjoituksen ennen julkaisua kustannustoimittajan käsiin. ”Kustannustoimitus on tärkeää tekstin luettavuuden kannalta ja mielestäni siinä onnistuttiin mainiosti. Kustannustoimittajalta tuli varsinaisten muokkausten lisäksi listaus tehdyistä muutoksista ja nostot kohdista, joita hän ehdotti vielä muokkaamaan ja ne kävin järjestelmällisesti läpi.”

Janne arvosti kustannustoimittajan antamaa yleistä palautetta käsikirjoituksesta. ”Kustannustoimittajalta tulleessa dokumentissa oli palautetta tekstistä myös yleisemmällä tasolla. Arvostan sitä kovasti ja koin sen erittäin hyödyllisenä, sillä tämä palaute rohkaisi ja vahvisti minua kirjoittajana. Kustannustoimittaja löysi myös vahvan argumentin kirjan markkinointia varten. Olen todella tyytyväinen kustannustoimitukseen ja suosittelen lämpimästi BoD:n kustannustoimitusta kaikille kirjan julkaisua harkitseville”, Janne summaa kokemuksiaan.

Paikalliset kirjailijajärjestöt – verkostoja ja tukea

Saara Golombek — Sat, 27 May 2023 08:36:00 +0000

Blogisarjamme edellisessä osassa käsittelimme valtakunnallisia kirjailijajärjestöjä, tällä kertaa tutustumme paikallisiin kirjailijajärjestöihin. Suomessa toimii kymmeniä paikallisia kirjailijajärjestöjä, jotka järjestävät tapahtumia ja koulutuksia sekä toimivat kirjailijoiden ja kirjoittajien yhdyssiteenä. Paikallisten kirjailijajärjestöjen kautta kirjailijat ja kirjoittajat voivat löytää yhteyden muihin kirjoittajiin ja joskus myös löytää väylän tekstiensä julkaisemiselle.

Useat paikalliset kirjailijayhdistykset toivottavat tervetulleiksi niin ammatti- kuin harrastekirjailijat ja mukaan voivat mennä myös kirjallisuudesta kiinnostuneet. Järjestöjen tarkoitus, toiminta, jäsenedut ja -kriteerit vaihtelevat järjestöittäin. Paikalliset kirjailijajärjestöt toimivat erinomaisina verkostoitumispaikkoina ja tarjoavat usein jäsenilleen arviointipalveluita ja koulutuksia, jotka auttavat kehittämään omaa osaamista. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin kolmeen eri paikallisjärjestöön, Kirjoittajayhdistys Palttaan, Uudenmaan Kirjoittajiin sekä Lapin Kirjallisuusseuraan.

Kirjoittajayhdistys Paltta

Kirjoittajayhdistys Paltta ry on vuonna 1963 perustettu kirjoittajien yhdysside Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Yhdistyksellä on monipuolista toimintaa: se järjestää kirjoittajakoulutuksia, arvostelupalveluita, seminaareja, runotilaisuuksia, open mic-iltoja ja kirjailijamatineoita eri puolilla Kaakkois-Suomea. Paltta myös julkaisee antologioita jäsentensä teksteistä ja järjestää kirjoituskilpailuja.

Yhdistykseen kuuluu viisi aktiivista kirjoittajaryhmää Parikkalassa, Lappeenrannassa, Imatralla, Luumäellä, Kotkassa ja Kouvolassa. Ryhmään voi mennä mukaan ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään tai menemällä suoraan tapaamiseen.

Paltta järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi kesällä, 6.7.2021, Paltta runoilee Eino Leinon hengessä Lappeenrannassa. Syksyllä yhdistys järjestää nuorten kirjoittamispajoja Imatralla, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kotkassa. Aleksis Kiven päivänä 10.10.2021 avautuu nuorille suunnattu kirjoituskilpailu. Syksyllä Paltta pyrkii myös pitämään open mic-iltoja kirjastoissa ja Uusien kirjojen illan loka-marraskuussa.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Palttaan ovat tervetulleita kaikki kirjailijat, harrastajakirjoittajat, omakustantajat, arvostelijat, kääntäjät tai muulla tavoin kirjallisuuden parissa toimivat henkilöt. Johtokunta voi kutsua erikoisesti ansioituneen jäsenen tai ulkopuolisen henkilön yhdistyksen kunniajäseneksi. Jäsenyyttä voi hakea kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalta. Yhdistykseen kuuluu 154 jäsentä. Jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi. Lisää Kirjoittajayhdistys Paltan toiminnasta ja tulevista tapahtumista löytyy Paltan omilta verkkosivuilta.

Uudenmaan Kirjoittajat

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n juuret juontavat vuoteen 1969, jolloin perustettiin Länsi-Uudenmaan Kirjoittajat ry niminen yhdistys. Vuosien saatossa yhdistyksen nimi sai nykyisen muotonsa Uudenmaan Kirjoittajat ry – Nylands Skribenter rf. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli perustajajäseniin kuulunut kirjailija Iris Kähäri. Hän halusi perustaa yhdistyksen, johon voisi kuulua niin ammatti- kuin harrastekirjailijoita

Uudenmaan Kirjoittajat toimii kirjailijoiden ja kirjoittajien yhdyssiteenä ja työskentelee kirjallisuuden ja kirjoittamisen harrastuksen lisäämiseksi. Yhdistyksellä on monipuolista toimintaa, se järjestää kokouksia, keskustelu-, esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia, sekä tekee aloitteita, jakaa palkintoja ja myöntää apurahoja.

Yhdistys pyrkii resurssiensa mukaan esilukemaan ja editoimaan jäsentensä tekstejä. Jäseniä ohjataan myös käyttämään joko kaupallisen editointiyrityksen tai Nuoren Voiman Liiton palveluja.

Yhdistyksen tärkeä julkaisukanava ja jäsenetu jäsenille on korkeatasoinen kirjoittajille suunnattu lehti, Kulttuurilehti Elias, jossa julkaistaan jäsenten tekstejä, kirjailijahaastatteluja ja kirjoittamiseen liittyviä artikkeleita. Lehti julkaistaan sekä painettuna versiona, että maksuttomana verkkojulkaisuna yhdistyksen kotisivuilla. Useat kirjastot tilaavat myös lehteä lukusaleihinsa.

Vuodesta 2006 yhdistys on tarjonnut kuukausittain ilmaisen kirjoituskehotteen halukkaiden omaan sähköpostiin. Kehotteen tarkoitus on antaa kirjoitusideoita ja laittaa luovuus liikkeelle.

Yhdistyksen kirjailijakahviloita on järjestetty sekä Arabianrannan että Vallilan kirjastoissa ja niihin on vapaa pääsy kaikilla. Kahviloissa haastatellaan juuri kirjansa julkaisseita kirjailijoita, joilla on myös mahdollisuus myydä kirjojaan tilaisuudessa.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Uudenmaan Kirjoittajat on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä Uudenmaan maakunnan alueella asuvien lisäksi myös muualla Suomessa asuvat tai etnisesti muualta kotoisin olevat Suomen kansalaiset, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenyyshakemuksen voi täyttää yhdistyksen verkkosivuilla. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenyyshakemukset. Yritykset ja yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannattajajäseniksi. Yhdistyksen tämänhetkinen jäsenmäärä on 121 jäsentä, joista 13 on kunniajäseniä. Jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi.

Yhdistys tiedottaa tapahtumistaan ja muusta kirjallisuudesta tapahtuvasta noin 2-3 kertaa vuodessa lähetettävässä PikkuElias-jäsentiedotteessa. Yhdistyksellä on 309 jäseninen Facebook-ryhmä, jossa on sekä yhdistyksen jäseniä että jäsenyydestä kiinnostuneita.

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n verkkosivuilta löytyy lisää tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista.

Lapin Kirjallisuusseura

Lapin Kirjallisuusseura on vuonna 1996 Rovaniemellä perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia lappilaisten kirjailijoiden, kirjoittajien ja kirjallisuuden edistämisestä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Sen lisäksi yhdistys pyrkii luomaan edellytyksiä kirjallisuuden tuottamiseksi ja levittämiseksi.

Yhdistys järjestää muun muassa koulutustilaisuuksia, teemaseminaareja, kirjallisuustapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Yhdistyksellä on useita tiedotuskanavia jäsenilleen. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Lapillinen-jäsenlehdessä, Facebook- ja Twitter-sivuilla esitellään vasta ilmestynyttä lappilaista kirjallisuutta ja kirjailijoiden toimintaa sekä tiedotetaan ajankohtaisista kirjallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja koulutustilaisuuksista. Jäsenlehti julkaisee myös jäsenten lyhyitä novelleja, esseitä, runoja ja aforismeja.

Lapin Kirjallisuusseura järjestää vuosittainen kesäkuun alussa Sodankylän kirjoittajakurssin, josta on tullut jo vakiintunut osa yhdistyksen toimintaa. Kokeneiden ja ansioituneiden kouluttajien järjestämän opetuksen lisäksi kurssilla pääsee tutustumaan muihin kirjoittajiin ja keskustelemaan kirjoittamiseen liittyvistä aiheista muiden samanhenkisten kanssa. Marraskuiseen Tekijöiden päivään kutsutaan kuluneen vuoden aikana kirjan julkaisseet lappilaiset kirjailijat esittelemään ja myymään teoksiaan paikalla olevalle yleisölle.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran yli 300 jäsenen joukossa on niin kirjailijoita, kirjoittamisen harrastajia kuin lappilaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneita. Jäseneksi voi liittyä tekemällä kirjallisen jäsenhakemuksen seuran hallitukselle. Jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi. Lapin Kirjallisuusseuran kotisivuilla voi seurata lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia ja saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Muita paikallisia kirjailijajärjestöjä

Nämä kolme paikallisjärjestöä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten paikallisjärjestöt toimivat. Näiden yhdistysten lisäksi Suomessa toimii kymmeniä muita alueellisia kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksiä, jotka järjestävät jäsenilleen monipuolista toimintaa ja antavat oivallisen mahdollisuuden verkostoitua muiden kirjoittajien kanssa.

Niin kutsuttuun Kirjailijayhdistysten verkostoon kuuluu 34 itsenäistä yhdistystä eri puolilta Suomea. Suomen Kirjailijaliiton sivuilla on luettelo näistä kirjailijajärjestöistä sekä linkit järjestöjen kotisivuille. Suosittelemme tutustumaan! Ehkä otat yhteyttä oman alueesi kirjailijajärjestöön?

Lähteenä käytetty:

Kirjailijaliiton verkkosivut
Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n verkkosivut
Sähköpostiviesti 22.4.2021 Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n puheenjohtajalta (Kirsi Komulainen)
Sähköpostiviesti 5.5.2021 Uudenmaan Kirjoittajat ry:ltä, (Sirpa Suominen ja Christine Hammar)
Uudenmaan Kirjoittajat ry:n verkkosivut
Lapin Kirjallisuusseuran verkkosivut

Kirjoittanut

Eva Czechanowski

Mitä on lainauskorvaus?

Saara Golombek — Fri, 28 Apr 2023 06:54:00 +0000

Suomessa on kattava kirjastoverkko ja vuosittain kirjastoista saatavilla olevista kirjoista tehdään miljoonia lainauksia. Näin lukijoilla on mahdollisuus lukea kirjoja ostamatta niitä. Lainauskorvauksen tarkoitus on ikään kuin kompensoida tätä: kirjan ostaminenhan merkitsisi tuloa kirjailijalle. Kun kirjoja lainataan, on tekijällä oikeus saada siitä korvausta, jota kutsutaan lainauskorvaukseksi.

Mistä teoksista lainauskorvausta maksetaan?

Lainauskorvausta maksetaan Suomessa yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainattavista kirjoista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat lainattavissa fyysisinä kappaleina. Lainauskorvausta ei siis tällä hetkellä makseta e-kirjojen lainasta.

Kuinka paljon lainauskorvausta maksetaan?

Se, kuinka paljon kukin yksittäinen tekijä lainauskorvausta saa, perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Vuonna 2020 lainauskorvaus oli 26 senttiä per laina. Tilitysraja on 10 euroa. Jos tekijöitä on useampia, korvaussumma jaetaan tekijöiden kesken.

Miten lainauskorvauksen saa?

Lainauskorvausta maksetaan niin kuvittajille, musiikintekijöille kuin kirjailijoille ja eri alojen lainauskorvauksia hallinnoivat eri järjestöt. Tekstin tekijöille, eli esimerkiksi kirjailijoille, se on Sanasto. Lainauskorvausta saat liittymällä Sanaston asiakkaaksi ja rekisteröitymällä Sanaston oma.sanasto.fi-palveluun. Palvelussa voit lisätä teosluetteloosi kirjoittamasi tai kääntämäsi teokset ja näistä teoksista sinulle maksetaan lainauskorvausta. Kun olet liittynyt Sanaston asiakkaaksi ja täydentänyt oman teosluettelosi, lainauskorvaus maksetaan suoraan tilillesi, neljä kertaa vuodessa, sitä ei tarvitse hakea erikseen. Tärkeää on muistaa pitää oma teosluettelo ja pankkitiedot ajan tasalla. Asiakkuus on tekijälle maksuton.

Jos et ole vielä Sanaston jäsen, mutta jo julkaissut kirjan, et ole välttämättä menettänyt mahdollisia korvauksia. Kertyneitä korvauksia tilitetään takautuvasti kolmelta vuodelta.

Mikä Sanasto?

Vuonna 2005 perustettu Sanasto on suomalainen kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö. Sanasto tilittää korvauksia kirjallisuuden tekijöille heidän teostensa käytöstä ja palvelee kirjallisuutta käyttäviä tahoja myöntäen lupia kirjallisuuden käyttöön erilaisissa tilanteissa. Sanaston asiakkaaksi voi liittyä tekstintekijä, joka on julkaissut vähintään yhden kirjallisen teoksen.

Sanasto tekee vaikuttamistyötä esimerkiksi edistämällä lainauskorvauksen laajentamista e-kirjoihin ja e-äänikirjoihin. Lisätietoja löydät Sanaston toiminnasta ja asiakkaaksi liittymisestä löydät Sanaston kotisivuilta.

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Selätä kirjoitusjumi

Saara Golombek — Thu, 23 Mar 2023 07:50:00 +0000

Ystäväni kirjoittaa gradua. ”Miksi kirjoittamisen aloittaminen on niin vaikeaa?” hän kysyi minulta. ”Olin päättänyt, että tänään kirjoitan. Mutta ensin päätin siivota vähän keittiössä. Sitten ajattelin, että on vielä sen verran päivänvaloa, että voin tarkistaa kotimetsän sienitilanteen. Sienimetsästä palattua tuntui, ettei tänään enää kannata aloittaa.”

Ystäväni kokemus on tuttu jokaiselle kirjoittajalle. Kirjoittajat keksivät loputtomiin sijaistoimintoja, eli prokrastinaatiota. Monia auttaa deadline, mutta harrastajakirjoittajalla sitä harvemmin on. Jos kirjoittaa mummon elämäkertaa suvun iloksi, kukaan ei odottele käsikirjoitusta tiettynä päivänä. Sama pätee kaunokirjalliseen tekstiin, oli kyseessä ammattilainen tai ei.

Mistä kirjoitusjumi voi johtua?

Puhutaan valkoisen paperin kammosta, ja usein kirjoitusjumin taustalla onkin pelko. Entä jos en saa mitään aikaan? Entä jos tekstini on surkeaa? Kirjoittamisen kammo on riivannut kuuluisiakin kirjailijoita. Kirjoittamista voi samanaikaisesti pelätä ja rakastaa.

Joskus jumin taustalla perfektionismi. Jos odottaa tekstin olevan täydellistä, on vaikea päästä alkuun. Moni ammattikirjoittaja pyrkii kirjoittamaan päivittäin edes jotain. Tekstiä voi hioa myöhemmin. Myös hylätty teksti liikuttaa luovuutta.

Kirjoitusjumia kutsutaan englanniksi nimellä writer’s block. Kirjoittajan tiellä on este, jonka yli pitää päästä. Oireita ovat keskittymiskyvyn puute, aivosumu, väsymys ja inspiraation hukkaaminen. Keskittymiskykyä uhkaa nykyaikaisessa elämässä moni tekijä. Internet, sovellukset ja sosiaalinen media pommittavat meitä jatkuvasti lyhyillä tiedonannoilla, jotka vaativat huomiota ja herättävät reaktioita. On tutkittu fakta, että sirpaleinen informaatio huonontaa keskittymiskykyä.

Omaa keskittymiskykyä voi parantaa nopeasti vähentämällä viestien tulvaa. Poista puhelimesta viestisovellukset ja varsinkin kaikki merkkiäänet. Älä kurkistele somea kaiken aikaa, äläkä selaa nettiä liikaa. Laitteisiin on saatavilla ohjelmia ja sovelluksia, joiden avulla voi tarkkailla käyttäytymistään. Jotkut sovellukset mittaavat, miten paljon aikaa vietämme netissä tai somessa. Toiset laskevat, kuinka monta kertaa päivässä tartumme puhelimeen.

Sirpaleinen viestitulva huonontaa myös yöunia, ja huono unenlaatu taas heikentää keskittymiskykyä ja torppaa luovuuden. Älä käytä laitteita vuoteessa, äläkä missään nimessä ainakaan silloin, jos heräät keskellä yötä. Jos tsekkaat herätessäsi viestit, aivosi aktivoituvat ja unen laatu huonontuu. Univaje lisää myös ahdistuneisuutta. Luovan työn tekijän on hyvä elää kuten urheilija: elimistön on saatava kunnolla unta ja lepoa.

Mitä voit tehdä?

Tutkimusten mukaan luovuudelle on hyväksi, että päivässä on tylsiä hetkiä. Nykyään pitkäveteiset hetket ja tylsyys ovat lähestulkoon kuolleet sukupuuttoon. Bussia odottaessa otamme heti puhelimen esiin, työmatkalla ehtii lukea puhelimesta uutisia ja iltaisin katsotaan suoratoistopalveluita. On havaittu, että kassajonon vieressä olevia impulssiostostuotteita kuten suklaapatukoita myydään kaiken aikaa vähemmän, koska asiakkaat ovat kassajonossakin puhelimella.

Järjestä itsellesi tylsiä hetkiä. Älä ota pysäkillä puhelinta esiin, istu bussissa omiin ajatuksiisi vaipuneena. Katsele ihmisiä kassajonossa, varaa itsellesi kotona rentoutushetki, jolloin et turvaudu virikkeisiin. Vähennä somen käyttöä. Kun varaat arkeen tylsiä hetkiä, luovuutesi saa polttoainetta ja inspiraatio löytyy helpommin. Jos odottelet puiston penkillä kun lapsesi riehuvat kiipeilytelineessä, älä ota puhelinta esiin, vaan tarkkaile ympäristöäsi ja anna ajatusten harhailla. Se on hyväksi aivoille!

Kirjoittamisjumin taustalla voi olla myös stressiä. Jos paineita on liikaa, rauhoittuminen kirjoittamisen ääreen käy vaikeaksi. Jos stressi painaa, juttele jonkun kanssa. Osaatko priorisoida työtehtäväsi, että kotihommat? Voisiko joitain elementtejä jättää arjesta pois? Auttaisiko meditaatio? Kirjoittaminen vaatii mielenrauhaa, ajatukset eivät voi poukkoilla stressaantuneena sinne tänne, kun istuu kirjoittamaan.

Rauhoittuminen on tärkeää paitsi kirjoittamisen myös yleisen hyvinvoinnin kannalta. Jos paahtaa menemään aamusta iltaan, uni on levotonta. Päivässä on oltava pysähtymisen hetkiä. Rentoutumisäänitteitä löytyy netistä ja esimerkiksi Spotifysta. Osan voi suorittaa vaikkapa bussissa tai puiston penkillä. Myös raitis ilma on tärkeää aivoille ja luovuudelle. Moni kuuluisa kirjailija on selvitellyt romaaninsa kiemuroita päivittäisillä kävelylenkeillä. Älä panosta kaikkea sisäliikuntaan, vaan muista nauttia myös raitista ilmaa.

Apukeinoja kirjoitusjumin voittamiseksi

Luovuuden vetreyttämiseen ja kirjoituskammon selättämiseen on erilaisia apukeinoja. Tunnetuin lienee luovuusguru Julia Cameronin kehittämä menetelmä nimeltä aamusivut. Aamulla heti heräämisen jälkeen kirjoitetaan käsin kolme sivua vapaata tekstiä. Paperille siis vuodatetaan kaikki, mitä mieleen juolahtaa. Tarkoituksena ei ole tuottaa hienoa tekstiä, vaan möyhiä luovuutta ja piilotajuntaa.

Jos aamusivujen kirjoittaminen ei ole mahdollista, vapaata assosiaatiota voi harjoittaa muulloinkin. Cameronin ajatus on, että aamulla heräämisen jälkeen mieli ei ole vielä kuormittunut uusilla ärsykkeillä. Voit kuitenkin sovittaa vapaan kirjoittamisen osaksi omaa arkeasi. Ehtisitkö istahtaa työpäivän jälkeen lähikahvilaan? Vai olisiko sinun hetkesi juuri ennen nukkumaanmenoa, kun kaikki päivän kiireet ovat ohi? Cameronin menetelmässä vapaata kirjoittamista harrastetaan joka aamu, mutta jo muutama kerta viikossa voi auttaa kirjoittamisjumin yli. Mitä enemmän vapaata kirjoittamista harjoittaa, sitä enemmän tulee uusia ideoita.

Voit myös kokeilla keittiökellomenetelmää. Laita munakelloon kymmenen minuuttia tai vartti ja kirjoita se aika joko vapaata assosiaatiota tai työn alla olevaa tekstiä. Vartin päästä saat hengähtää. Viritä sen jälkeen uusi vartti. Jos harjoitat vapaata kirjoittamista, voit valita umpimähkään jonkin sanan lähtökohdaksi: avaa kirja ja ota ensimmäinen näkemäsi sana. Kirjoita sanasta vartin ajan kaikkea, mitä mieleen juolahtaa.

Netissä on saatavilla paljon kirjoittamisen käynnistykseen tarkoitettuja apuja nimeltä writing prompts. Niitä on jopa eri aiheisiin (skifi, dekkarit, omaeläkerta ja niin edelleen). Writing promptseissa kuvaillaan usein tilanteita, jotka pitää upottaa tarinaan, tai niistä lähdetään liikkeelle kuten ”kun tulin kotiin, eteisen lattialla lojui kirjekuori” tai ”kun mies saapui paikalle, siellä oli…” Propmtseja saa listoina, jotkut ohjelmat arpovat niitä ja on myös saatavilla sovelluksia, jotka antavat promptseja esimerkiksi päivittäin.

Kannattaa myös tehdä kirjoitusharjoituksia, aivan kuten pianistit treenaavat skaaloja. Kirjoitusharjoituksia löytyy netistä ja kirjoista. Julia Cameronin luovan kirjoittamisen perusteos Tyhjän paperin nautinto – Tie luovaan kirjoittamiseen (Like, 2003) tarjoaa harjoituksen jokaisen luvun lopussa.

Netistä on saatavilla paljon englanninkielisiä ohjelmia, jotka auttavat keskittymiseen. Moni tunnettu kirjailija käyttää ohjelmaa nimeltä Freedom, jonka avulla itseltään voi estää pääsyn nettiin. Cold Turkey -niminen ohjelma lupaa muuttaa tietokoneen vanhanajan kirjoituskoneeksi: ohjelmaan syötetään oma kirjoitustavoite, ja nettiin ei pääse ennen kuin tavoite on saavutettu. Written Kitten -sivusto arpoo kirjoittajalle söpön kissakuvan, kun tavoitteeksi asetettu sanamäärä on täynnä. Kirjoittamisen avuksi on saatavissa englannin kielellä paljon muitakin ohjelmia ja sovelluksia.

Tehokas keino välttää nettiselaimeen siirtyminen on kirjoittaa käsin. Julia Cameron painottaa, että aamusivut pitää aina kirjoittaa käsin. Jos hairahdut helposti nettiin, kun pitäisi kirjoittaa, lähde vihkon ja kynän kanssa kirjastoon tai kahvilaan.

Kirjallisuutta:

Julia Cameron: Tyhjän paperin nautinto – Tie luovaan kirjoittamiseen (Like, 2004, suom. Juha Ahokas)

Ralph Keyes: The Courage to Write – How Writers Transcend Fear (Henry Holt, 2003)

Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille (Art House, 2020)

Kirjoittanut: Laura Honkasalo on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä, joka on julkaissut muun muassa romaaneja, nuortenkirjoja ja novellikokoelman. Hän on opiskellut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja valmistunut filosofian maisteriksi. Honkasalo opettaa myös luovaa kirjoittamista.