Mistä haluat kirjoittaa?

Ensimmäinen askel on miettiä, mistä haluat kirjoittaa. Jos kirjoitat kaunokirjallisuutta, mieti mitä kirjallisuuden lajia teos tarkalleen edustaa – onko se dekkari, historiallinen romaani, rakkausromaani? Mikä on kirjan pääjuoni, mahdollinen sivujuoni? Kuka on päähenkilö, entä sivuhenkilöt? Mihin aikaan ja paikkaan tapahtumat sijoittuvat?

Jos kirjoitat tietokirjaa, valitse tarkkaan teoksesi aihepiiri – mitä tietoja haluat lukijallesi välittää? Luodessasi kirjasi rakennetta, lukuja ja alalukuja, ajattele lukijaasi: miten parhaiten välität tiedon tuleville lukijoillesi. Tarvitsetko kuvamateriaalia tai grafiikoita? Jos käytät ulkopuolista materiaalia, hanki tarvittaessa oikeudet graafisiin esityksiin, kuviin ja lainauksiin. Huolehdi siitä, että käyttämäsi lähteet on selkeästi merkitty.

Riippumatta siitä, mitä kirjallisuuden lajia kirjoitat, pohdi, onko kirjallasi sopiva nimi ja mahdollinen alanimi. Haluatko julkaista kirjan omalla nimellä vai mieluummin salanimellä? Ja tietenkin ennen kaikkea: keitä ovat lukijani?

Pue ideasi sanoiksi

Kun olet valinnut aiheesi ja mahdollisesti myös tehnyt suunnitelman, siirryt varsinaiseen kirjoittamisvaiheeseen. Aloitettuasi kirjoittamisen voit huomata, että tarinasi alkaa elää omaa elämäänsä. Juoni ja tapahtumankäänteet, joita olet miettinyt etukäteen, eivät ehkä enää tunnukaan järkeviltä kirjoitusprosessin edetessä. Jos kirjoitat tietokirjaa, saatat myös joutua mukauttamaan kokonaissuunnitelmaasi kirjoitusprosessin aikana. Tekstisi on dynaaminen kokonaisuus, joten ole avoin suunnitelmallesi ja ole valmis muuttamaan ja muuttamaan kurssia matkan varrella.

Blogistamme löydät kategoriasta ”Kirjoittaminen” monia kirjoittamiseen liittyviä artikkeleita, esimerkiksi sanataidenohjaaja Jenni Hurmerinnan vinkit kirjoittamisprosessiin.

Vakuuta lukijasi virheettömällä tekstillä

Kun olet kirjoittanut käsikirjoituksesi ensimmäisen luonnoksen, voit toki itse muokata ja työstää sitä, mutta tärkeä osa tekstin työstämistä on saada siitä palautetta muilta. Tämä pätee genrestä riippumatta, sillä omalle tekstille tuppaa sokaistumaan. Oikeinkirjoitusvirheitä sattuu helposti ja kirjoittajalta itseltään ne jäävät helposti huomaamatta. Lukijan huomio taas kiinnittyy niihin helposti ja virheet antavat tekstistä helposti epäammattimaisen vaikutelman.

Sisällöllisessä muokkaamisessa auttaa kustannustoimittaja, joka käy tekstin kokonaisvaltaisesti läpi huomioiden loogisen yhtenäisyyden, tarinan uskottavuuden ja henkilökuvauksen ja antaa tekstistä palautetta. Jos teet kirjasi BoD:n kanssa, tarjoamme sekä ammattimaista kustannustoimitusta että korjauslukua osana kirjailijapalveluitamme. Lisätietoja eri palveluista löydät täältä. Kustannustoimituksen merkityksestä kerromme lisää tässä artikkelissa.

Toteutustavalla on väliä

Kova- vai pehmeäkantinen kirja? Mikä formaatti? Mikä paperilaatu sopii parhaiten? Värisivuja vai mustavalkoinen sisus? BoD tarjoaa laajan valikoiman eri toteutustapoja ja kirjailija päättää itse, miten oman kirjansa toteuttaa. Laaja valikoima tarkoittaa, että on tehtävä monta valintaa, eikä kirjan ulkoasu, niin optinen kuin haptinen, ole samantekevä. Tietyt toteutustavat ovat tyypillisempiä tietyille kirjallisuuden lajeille ja toteutustapa vaikuttaa myös lukukokemukseen. Päätöksenteon helpottamiseksi olemme koonneet kotisivuillemme yhteenvedon ja kuvia eri toteutustavoista. Lisätietoja löydät myös tästä blogiartikkelista.

Kirjan sisuksen taitto

Kun tiedät, minkä kokoinen kirjastasi tulee, voit aloittaa kirjasi taiton. Voit tehdä taiton itse tai antaa sen ammattilaisten tehtäväksi. Ammattimaiset taitto-ohjelmat takaavat varmasti parhaan tuloksen, mutta jos taitat kirjasi sisuksen itse, eikä sinulla ole käytössäsi varsinaisia taitto-ohjelmia, on kirjan sisuksen taitto mahdollista tehdä myös Microsoft Wordin avulla. Halutessasi voit käyttää BoD:n maksuttomia mallitaittopohjia, ne ovat saatavilla kaikissa BoD:n formaateissa eli niihin on jo valittu oikea sivukoko. Lisäksi mallipohjissa on ohjeet siihen, miten kirjan ensimmäiset, ns. julkaisutietosivut tulee tehdä.

Tietenkin voit antaa kirjasi sisuksen taiton ammattilaisten tehtäväksi. BoD:n kirjailjailijapalveluiden puitteissa voit valita Basic tai Premium -taiton. Basic-taitto soveltuu erinomaisesti esimerkiksi kaunokirjallisille teoksille, joissa on lähinnä tekstiä, eikä monia eri otsikkotasoja. Yksilöllinen Premium-palvelu soveltuu erinomaisesti vaativampiin taittoihin, kun kyse on esimerkiksi useita otsikkotasoja sisältävistä tieto- ja opaskirjoista ja muista runsaasti kuvia sisältävistä teoksista. Lisätietoja löydät täältä.

Kannen suunnittelu

Kirjasi kansi on sen käyntikortti ja myös markkinointiväline. Kansi on yleensä ensimmäinen asia, johon lukija kiinnittää huomionsa ja antaa kirjastasi ja sen sisällöstä tärkeän ensivaikutelman.

Voit tehdä kannen itse tai antaa sen suunnittelun ammattilaisen käsiin. BoD:lla voit valita kolmesta eri kansipalvelusta. Easy-kansi on maksuton palvelu, jossa voit myBoD-käyttäjätilillä valita neljästätoista eri kansimallista mieleisesi. Kansimalleissa on eri värivaihtoehtoja ja voit liittää pohjiin omia kuvia ja tekstejä.

Individual-kansipalvelussa voit valita valmiista, eri kirjallisuuden lajeihin sopivista valmiista kansista. Jokainen kansi on käytettävissä vain kerran ja saat näin kirjaasi yksilöllisen kannen. Verkkotyönkalun avulla voit muokata kannen tekstejä.

Premium-kansipalvelussa graafikkomme suunnittelee kaksi kaksi yksilöllistä kansiehdotusta, kirjasi sisällön ja kohderyhmän huomoiden ja voit valita kansista mieluisimman. Voit mielellään esittää toiveita ja antaa kuvamateriaalia kannen suunnitteluun.

Jos teet kannen itse, vaikuttaa mitoitukseen valittu toteutustapa ja sivumäärä. Voit laskea kannen oikean mitoituksen kansilaskurin avulla. Muista liittää kanteen myös viivakoodi. Sen voit luoda kätevästi myBoD-tilillä kirjaprojektisi yhteydessä.

Mikä on paras tapa julkaista kirjani?

Kun julkaiset kirjasi BoD:n kautta ja haluat sen olevan lukijoiden saatavilla kirjakaupoista, voit valita BoD Classic ja BoD Comfort-palveluiden välillä. Aluksi rekisteröidyt maksuttomalle myBoD-käyttäjätilille, jonka kautta voit toteuttaa kirjaprojektisi ja myöhemmin myös esimerkiksi tilata omaa kirjaasi ja seurata sen myyntilukuja. Kun haluat aloittaa uuden kirjaprojektin, klikkaat kohtaa ”Uusi kirjaprojekti” ja valitset sitten haluamasi julkaisutavan.

BoD Classic on nopea ja edullinen tapa julkaista oma kirja itsenäisesti painettuna ja e-kirjana. Kirjasi saa BoD:lta ISBN-tunnuksen ja huolehdimme sen välityksestä kirjakauppojen ja kirjastojen saataville. Kun lukija tilaa kirjasi, BoD painaa ja toimittaa kirjan. Kirjailijana päätät itse kirjasi toteutustavasta ja ohjemyyntihinnasta, jonka perusteella määräytyy myös oma kirjailijanpalkkiosi. Jokaisesta jälleenmyyjien kautta myydystä kirjasta sinulle maksetaan kirjailijanpalkkiota.

BoD Comfort -palvelu sisältää samat edut kuin Classic, mutta lisäksi sinulla on henkilökohtainen neuvoja, joka vastaa kaikkiin kirjaprojektiisi liittyviin kysymyksiin esimerkiksi painotiedostojen valmistusta koskien ja ennen kuin kirjasi ilmestyy, saat siitä painetun mallikappaleen, johon voit kerran tehdä maksutta muutoksia. Kirjasi ilmestyttyä saat siitä 5 kappaleen ensipainoksen.

Jos haluat tehdä kirjan vain omaan käyttöösi, voit valita BoD Fun -palvelun ja painattaa kirjaasi vain omaan käyttöösi yhdestä kappaleesta alkaen. Maksat vain tilaamiesi kirjojen paino- ja toimituskulut.

Suosittelemme, että julkaiset painetun kirjan lisäksi e-kirjan. Konvertoimme painetun kirjasi e-kirjaksi BoD Classic ja BoD Comfort-julkaisujen puitteissa ilman lisäkuluja kaikkiin yleisiin e-kirjamuotoihin ja välitämme suomalaisten ja kansainvälisten e-kirjakauppiaiden saataville. Lisätietoja eri palveluista ja hintalaskurin kirjasi painokulujen sekä kirjailijanpalkkion laskemiseen löydät täältä.

Kirjan julkaiseminen – laajat myyntiverkostot

BoD tarjoaa kirjailijoilleen laajat myyntiverkostot niin Suomessa kuin halutessasi kansainvälisesti. Kun olet julkaissut kirjasi, lähetämme kirjasi tuotetiedot suomalaisille kirjatukuille ja jo pian kirjasi on kaikkien suomalaisten kirjakauppojen, verkkokirjakauppojen ja kirjastojen saatavilla. Kun lukija ostaa kirjasi, kirjatilaus tulee BoD:lle, me painamme ja lähettämme kirjan ja sinulle tilitetään neljästi vuodessa kirjailijanpalkkiota. Kirjasi ohjemyyntihinnan ja näin myös oman palkkiosi suuruuden päätät itse. Tietenkin voit aina halutessasi tilata omaa kirjaasi myös itsellesi, yhdestä kappaleesta alkaen.

Kirjasi lukijoiden tietoisuuteen

Kun olet käynyt läpi koko prosessin kirjottamisesta kirjan toteutukseen ja julkaisuun ja pidät vihdoin ensimmäistä kappaletta kirjastasi kädessäsi, se on ikimuistoinen ja hieno hetki. Voit onnitella itseäsi hienosta työstä! Jotta myös lukijat löytäisivät kirjasi, nyt viimeistään on aika alkaa markkinoida sitä. BoD tarjoaa kirjailijapalveluiden puitteissa monenlaisia palveluita markkinoinnin tueksi, löydät yhteenvedon niistä täältä. Markkinointioppaasta saat monia käytännön vinkkejä ja tietenkin myös blogistamme löydät hakusanalla markkinointi lukuisia eri artikkeleita, joista voit hakea inspiraatiota ja löytää arvokkaita vinkkejä ja ohjeita.

Toivomme, että tästä artikkelista on sinulle apua oman kirjasi tekemisessä! Mikäli sinulla on lisäkysymyksiä, ota yhteyttä asiakaspalveluumme, autamme ja neuvomme mielellämme. Puhelimitse tavoitat meidän numerosta 09 2516 6349 maanantaista torstaihin ja sähköpostitse osoitteesta info@bod.fi.

Onnea oman kirjan tekemiseen!

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Sen jälkeen olen keskustellut asiasta muutaman kollegan kanssa, jotka kirjoittavat sekä nuorille että aikuisille. Muillakaan ei ole ollut yksiselitteistä vastausta kysymykseen. Ehkäpä siksi ettei selkeää vastausta oikeastaan ole. Ilmeisin lienee päähenkilön ikä, mutta sekään ei ole määräävä tekijä.

Kirjoittaessani Auringon pimeää puolta erilaista ei ollut niinkään se, että kirjoitin nuorille lukijoille, vaan se, että kirjoitin muita teoksiani toiminnallisempaa tarinaa. Varsin vauhdikkaasti etenevän juonen kirjoittaminen vaati opettelua. Uutta minulle kirjoittajana oli myös se, että kirjassa oli vain yksi kertoja. Oli hauska huomata, miten erilaista sillä tavoin oli kirjoittaa ja miten paljon uutta opin prosessissa paitsi kirjoittamisesta, myös itsestäni ja työskentelytavoistani.

Jokaisella kirjailijalla lienee oma tapansa kirjoittaa, useimmilla monta. Toiset meistä hyppäävät suin päin uuteen tarinaan tietämättä siitä kuin lähtökohdan tai päätepisteen. Toiset puolestaan suunnittelevat teoksensa hyvinkin tarkasti ennen kuin aloittavat kirjoittamisen. Joku haluaa kirjoittaa tietystä aiheesta, toinen taas työstää teostaan rakenne tai kieli edellä ja huomaa itsekin kirjan aiheen vasta saatuaan sen melkein valmiiksi. Metodi voi myös vaihtua kirjasta toiseen tai uran edetessä. Lukijakunnan vaihtuminen on yksi mahdollinen hetki kokeilla jotain sellaista mitä ei ole koskaan ennen tehnyt. Minun kohdallani perusmetodi pysyi samana, mutta siinä missä aikuistenromaanini ovat alkaneet väistellä yhtäjaksoista ja perinteistä tarinalinjaa, ensimmäisessä nuortenkirjassani lähestyin juonellista kerrontaa. Mikään kategorinen ero se ei silti ollut. Niinpä seuraava nuortenkirjani on rakenteellisesti kokeilevampi kuin edellinen. Ja miksi on? No siksi että tuo kirja vaatii syntyä sellaiseksi.

Vastaukseni kysymykseen on kiteytynyt kirjoittaessani toista nuortenromaaniani ja se on yksinkertainen ja melko tylsä. Kirjoitan nuorille samalla tavalla kuin aikuisillekin. Sanoessani näin en tarkoita että kirjoittaisin täysin samanlaisia kirjoja, vaan että teen kirjoitustyön samalla periaatteella. Ajattelen jopa, ettei nuortenkirjallisuus itsessään ole genre, niin kuin aikuisille suunnattu kirjallisuuskaan ei ole, vaan että nuortenkirjallisuudessakin on kosolti alalajeja ja  teosten välillä eroja enemmän kuin samankaltaisuuksia. Monet lukijat valitsevat kirjansa lajin, rakenteen tai kertojan, eivät ennalta määritellyn ikäjakauman mukaan, jolloin teos itse määrää sen, onko sen ensisijainen lukijakunta nuoret vai aikuiset. Parhaimmillaan se tekee sen jokaisen lukijan kohdalla uudestaan ja erikseen. Ehkäpä siinä on yksi syy siihen, miksi monet aikuiset lukevat nuorille suunnattua kirjallisuutta ja päinvastoin. Lopultahan kaikenlaiset rajat ja määrittelyt kutistavat enemmän kuin kuvaavat kohdettaan.

On tietysti tärkeää kirjoittaa myös niille nuorille, joille lukeminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja takkuilee. Se ei kuitenkaan saa olla oletus kaikessa nuorille kirjoittamisessa. Nuoret lukevat sitä mitä on tarjolla. Nuorille kirjoittamisessa ei pitäisi lähteä liikkeelle (vain) siitä, mitä he ovat valmiita ottamaan vastaan. Nuorille pitää kirjoittaa mitä vaan ja antaa heidän valita itse. Nuorille suunnattu kirjallisuus voi olla, ja sen pitääkin olla, monenlaista.

Aikuiset toimivat portinvartijoina. Se on vastuullinen tehtävä. Aikuisilla on valta määrittää sitä, mikä nuorille on sopivaa, ja jos toimii maailmassa tiedostamatta tätä vastuutaan, sama kääntyy helposti päinvastoin: aikuiset voivat määrätä millaiset nuoret ovat sopivia maailmalle. Tien näyttäminen on samalla tien tekemistä. Tiennäyttäjän vastuu on siinä, että antaa mahdollisuuden valtateiden lisäksi metsittyneille poluille tai vielä löytämättömille reiteille, sellaisillekin jotka ovat aikuisille ennestään tuntemattomia ja jotka kenties vasta seuraava sukupolvi kykenee erottamaan. Nuorille kirjoittamisessa on suureksi avuksi se, että tuntee nuoria ja kuuntelee heitä. On tärkeää kirjoittaa lukijaa kunnioittaen, ei opettamismielessä ylhäältä alaspäin. Juuri lukijan kunnioittamista on sekin, ettei liikaa huolehdi siitä, onko teos liian vaikea tai vaatiiko se hiukan ponnistelua. Välillä nuoria on varjeltava jopa liialliselta varjelulta. En usko että nuoret löytävät kirjojen kansien välistä jotain sellaista mikä vahingoittaisi heitä sen enempää kuin maailma ja sen välillä hyvinkin kohtuuttomat vaatimukset. Kirjallisuus esittää meillä kysymyksiä, jotka auttavat hahmottamaan todellisuutta, myös nuortenkirjallisuus. Taidetta ei voi määrätä antamalla sille tehtäviä, mutta taiteesta voi seurata asioita, esimerkiksi se, että jokin ennestään vieras ja kenties pelottavakin asia saa hahmon, tulee tietoiseksi ja on helpompi käsitellä.

Niin aikuisille kuin nuorillekin kirjoittaessani lähden liikkeelle erilaisista rakenteellisista ja mahdollisesti kerronnallisista ideoista sen sijaan että päättäisin kirjoittaa vaikkapa jostain aiheesta. Lisäksi se tarkoittaa samanlaista kerroksellista kirjoitustapaa, jossa aloitan yhdestä pisteestä ja syvennän kertomista kirjoituskierrosten kautta niin, että koko rautalankakehikko saattaa matkan varrella muuttua kalastajasta koiraksi. Käytän yhtä paljon aikaa ja yhtä paljon henkistä energiaa teosta kohden nuorille ja aikuisille kirjoittaessani. Käsittelen kuitenkin esimerkiksi vaikeita aiheita eri tavalla nuorille kuin aikuisille suunnatuissa kirjoissa. Eron tavoittaa ajattelemalla vaikkapa jotain yksittäistä tapahtumaa omassa elämässä ja miettimällä, miten kertoisi siitä eri ihmisille: parhaalle ystävälle, äidille, lapselleen tai lapsenlapsilleen, työkaverille tai ihmiselle johon on rakastunut. Tai miten kertoisi elämäntarinsa näille ihmisille. Samoista aineksista voi syntyä monenlaisia versioita.

Käytännön tasolla suurin ero nuorille ja aikuisille kirjoittamisessa omalla kohdallani on se, että lukija on tavallista enemmän läsnä kirjoitusprosessissa. Esimerkiksi Auringon pimeää puolta kirjoittaessani jouduin pohtimaan yhdessä kustannustoimittajani ja esilukijoiden kanssa esimerkiksi sitä, ovatko teoksen teoriaosuudet liian raskaita ja pysähtyvätkö toiminnalliset osuudet liiallisesti siihen, että kertoja vajoaakin sisäisiin mietintöihin. Nuorille tarjosin myös tavanomaista selkeämmin valoa ja toivoa teoksen loppuun, mutta pidin silti lopun avoimena. Nuoren lukijan kykyä tehdä omia tulkintoja en nimittäin ole koskaan epäillyt.

Lopuksi muutama täsmävinkki:

• Kuuntele nuoria ja arvosta heitä ja heidän mielipiteitään.
• Älä opeta vaan opi itse.
• Etsi yhteys omaan nuoreen itseesi ja arvosta häntä. Suhtaudu vakavasti ja kunnioittavasti lapsena ja nuorena kirjoittamiisi kirjeisiin ja päiväkirjoihin.
• Älä pelkää kokeilla jotain aivan erilaista, mutta tee se siksi että haluat, älä siksi että oletat vastaanottajan haluavan juuri sitä.
• Lue kaikenlaista kirjallisuutta, myös nuortenkirjallisuutta.
• Anna kirjan päättää lukijakuntansa.
• Kirjoita niin kuin olisit toivonut sinulle kirjoitettavan.
• Älä välttele vaikeitakaan aiheita.
• Esitä kysymyksiä ja auta nuorta löytämään vastauksia itse.
• Luota lukijaan.

Kirjoittanut

Marisha Rasi-Koskinen

Marisha Rasi-Koskinen on palkittu kirjailija, joka on julkaissut kaunokirjallisuutta sekä aikuisille että nuorille. Kirjoittamisen ja kirjallisuuden vastapainoksi hän valokuvaa ja hakee teoksiinsa inspiraatiota mm. musiikista, elokuvista, vaelluksilta ja matkoilta. Hänen uusimmat teoksensa ovat aikuistenromaani REC (S&S 2020) sekä nuorille aikuisille suunnattu romaani Auringon pimeä puoli (WSOY 2019). Rasi-Koskinen on koulutukseltaan psykologian maisteri. Kuva: Neda Rasi-Koskinen

myBoD-käyttäjätililläsi voit easyCover-työkalun avulla helposti muutamalla klikkauksella tehdä kirjaprojektiisi sopivan kannen. 28.7. alkaen voit valita Easy-kannen suunnittelun 14 erilaisesta -kansipohjasta, joista on useita eri värivaihtoehtoja tai uuden Individual-kannen suunnittelupalvelun.

Uutta ja ainutlaatuista: Individual-kannen suunnittelu tarjoaa houkuttelevia kansiaiheita ja eri kirjallisuuden lajeihin sopivia kansia

Valittavanasi on valmiita, eri kirjallisuuden lajeihin sopivia kansimalleja, joissa on käytetty ilmaisuvoimaisia motiiveja ja ammattimaista typografiaa. Erityiseksi Individual-kannen tekee se, että jokainen kansi on ainutlaatuinen ja sitä voidaan käyttää vain yhteen kirjaprojektiin. Näyttävä  kuvat ja kuva-asetelmat sekä visuaaliset efektit tekevät kirjan kannesta ainutlaatuisen katseenvangitsijan. Individual-kannen suunnittelupalvelu sisältää genretyypillisiä kansia niin rikos-, rakkaus- tai fantasiaromaaneille kuin tieto- ja opaskirjoille sopivia malleja, joissa on kirjallisuuden lajiin sopiva typografia ja selkeät muodot. Löydät myös romaaneille, runoteoksille tai lastenkirjoille sopivia moderneja malleja. Valitsemasi kirjan kansi on optimoitu verkkokauppojen näkymiin, ja se on heti käytettävissäsi verkossa.

Uudet raikkaat Easy-kannen suunnittelupalvelun kansipohjat

Uusi easyCOVER käynnistyy neljällätoista maksuttomalla kansipohjalla, jotka sopivat eri kirjallisuudenlajeille, kuten romaanit, runokirjat, rikos- ja jännitysromaanit, fantasia ja science fiction, lasten- ja nuortenkirjat sekä tieto- ja opaskirjat.

Kaikista kansipohjista voit valita viidestä eri värivaihtoehdosta. Moniin malleihin voi lisätä oman kuvan kannen ilmettä ja näin antaa kannelle yksilöllisen ilmeen, mutta kaikkia malleja voi käyttää myös ilman kuvaa. Vaihtoehtoisesti tarjolla on myös free hand-kansipohja, jonka avulla voit suunnitella vapaasti oman kantesi. Näin saat kirjan kannen, joka on automaattisesti mitoitettu sopimaan kirjaprojektisi tietoihin – kirjan kokoon, kansityyppiin, sivumäärään ja paperilaatuun.

Kansimalleja ilman omaa kuvamateriaalia

Kansimalleja, joihin voi liittää omaa kuvamateriaalia

Kansimalleja kirjana

Free hand -kansipohja

Täysin uusi toiminto easyCOVER-työkalussa on free hand -kansipohja. Suunnittelutyökalun avulla voit yhdessä eri fontti- ja muotovaihtoehtojen sekä oman kuvamateriaalisi avulla toteuttaa täysin yksilöllisiä malleja. Kannen mitat lasketaan automaattisesti kirjaprojektissa valitun toteutustavan ja sivumäärän mukaisesti. Kaikki valittavissa olevat fontit ovat testattuja, lisenssivapaita ja optimoitu painoa varten.

Käytätkö easyCOVER-työkalua ja kirjaprojektisi on kesken myBoD-käyttäjätilillä? Tämä on tärkeää tietää:

• Teemme muutoksen järjestelmässämme, jotta uudet kansipohjat ja toiminnot ovat käytettävissä 28.7.2021 alkaen.
• easyCOVER-työkalu ei ole tilapäisesti käytössä 27.7.
• Vanhat easyCOVER-kansipohjat ovat käytössä 26.7. asti. Tähän päivään asti voit valita ja käyttää niitä. Tämä tarkoittaa, että jos olet valinnut vanhan (tämänhetkisen) easyCover-kansipohjan, sinun on tehtävä projektistasi toimeksianto 26.7. mennessä.
• Uuden painoksen vanhalla easyCOVER-kansimallilla voit tehdä myBoD-käyttäjätilillä 26.7. asti.
• Jos olet tehnyt keskeneräiseen projektiisi kannen vanhalla easyCOVER-työkalussa ja hyväksynyt esikatselun, voit saattaa projektisi päätökseen 31.8. asti.

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Useat paikalliset kirjailijayhdistykset toivottavat tervetulleiksi niin ammatti- kuin harrastekirjailijat ja mukaan voivat mennä myös kirjallisuudesta kiinnostuneet. Järjestöjen tarkoitus, toiminta, jäsenedut ja -kriteerit vaihtelevat järjestöittäin. Paikalliset kirjailijajärjestöt toimivat erinomaisina verkostoitumispaikkoina ja tarjoavat usein jäsenilleen arviointipalveluita ja koulutuksia, jotka auttavat kehittämään omaa osaamista. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin kolmeen eri paikallisjärjestöön, Kirjoittajayhdistys Palttaan, Uudenmaan Kirjoittajiin sekä Lapin Kirjallisuusseuraan.

Kirjoittajayhdistys Paltta

Kirjoittajayhdistys Paltta ry on vuonna 1963 perustettu kirjoittajien yhdysside Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Yhdistyksellä on monipuolista toimintaa: se järjestää kirjoittajakoulutuksia, arvostelupalveluita, seminaareja, runotilaisuuksia, open mic-iltoja ja kirjailijamatineoita eri puolilla Kaakkois-Suomea. Paltta myös julkaisee antologioita jäsentensä teksteistä ja järjestää kirjoituskilpailuja.

Yhdistykseen kuuluu viisi aktiivista kirjoittajaryhmää Parikkalassa, Lappeenrannassa, Imatralla, Luumäellä, Kotkassa ja Kouvolassa. Ryhmään voi mennä mukaan ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään tai menemällä suoraan tapaamiseen.

Paltta järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi kesällä, 6.7.2021, Paltta runoilee Eino Leinon hengessä Lappeenrannassa. Syksyllä yhdistys järjestää nuorten kirjoittamispajoja Imatralla, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kotkassa. Aleksis Kiven päivänä 10.10.2021 avautuu nuorille suunnattu kirjoituskilpailu. Syksyllä Paltta pyrkii myös pitämään open mic-iltoja kirjastoissa ja Uusien kirjojen illan loka-marraskuussa.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Palttaan ovat tervetulleita kaikki kirjailijat, harrastajakirjoittajat, omakustantajat, arvostelijat, kääntäjät tai muulla tavoin kirjallisuuden parissa toimivat henkilöt. Johtokunta voi kutsua erikoisesti ansioituneen jäsenen tai ulkopuolisen henkilön yhdistyksen kunniajäseneksi. Jäsenyyttä voi hakea kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalta. Yhdistykseen kuuluu 154 jäsentä.  Jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi. Lisää Kirjoittajayhdistys Paltan toiminnasta ja tulevista tapahtumista löytyy Paltan omilta verkkosivuilta.

Uudenmaan Kirjoittajat

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n juuret juontavat vuoteen 1969, jolloin perustettiin Länsi-Uudenmaan Kirjoittajat ry niminen yhdistys. Vuosien saatossa yhdistyksen nimi sai nykyisen muotonsa Uudenmaan Kirjoittajat ry – Nylands Skribenter rf. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli perustajajäseniin kuulunut kirjailija Iris Kähäri. Hän halusi perustaa yhdistyksen, johon voisi kuulua niin ammatti- kuin harrastekirjailijoita

Uudenmaan Kirjoittajat toimii kirjailijoiden ja kirjoittajien yhdyssiteenä ja työskentelee kirjallisuuden ja kirjoittamisen harrastuksen lisäämiseksi. Yhdistyksellä on monipuolista toimintaa, se järjestää kokouksia, keskustelu-, esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia, sekä tekee aloitteita, jakaa palkintoja ja myöntää apurahoja.

Yhdistys pyrkii resurssiensa mukaan esilukemaan ja editoimaan jäsentensä tekstejä. Jäseniä ohjataan myös käyttämään joko kaupallisen editointiyrityksen tai Nuoren Voiman Liiton palveluja.

Yhdistyksen tärkeä julkaisukanava ja jäsenetu jäsenille on korkeatasoinen kirjoittajille suunnattu lehti, Kulttuurilehti Elias, jossa julkaistaan jäsenten tekstejä, kirjailijahaastatteluja ja kirjoittamiseen liittyviä artikkeleita. Lehti julkaistaan sekä painettuna versiona, että maksuttomana verkkojulkaisuna yhdistyksen kotisivuilla. Useat kirjastot tilaavat myös lehteä lukusaleihinsa.

Vuodesta 2006 yhdistys on tarjonnut kuukausittain ilmaisen kirjoituskehotteen halukkaiden omaan sähköpostiin. Kehotteen tarkoitus on antaa kirjoitusideoita ja laittaa luovuus liikkeelle.

Yhdistyksen kirjailijakahviloita on järjestetty sekä Arabianrannan että Vallilan kirjastoissa ja niihin on vapaa pääsy kaikilla. Kahviloissa haastatellaan juuri kirjansa julkaisseita kirjailijoita, joilla on myös mahdollisuus myydä kirjojaan tilaisuudessa.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Uudenmaan Kirjoittajat on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä Uudenmaan maakunnan alueella asuvien lisäksi myös muualla Suomessa asuvat tai etnisesti muualta kotoisin olevat Suomen kansalaiset, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenyyshakemuksen voi täyttää yhdistyksen verkkosivuilla. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenyyshakemukset. Yritykset ja yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannattajajäseniksi. Yhdistyksen tämänhetkinen jäsenmäärä on 121 jäsentä, joista 13 on kunniajäseniä. Jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi.

Yhdistys tiedottaa tapahtumistaan ja muusta kirjallisuudesta tapahtuvasta noin 2-3 kertaa vuodessa lähetettävässä PikkuElias-jäsentiedotteessa. Yhdistyksellä on 309 jäseninen Facebook-ryhmä, jossa on sekä yhdistyksen jäseniä että jäsenyydestä kiinnostuneita.

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n verkkosivuilta löytyy lisää tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista.

Lapin Kirjallisuusseura

Lapin Kirjallisuusseura on vuonna 1996 Rovaniemellä perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia lappilaisten kirjailijoiden, kirjoittajien ja kirjallisuuden edistämisestä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Sen lisäksi yhdistys pyrkii luomaan edellytyksiä kirjallisuuden tuottamiseksi ja levittämiseksi.

Yhdistys järjestää muun muassa koulutustilaisuuksia, teemaseminaareja, kirjallisuustapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Yhdistyksellä on useita tiedotuskanavia jäsenilleen. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Lapillinen-jäsenlehdessä, Facebook- ja Twitter-sivuilla esitellään vasta ilmestynyttä lappilaista kirjallisuutta ja kirjailijoiden toimintaa sekä tiedotetaan ajankohtaisista kirjallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja koulutustilaisuuksista. Jäsenlehti julkaisee myös jäsenten lyhyitä novelleja, esseitä, runoja ja aforismeja.

Lapin Kirjallisuusseura järjestää vuosittainen kesäkuun alussa Sodankylän kirjoittajakurssin, josta on tullut jo vakiintunut osa yhdistyksen toimintaa. Kokeneiden ja ansioituneiden kouluttajien järjestämän opetuksen lisäksi kurssilla pääsee tutustumaan muihin kirjoittajiin ja keskustelemaan kirjoittamiseen liittyvistä aiheista muiden samanhenkisten kanssa. Marraskuiseen Tekijöiden päivään kutsutaan kuluneen vuoden aikana kirjan julkaisseet lappilaiset kirjailijat esittelemään ja myymään teoksiaan paikalla olevalle yleisölle.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran yli 300 jäsenen joukossa on niin kirjailijoita, kirjoittamisen harrastajia kuin lappilaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneita. Jäseneksi voi liittyä tekemällä kirjallisen jäsenhakemuksen seuran hallitukselle. Jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi. Lapin Kirjallisuusseuran kotisivuilla voi seurata lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia ja saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Muita paikallisia kirjailijajärjestöjä

Nämä kolme paikallisjärjestöä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten paikallisjärjestöt toimivat. Näiden yhdistysten lisäksi Suomessa toimii kymmeniä muita alueellisia kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksiä, jotka järjestävät jäsenilleen monipuolista toimintaa ja antavat oivallisen mahdollisuuden verkostoitua muiden kirjoittajien kanssa.

Niin kutsuttuun Kirjailijayhdistysten verkostoon kuuluu 34 itsenäistä yhdistystä eri puolilta Suomea. Suomen Kirjailijaliiton sivuilla on luettelo näistä kirjailijajärjestöistä sekä linkit järjestöjen kotisivuille. Suosittelemme tutustumaan! Ehkä otat yhteyttä oman alueesi kirjailijajärjestöön?

Lähteenä käytetty:

Kirjailijaliiton verkkosivut
Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n verkkosivut
Sähköpostiviesti 22.4.2021 Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n puheenjohtajalta (Kirsi Komulainen)
Sähköpostiviesti 5.5.2021 Uudenmaan Kirjoittajat ry:ltä, (Sirpa Suominen ja Christine Hammar)
Uudenmaan Kirjoittajat ry:n verkkosivut
Lapin Kirjallisuusseuran verkkosivut

Kirjoittanut

Eva Czechanowski

Eva Czechanowski kirjoittaa BoD:n blogiin omakustanteisen kirjan julkaisemiseen ja markkinointiin liittyviä artikkeleita sekä tekee käännöksiä. Median ja viestinnän parissa työskennellyt Eva lukee mieluiten inspiroivina pitämiensä ihmisten elämäkertoja. Päivittäiseen lukutuokioon kuuluu myös omille lapsille luetut klassiset satuaarteet ja uudemmat seikkailut.

Suomen tietokirjailijat ry

Suomen suurin kirjailijajärjestö on Suomen tietokirjailijat ry. Sen toiminnan tarkoituksena on edistää tietokirjallisuutta osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria sekä valvoa tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja. Yhdistys toimii tietokirjailijoiden yhdysssiteenä ja lisäksi edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -etiikkaa sekä heidän ammatti-identiteettiään ja tukee tietoteosten kirjoittajia henkisesti ja aineellisesti.

Yhdistys tarjoaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa tietokirjailijan työhön liittyvissä sopimus- ja tekijänoikeusasioissa sekä tekee yhteistyötä kustantajien, viranomaisten, luovan alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuosittain yhdistys jakaa yli 2 miljoonaa euroa apurahoina tieto- ja oppikirjailijoille jäsenilleen.

Suomen tietokirjailijat ry järjestää säännöllisesti erilaisia tapahtumia, kuten seminaareja, koulutuksia, tietokirjatapahtumia ja jäsentapaamisia ympäri Suomea. Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan lisäksi yhdistys osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja seuraa tiiviisti kansainvälistä tekijänoikeuskeskustelua.

Lisäksi Suomen tietokirjailijat ry tiedottaa ja viestii, tekee tai teettää tutkimuksia sekä julkaisee tietokirjoittamiseen liittyviä teoksia. Yhdistys neuvottelee alan toimijoiden kanssa, antaa asiantuntijalausuntoja sekä vaikuttaa lainsäädännön ja alan käytäntöjen kehittämiseen. Lausuntoja annetaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriölle tieto- ja oppikirjailijoille merkityksellisistä kysymyksistä.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Suomen tietokirjailijoiden jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka on yksin tai yhdessä muiden kanssa julkaissut tietoteoksia. Jäsenehdokkaan henkilökohtaisen tietokirjallisen tuotannon laajuuden tulee vastata vähintään noin 200 painosivua. Moni omakustantaja pohtii, voiko omakustanteella lähteä hakemaan jäsenyyttä. Se on täysin mahdollista, myös omakustanteen julkaissut kirjailija voi hakea Suomen tietokirjailijat ry:n jäseneksi, mikäli teos on julkisesti saatavilla. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus. Tällä hetkellä Suomen tietokirjailijoilla on yli 3 300 jäsentä, jotka ovat mm. yleisten tietokirjojen, oppimateriaalien, oppaiden, sanakirjojen ja tietokirja-artikkeleiden kirjoittajia. Jäsenmaksu on 81 euroa/vuosi.

Suomen tietokirjailijoiden tapahtumia

Valtakunnallisena yhdistyksenä Suomen tietokirjailijat järjestää toimintaa jäsenilleen ympäri Suomea. Vain jäsenille tarkoitettujen tilaisuuksien lisäksi yhdistys järjestää tietokirjallisuuteen liittyvää ohjelmaa kaikille muun muassa eri kirjamessuilla ja muissa yleisötapahtumissa. Vuoden 2021 tärkein tapahtuma on kaikille avoin, kaksipäiväinen Tietokirja.fi-festivaali, joka järjestetään elokuun lopussa (25.-26.8.2021) Festivaali järjestetään joka toinen vuosi. Tapahtumassa kuullaan mm. haastatteluja ja paneelikeskusteluja erilaisista ajankohtaisista aiheista.

Suomen tietokirjailijat ry järjestää myös erilaisia webinaareja, joista osa on avoinna kaikille, osa vain jäsenille. Tällä hetkellä suunnitteilla on muun muassa webinaari, jossa opastetaan, kuinka tietokirjailija voi hyödyntää sosiaalista mediaa teoksensa markkinoinnissa.

Suomen tietokirjailijoiden toiminnasta ja tapahtumista voi lukea lisää yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Kirjailijaliitto ry on vuonna 1897 perustettu suomenkielisten kaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö, joka valvoo ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä edistää suomalaista kirjallisuutta. Liitto toimii kirjailijan työn ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen aseman erityisasiantuntijana.

Kirjailijaliiton valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta keskittyy kulttuuri- ja taidepolitiikan edistämiseen, tekijänoikeuksien puolustamiseen ja kirjailijoiden sosiaali- ja eläketurvan vahvistamiseen. Liitto tuottaa kirjailijan työhön liittyvää tietoa lukuisien kirja-alan toimijoiden ja lukijoiden käyttöön.

Jäsenilleen Suomen Kirjailijaliitto tarjoaa muun muassa seminaareja, koulutuksia, työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja muita jäsenpalveluita. Se myös jakaa jäsenilleen palkintoja ja apurahoja sekä ylläpitää kirjailijakoteja, kirjailijaresidenssejä, työhuoneita ja lomakohteita. Liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Kirjailija-lehden sekä yksitoista kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenkirjeen, joka kokoaa yhteen kirjailijan työhön liittyviä ajankohtaisia asioita.

Kirjailijaliitto toimii myös alan lainsäädännön kehittämiseksi ja valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia. Yhdistyksen lakiyksikkö neuvoo kirjailijan työhön liittyvissä sopimusasioissa, tekijänoikeudellisissa kysymyksissä sekä sosiaaliturva- ja verotusasioissa. Kustannussopimusasioissa neuvonta ulottuu jäsenten lisäksi myös uransa alussa oleviin vielä liittoon kuulumattomiin kirjailijoihin.

Liitolla on edustus opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa sekä tekijänoikeusjärjestö Kopiostossa ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastossa. Sen lisäksi Suomen Kirjailijaliitto on jäsenenä kansainvälisissä tekijänoikeusjärjestöissä CISAC:ssa ja IFRRO:ssa. Liitto tekee yhteistyötä kotimaisten kirjailija- ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?

Kirjailijaliiton jäsenyyttä haetaan Suomen Kirjailijaliiton johtokunnalta hakulomakkeella, johon liitetään vähintään kaksi teosta, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan. Jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on julkaissut vähintään kaksi itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta ja jota tuotannollisen ja ammatillisen tason perusteella voidaan pitää kirjailijana. Yhteisteoksen perusteella ei voi hakea jäsenyyttä, vaan teoksen tulee olla hakijan itsenäisesti luoma. Arvioinnissa tarkastellaan teosten taiteellista ja ammatillista tasoa sekä hakijan kirjallisen osaamisen kehitystä. Teosten julkaisijalla ei ole merkitystä ja jäsenyyttä voi hakea myös omakustanteilla. Kaikki teokset, joiden perusteella jäsenyyttä haetaan, luetaan ja arvioidaan.

Vuosijäsenten lisäksi liitossa on myös kunniajäseniä, jotka voivat olla liiton tarkoitusperiä ja suomalaista kirjallisuutta ansiokkaasti edistäneitä suomalaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä. Suomen Kirjailijaliittoon kuuluu reilut 800 jäsentä ja jäsenmaksu on 162 euroa vuodessa.

Kirjailijaliitto aktiivisesti mukana messuilla

Suomen Kirjailijaliitto on vuosittain mukana sekä Helsingin että Turun Kirjamessuilla. Liiton messuosasto tuottaa runsaasti lavaohjelmaa, jossa keskustelujen keskiössä on aina kirjailijan ammatti.

Lisää Kirjailijaliiton toiminnasta ja tapahtumista voi lukea liiton verkkosivuilta.

Muita valtakunnallisia kirjailijajärjestöjä

Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen Kirjailijaliiton lisäksi Suomessa on myös yhdistyksiä kirjailijoille, jotka eivät kirjoita suomen kielellä. Valtakunnallinen Finlands svenska forfattareförening toimii ruotsin kielellä kirjoittavien kirjailijoiden yhdistyksenä. Globe Art Point-yhdistys sen sijaan edistää ja tukee Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden asemaan ja työskentelymahdollisuuksia. Pohjoismainen saamelaiskirjailijoiden yhdistys SGS edistää saamenkielistä kirjallisuutta, sen kirjoittamista, kustantamista, julkaisemista ja muille kielille kääntämistä. Suomen Nuorisokirjailijat puolestaan on myös valtakunnallinen kirjailijayhdistys, jonka jäsenet kirjoittavat lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta.

Näiden valtakunnallisten kirjailijajärjestöjen lisäksi kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat löytää yhteyden muihin kirjoittajiin kymmenien paikallisten kirjailijajärjestöjen kautta, verkostoitua ja löytää väylän tekstiensä julkaisemiselle. Näitä järjestöjä ja niiden toimintaa esittelemme seuraavassa blogiartikkelissamme.

Lähteenä käytetty:
Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivut
Suomen Kirjailijaliiton verkkosivut
Sähköpostiviesti 3.5.2021 Suomen Kirjailijaliiton viestintäpäällikkö Anna Chydeniukselta
Sähköpostiviesti ja puhelinhaastattelu 5.5.2021 Suomen tietokirjailijat ry:n viestintäpäällikön Anne Rutasen kanssa

Kirjoittanut

Eva Czechanowski

Eva Czechanowski kirjoittaa BoD:n blogiin omakustanteisen kirjan julkaisemiseen ja markkinointiin liittyviä artikkeleita sekä tekee käännöksiä. Median ja viestinnän parissa työskennellyt Eva lukee mieluiten inspiroivina pitämiensä ihmisten elämäkertoja. Päivittäiseen lukutuokioon kuuluu myös omille lapsille luetut klassiset satuaarteet ja uudemmat seikkailut.

Mistä teoksista lainauskorvausta maksetaan?

Lainauskorvausta maksetaan Suomessa yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainattavista kirjoista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat lainattavissa fyysisinä kappaleina. Lainauskorvausta ei siis tällä hetkellä makseta e-kirjojen lainasta.

Kuinka paljon lainauskorvausta maksetaan?

Se, kuinka paljon kukin yksittäinen tekijä lainauskorvausta saa, perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Vuonna 2020 lainauskorvaus oli 26 senttiä per laina. Tilitysraja on 10 euroa. Jos tekijöitä on useampia, korvaussumma jaetaan tekijöiden kesken.

Miten lainauskorvauksen saa?

Lainauskorvausta maksetaan niin kuvittajille, musiikintekijöille kuin kirjailijoille ja eri alojen lainauskorvauksia hallinnoivat eri järjestöt. Tekstin tekijöille, eli esimerkiksi kirjailijoille, se on Sanasto. Lainauskorvausta saat liittymällä Sanaston asiakkaaksi ja rekisteröitymällä Sanaston oma.sanasto.fi-palveluun. Palvelussa voit lisätä teosluetteloosi kirjoittamasi tai kääntämäsi teokset ja näistä teoksista sinulle maksetaan lainauskorvausta. Kun olet liittynyt Sanaston asiakkaaksi ja täydentänyt oman teosluettelosi, lainauskorvaus maksetaan suoraan tilillesi, neljä kertaa vuodessa, sitä ei tarvitse hakea erikseen. Tärkeää on muistaa pitää oma teosluettelo ja pankkitiedot ajan tasalla. Asiakkuus on tekijälle maksuton.

Jos et ole vielä Sanaston jäsen, mutta jo julkaissut kirjan, et ole välttämättä menettänyt mahdollisia korvauksia. Kertyneitä korvauksia tilitetään takautuvasti kolmelta vuodelta.

Mikä Sanasto?

Vuonna 2005 perustettu Sanasto on suomalainen kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö. Sanasto tilittää korvauksia kirjallisuuden tekijöille heidän teostensa käytöstä ja palvelee kirjallisuutta käyttäviä tahoja myöntäen lupia kirjallisuuden käyttöön erilaisissa tilanteissa. Sanaston asiakkaaksi voi liittyä tekstintekijä, joka on julkaissut vähintään yhden kirjallisen teoksen.

Sanasto tekee vaikuttamistyötä esimerkiksi edistämällä lainauskorvauksen laajentamista e-kirjoihin ja e-äänikirjoihin. Lisätietoja löydät Sanaston toiminnasta ja asiakkaaksi liittymisestä löydät Sanaston kotisivuilta.

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Mistä viivytykset johtuvat?

Covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset

Jo yli vuoden ajan olemme, kuten koko muu maailma, joutuneet kohtaamaan ennen kokemattoman pandemiatilanteen ja sen seuraukset yhteiskunnassa. Meidän on täytynyt reagoida nopeasti erilaisiin rajoituksiin ja yhteiskunnan sulkuihin useaan otteeseen. BoD:n paino sijaitsee Saksassa ja pandemian aikana, etenkin viime vuoden lopusta alkaen, Saksan hallituksen asettamat rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti painon toimintaan. Tietenkin hygieniamääräysten noudattaminen on meille hyvin tärkeää, koska työntekijöidemme terveys ja turvallisuus ovat aina etusijalla.

Kasvaneet tilausmäärät

BoD ei ole vain kirjailijoiden vaan myös yli 3 000 kustantamon kumppani ja toimimme Suomen lisäksi useassa eri Euroopan maassa, kuten Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Palvelimellamme on noin 4 miljoonaa niin kirjailijoidemme kuin kustantamoasiakkaidemme nimekettä. Kuluneen vuoden aikana monet kustantajat ovat alkaneet käyttää entistä enemmän tarvepainatusta, koska se on heille taloudellisesti vähemmän riskialtista. Monissa maissa on ollut pitkiäkin sulkutiloja, jolloin esimerkiksi kirjakaupat ovat olleet suljettuna ja kustantajat ovat painattaneet taloudellista riskiä vähentääkseen nimekkeistään vain hyvin pieniä painoksia tai ne ovat olleet saatavilla ainoastaan tarvepainatuksen kautta. Viime vuoden lopusta alkaen tilausmäärämme ovat olleet joka kuukausi huomattavasti edellisvuotta korkeammat. Tuotantokapasiteettimme ovat ylittyneet, emmekä ole siksi pystyneet käsittelemään tilauksia normaalissa aikataulussa.

Myös Brexitillä on ollut vaikutusta tilausten määrään. Aiemmin moni kustantamoasiakas painatti kirjojaan osin myös Isossa-Britanniassa. Brexitin ja sen tuomien tullimääräysten myötä kustantamot ovat siirtäneet painon taas EU-maissa toimiviin painoihin kuten BoD:lle.

Mitä olemme tehneet tilanteen parantamiseksi?

Painokapasiteetin nostaminen

Jotta voimme käsitellä ja toimittaa meille tulevat tilaukset mahdollisimman nopeasti, olemme toteuttaneet kattavia lisätoimenpiteitä. Keskeinen toimenpide on painokapasiteetin nostaminen uusilla tuotantolinjoilla.

Painokoneiden integroiminen painoprosessiin on suhteellisen monimutkaista, joten käyttöönotto vaatii hieman aikaa. Uusi rullapainolinja on kuitenkin jo toiminnassa ja neljästä uudesta jauhepainokoneesta kaksi on jo käytössä.

Painokapasiteetin laajentaminen nopeuttaa painatusprosesseja ja varmistaa samalla, että paino toimii mahdollisimman sujuvasti, sillä äärimmäisen korkea painotoimeksiantojen määrä on johtanut myös koneiden huoltovälien lyhenemiseen.

Lisää henkilökuntaa painoon

Palkkasimme painoon jo viime vuoden lopussa lisää henkilökuntaa joulusesongin takia ja nyt henkilökunnan määrää on lisätty vielä, niin paljon kuin on mahdollista Covid 19-hygieniamääräyksiä vaarantamatta. Lisähenkilökuntaa on palkattu etenkin aikaa vievään kovakantisten kirjojen tuotantoon sekä postitukseen ja uudet työntekijät ovat perehtymässä tehtäviinsä. Covid 19-varotoimien noudattaminen painon ja postituksen henkilökuntamme terveyden turvaamiseksi ovat tietenkin etusijalla.

Olemme todella pahoillamme kaikista viivytyksistä, joita kirjojen toimituksissa on ollut. Toivomme ja uskomme, että näiden toimien ansiosta pystymme pian painamaan ja toimittamaan kirjat totutussa aikataulussa.

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Ystäväni kokemus on tuttu jokaiselle kirjoittajalle. Kirjoittajat keksivät loputtomiin sijaistoimintoja, eli prokrastinaatiota. Monia auttaa deadline, mutta harrastajakirjoittajalla sitä harvemmin on. Jos kirjoittaa mummon elämäkertaa suvun iloksi, kukaan ei odottele käsikirjoitusta tiettynä päivänä. Sama pätee kaunokirjalliseen tekstiin, oli kyseessä ammattilainen tai ei.

Mistä kirjoitusjumi voi johtua?

Puhutaan valkoisen paperin kammosta, ja usein kirjoitusjumin taustalla onkin pelko. Entä jos en saa mitään aikaan? Entä jos tekstini on surkeaa? Kirjoittamisen kammo on riivannut kuuluisiakin kirjailijoita. Kirjoittamista voi samanaikaisesti pelätä ja rakastaa.

Joskus jumin taustalla perfektionismi. Jos odottaa tekstin olevan täydellistä, on vaikea päästä alkuun. Moni ammattikirjoittaja pyrkii kirjoittamaan päivittäin edes jotain. Tekstiä voi hioa myöhemmin. Myös hylätty teksti liikuttaa luovuutta.

Kirjoitusjumia kutsutaan englanniksi nimellä writer’s block. Kirjoittajan tiellä on este, jonka yli pitää päästä. Oireita ovat keskittymiskyvyn puute, aivosumu, väsymys ja inspiraation hukkaaminen. Keskittymiskykyä uhkaa nykyaikaisessa elämässä moni tekijä. Internet, sovellukset ja sosiaalinen media pommittavat meitä jatkuvasti lyhyillä tiedonannoilla, jotka vaativat huomiota ja herättävät reaktioita. On tutkittu fakta, että sirpaleinen informaatio huonontaa keskittymiskykyä.

Omaa keskittymiskykyä voi parantaa nopeasti vähentämällä viestien tulvaa. Poista puhelimesta viestisovellukset ja varsinkin kaikki merkkiäänet. Älä kurkistele somea kaiken aikaa, äläkä selaa nettiä liikaa. Laitteisiin on saatavilla ohjelmia ja sovelluksia, joiden avulla voi tarkkailla käyttäytymistään. Jotkut sovellukset mittaavat, miten paljon aikaa vietämme netissä tai somessa. Toiset laskevat, kuinka monta kertaa päivässä tartumme puhelimeen.

Sirpaleinen viestitulva huonontaa myös yöunia, ja huono unenlaatu taas heikentää keskittymiskykyä ja torppaa luovuuden. Älä käytä laitteita vuoteessa, äläkä missään nimessä ainakaan silloin, jos heräät keskellä yötä. Jos tsekkaat herätessäsi viestit, aivosi aktivoituvat ja unen laatu huonontuu. Univaje lisää myös ahdistuneisuutta. Luovan työn tekijän on hyvä elää kuten urheilija: elimistön on saatava kunnolla unta ja lepoa.

Mitä voit tehdä?

Tutkimusten mukaan luovuudelle on hyväksi, että päivässä on tylsiä hetkiä. Nykyään pitkäveteiset hetket ja tylsyys ovat lähestulkoon kuolleet sukupuuttoon. Bussia odottaessa otamme heti puhelimen esiin, työmatkalla ehtii lukea puhelimesta uutisia ja iltaisin katsotaan suoratoistopalveluita. On havaittu, että kassajonon vieressä olevia impulssiostostuotteita kuten suklaapatukoita myydään kaiken aikaa vähemmän, koska asiakkaat ovat kassajonossakin puhelimella.

Järjestä itsellesi tylsiä hetkiä. Älä ota pysäkillä puhelinta esiin, istu bussissa omiin ajatuksiisi vaipuneena. Katsele ihmisiä kassajonossa, varaa itsellesi kotona rentoutushetki, jolloin et turvaudu virikkeisiin. Vähennä somen käyttöä. Kun varaat arkeen tylsiä hetkiä, luovuutesi saa polttoainetta ja inspiraatio löytyy helpommin. Jos odottelet puiston penkillä kun lapsesi riehuvat kiipeilytelineessä, älä ota puhelinta esiin, vaan tarkkaile ympäristöäsi ja anna ajatusten harhailla. Se on hyväksi aivoille!

Kirjoittamisjumin taustalla voi olla myös stressiä. Jos paineita on liikaa, rauhoittuminen kirjoittamisen ääreen käy vaikeaksi. Jos stressi painaa, juttele jonkun kanssa. Osaatko priorisoida työtehtäväsi, että kotihommat? Voisiko joitain elementtejä jättää arjesta pois? Auttaisiko meditaatio? Kirjoittaminen vaatii mielenrauhaa, ajatukset eivät voi poukkoilla stressaantuneena sinne tänne, kun istuu kirjoittamaan.

Rauhoittuminen on tärkeää paitsi kirjoittamisen myös yleisen hyvinvoinnin kannalta. Jos paahtaa menemään aamusta iltaan, uni on levotonta. Päivässä on oltava pysähtymisen hetkiä. Rentoutumisäänitteitä löytyy netistä ja esimerkiksi Spotifysta. Osan voi suorittaa vaikkapa bussissa tai puiston penkillä. Myös raitis ilma on tärkeää aivoille ja luovuudelle. Moni kuuluisa kirjailija on selvitellyt romaaninsa kiemuroita päivittäisillä kävelylenkeillä. Älä panosta kaikkea sisäliikuntaan, vaan muista nauttia myös raitista ilmaa.

Apukeinoja kirjoitusjumin voittamiseksi

Luovuuden vetreyttämiseen ja kirjoituskammon selättämiseen on erilaisia apukeinoja. Tunnetuin lienee luovuusguru Julia Cameronin kehittämä menetelmä nimeltä aamusivut. Aamulla heti heräämisen jälkeen kirjoitetaan käsin kolme sivua vapaata tekstiä. Paperille siis vuodatetaan kaikki, mitä mieleen juolahtaa. Tarkoituksena ei ole tuottaa hienoa tekstiä, vaan möyhiä luovuutta ja piilotajuntaa.

Jos aamusivujen kirjoittaminen ei ole mahdollista, vapaata assosiaatiota voi harjoittaa muulloinkin. Cameronin ajatus on, että aamulla heräämisen jälkeen mieli ei ole vielä kuormittunut uusilla ärsykkeillä. Voit kuitenkin sovittaa vapaan kirjoittamisen osaksi omaa arkeasi. Ehtisitkö istahtaa työpäivän jälkeen lähikahvilaan? Vai olisiko sinun hetkesi juuri ennen nukkumaanmenoa, kun kaikki päivän kiireet ovat ohi? Cameronin menetelmässä vapaata kirjoittamista harrastetaan joka aamu, mutta jo muutama kerta viikossa voi auttaa kirjoittamisjumin yli. Mitä enemmän vapaata kirjoittamista harjoittaa, sitä enemmän tulee uusia ideoita.

Voit myös kokeilla keittiökellomenetelmää. Laita munakelloon kymmenen minuuttia tai vartti ja kirjoita se aika joko vapaata assosiaatiota tai työn alla olevaa tekstiä. Vartin päästä saat hengähtää. Viritä sen jälkeen uusi vartti. Jos harjoitat vapaata kirjoittamista, voit valita umpimähkään jonkin sanan lähtökohdaksi: avaa kirja ja ota ensimmäinen näkemäsi sana. Kirjoita sanasta vartin ajan kaikkea, mitä mieleen juolahtaa.

Netissä on saatavilla paljon kirjoittamisen käynnistykseen tarkoitettuja apuja nimeltä writing prompts. Niitä on jopa eri aiheisiin (skifi, dekkarit, omaeläkerta ja niin edelleen). Writing promptseissa kuvaillaan usein tilanteita, jotka pitää upottaa tarinaan, tai niistä lähdetään liikkeelle kuten ”kun tulin kotiin, eteisen lattialla lojui kirjekuori” tai ”kun mies saapui paikalle, siellä oli…” Propmtseja saa listoina, jotkut ohjelmat arpovat niitä ja on myös saatavilla sovelluksia, jotka antavat promptseja esimerkiksi päivittäin.

Kannattaa myös tehdä kirjoitusharjoituksia, aivan kuten pianistit treenaavat skaaloja. Kirjoitusharjoituksia löytyy netistä ja kirjoista. Julia Cameronin luovan kirjoittamisen perusteos Tyhjän paperin nautinto – Tie luovaan kirjoittamiseen (Like, 2003) tarjoaa harjoituksen jokaisen luvun lopussa.

Netistä on saatavilla paljon englanninkielisiä ohjelmia, jotka auttavat keskittymiseen. Moni tunnettu kirjailija käyttää ohjelmaa nimeltä Freedom, jonka avulla itseltään voi estää pääsyn nettiin. Cold Turkey -niminen ohjelma lupaa muuttaa tietokoneen vanhanajan kirjoituskoneeksi: ohjelmaan syötetään oma kirjoitustavoite, ja nettiin ei pääse ennen kuin tavoite on saavutettu. Written Kitten -sivusto arpoo kirjoittajalle söpön kissakuvan, kun tavoitteeksi asetettu sanamäärä on täynnä. Kirjoittamisen avuksi on saatavissa englannin kielellä paljon muitakin ohjelmia ja sovelluksia.

Tehokas keino välttää nettiselaimeen siirtyminen on kirjoittaa käsin. Julia Cameron painottaa, että aamusivut pitää aina kirjoittaa käsin. Jos hairahdut helposti nettiin, kun pitäisi kirjoittaa, lähde vihkon ja kynän kanssa kirjastoon tai kahvilaan.

Kirjallisuutta:

Julia Cameron: Tyhjän paperin nautinto – Tie luovaan kirjoittamiseen (Like, 2004, suom. Juha Ahokas)

Ralph Keyes: The Courage to Write – How Writers Transcend Fear (Henry Holt, 2003)

Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille (Art House, 2020)

Kirjoittanut: Laura Honkasalo on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä, joka on julkaissut muun muassa romaaneja, nuortenkirjoja ja novellikokoelman. Hän on opiskellut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja valmistunut filosofian maisteriksi. Honkasalo opettaa myös luovaa kirjoittamista.

Tuomaristo

Kilpailun tuomaristossa olivat palkitut kirjailijat Marisha Rasi-Koskinen ja Jyri Paretskoi sekä Lukufiiliksen toimitusavustaja Sofia Blomberg ja BoD:n Saara Golombek. ”Olin erittäin ilahtunut saadessani kutsun raadin jäseneksi, ja osallistujien kirjoittamia tekstejä oli juuri niin innostavaa lukea kuin olin toivonutkin”, Marisha Rasi-Koskinen sanoo.

Tekstit

Kilpailu innosti todella monen nuoren tietokoneen näppäimistön ääreen kirjoittamaan, mikä oli aivan mahtavaa! Saimme luettavaksemme yhteensä 185 tekstiä. Lämmin kiitos vielä kaikille kilpailuun osallistuneille!

Kilpailuun lähetettiin erityyppisiä tekstejä ja niissä tartuttiin moniin nuoria koskeviin ja askarruttaviin aiheisiin. ”Suurimmassa osassa teksteistä oli esseemäinen ote, mutta esseiden lisäksi mukana oli myös runoja ja lyhytproosaa sekä eri lajeja yhdisteleviä tekstejä. Monet kirjoittajat pohtivat nuoruutta käännekohtana. Kirjoitettiin nuoruuden ja lapsuuden sekä nuoruuden ja aikuisuuden välisistä eroista ja ristiriidoista, mutta myös siitä millä tavalla nuoruus nyt eroaa nuoruudesta ennen. Teksteihin suodattui myös nykyhetken ajankohtaisia tapahtumia, esimerkiksi koronapandemian vaikutukset, maailmanpoliittinen tilanne ja ilmastonmuutos mietityttivät kirjoittajia, samoin koulukiusaaminen, vähemmistöihin kuuluminen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Myös kaiken ylittävä ystävyys ja sisaruus, tunteiden ristiaallokko sekä silkka villi nuoruuden riemu sävyttivät osaa teksteistä”, Marisha Rasi-Koskinen summaa.

”Kirjoituskilpailun tuomarointi oli mielenkiintoinen ja miellyttävä tehtävä, joskaan ei järin helppo”, toteaa Jyri Paretskoi ja jatkaa: ”Oli hienoa päästä lukemaan tyylillisesti, sisällöltään ja ilmaisutavoiltaan monipuolisia ja vaihtelevia tekstejä. Yhdessä tekstissä räiskyi tunteen palo, toisessa oli älykästä huumoria, jossain puolestaan tarkkasilmäinen analyysi sai lukijan huomaamaan jotain uutta. Oli ilo ja etuoikeus saada lukea nuorten tekstejä ja päästä samalla kurkistamaan nuorten maailmaan sellaisena, jona se heille juuri nyt tässä hetkessä näyttäytyy. Ei ole aina ihan helppoa, se täytyy lukukokemuksen perusteella sanoa.”

Voittajatekstien valitseminen ei ollut helppo tehtävä, sillä tekstien joukossa oli monia ansiokkaita tekstejä. ”Koska tekstien kielellinen taso oli kauttaaltaan vahva, raadin tehtävä oli vaikea ja monta hyvin kirjoitettua tekstiä jäi valittujen ulkopuolelle”, Marisha Rasi-Koskinen sanoo.

”Valitut tekstit ovat mielestäni kattava ja edustava otanta siitä runsaudensarvesta, josta me tuomarit saimme poimia juuri meitä miellyttäviä tekstejä. Samalla on syytä muistaa mainita, että näkemys tekstin hyvyydestä on aina subjektiivinen. Eri lukijoita voivat puhutella erilaiset asiat, ja voi olla, että eri tuomarit olisivat voineet päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Siitä olen hyvin iloinen, että minun ja toisen tuomarin, kirjailija Marisha Rasi-Koskisen, näkemykset olivat hyvin yhteneväiset”, toteaa Jyri Paretskoi.

Kilpailun voittajat

Lopullisen valinnan kirjaan tulevista parhaista teksteistä sekä voittajat valitsivat Marisha Rasi-Koskinen ja Jyri Paretskoi. He painottivat valinnoissaan tekstien omaäänisyyttä ja valitsivat tekstien joukosta 15 parasta tekstiä ja kaksi voittajaa. Näistä yhteensä seitsemästätoista tekstistä kootaan kirja, joka julkaistaan kevään aikana BoD:n kautta. Kirjan tuotto ohjataan nuorten Lukufiilis-lehden toimintaan.

”Vaikka kaikki valitut tekstit olivat jokainen omalla tavallaan erinomaisia, kaksi niistä puhutteli meitä erityisesti”, kertoo Jyri Paretskoi. Kilpailun voittajiksi valittiin 16-vuotiaan nurmijärveläisen Noora Helston runo ”Nuoruusiän kriisi” ja 17-vuotiaan tamperelaisen Otto Rantasen essee ”Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää – nuoruudesta täytyy mennä lävitse”. Sen lisäksi, että voittajatekstit ilmestyvät kokoelmateoksessa, kaksi voittajaa saavat lisäksi julkaista oman kirjansa BoD:n kautta.

”Otto Rantasen essee on eräänlainen pienoistutkielma, jossa kertoja asettuu sekä tarkastelijaksi että tarkasteltavaksi, ja suhtautuu nuoruuteen ja nuoreen itseensä sekä ankarasti että humoristisella hellyydellä. Kertoja toteaa yrittäneensä hallita nuoruutta rationaalisesti, mutta päätyy esseen edetessä hyväksymään, että nuoruus ”hajoaa käsiin, kun siihen tarttuu”. Esseen muoto palvelee sisältöä, kun alun kontrolloidumpi kerronta ryöpsähtää lopussa villiin lentoon ja viimeisessä virkkeessä heittäydytään jo sateen kasteltavaksi.

Noora Helston runo tarkentaa hetkeen ja ajattelun oikukkaita lakeja noudattaen hypähtelee nykyhetkestä edelliskesään, reaalimaailmasta 70-luvun nuortenkirjoihin ja lähiasemalta toisenlaiseen tulevaisuuskuvitelmaan. Runo tavoittaa jotain tunnistettavaa ja ajatonta nuoruudesta itsessään, nyt ja aikaisemmin, mutta samalla se on viiltävä kuvaus nuoruudesta juuri tässä hetkessä, koronarajoitusten kurimuksessa, ”Kun ainoa puistonpenkki on lumen alla / Ja kirjastoihin ei saa mennä””, Marisha Rasi-Koskinen kommentoi voittajatekstejä.

”Teinivuosiensa ehtoopuolta elävä Otto Rantanen pudottelee sanoja pötköön mestarillisesti. Ei liikaa eikä liian vähän vaan juuri sopivan annoksen saadakseen sanottua sen, mitä moni ajattelee, mutta vain harva osaa pukea niin kauniiseen palttooseen. Rantasen kuivahko mutta maaliinsa luikerteleva huumori sykähdyttää minua erityisen paljon. Hän osaa myös yllättää, sillä tekstin alkupuolen rauhallisesta ja analyyttisesta tarkkailijasta kuoriutuu lopulta heittäytyvä ja hurmioituva hetkessä eläjä. Nuori lahjakkuus käyttää tuoreita ja osuvia vertauskuvia ja tekee tarkkoja havaintoja maailmasta, jossa me kaikki elämme mutta jonka kaikkiin hienoihin vivahteisiin emme aina osaa hänen tapaansa kiinnittää huomiotamme. Jos minä olisin suuren, keskisuuren tai edes pienen sanomalehden päätoimittaja, kiinnittäisin Otto Rantasen välittömästi viikoittaiseksi pakinoitsijaksi. Joka tapauksessa uskon, että Otto Rantasesta kuullaan vielä. Toivottavasti pian.

Noora Helstolla on taito, jota suuresti ihailen. Hän osaa sanoa vähillä sanoilla paljon. Hän saa yhteen pieneen säkeeseen mahdutettua suuria tunteita ja tunnelmia, jotka monilta muilta haihtuvat ja lipeävät otteesta, vaikka kuinka sulkisi silmät, keskittyisi ja yrittäisi kovasti muistaa ja muistella ohikiitäviä hetkiä. Helsto törmäyttää unelmat ja kylmän realismin niin että jäljelle jää arki ja tavallisuus, joiden alla kuitenkin kuohuu ja kuplii. Tekstistä tekevät erityisen kiinnostavan ne sanat, jotka jäävät sanomatta mutta joista lukija kuitenkin aavistaa ainakin häivähdyksen. Rytmi vaihtuu tunnelman mukaan, sanat soivat päässä. Tällaista lukisin mielelläni enemmänkin”, summaa Jyri Paretskoi voittajateksteistä.

Parhaiksi valituista teksteistä kootaan kirja, jonka BoD julkaisee kevään aikana. Kirja on saatavilla myös kirjakaupoista ja sen tuotto ohjataan nuorten oman Lukufiilis-verkkolehden toimintaan.

Kirjoituskilpailun järjestäjät

BoD
BoD tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden julkaista oma kirjansa sekä painettuna että e-kirjana ja huolehtii välityksestä kirjakaupoille ja kirjastoille. Kaikki kirjat painetaan digitaalisesti tarvepainatuksena, yhdestä kappaleesta alkaen. Kirjailijalla on vapaus päättää itse kirjan sisällöstä, toteutustavasta ja hinnasta. BoD tarjoaa kirjan toteutukseen myös ammattimaisia palveluita kuten kannen suunnittelu, sisuksen taitto ja kustannustoimitus.

Lukufiilis
Lukufiilis on kirjallisuusmedia nuorille, jotka lukevat. Lukufiilistä tekevät 13-19-vuotiaat avustajat ympäri Suomea. Lukufiilis julkaisee nuorten tekemiä kirjallisuusarvosteluja ja -vinkkejä, sekä haastatteluja ja artikkeleja nuortenkirjallisuuden ilmiöistä ja tekijöistä. Yli 20 vuotta julkaistu lehti on ilmestynyt verkkolehtenä vuodesta 2016 asti. Lukufiilistä julkaisee Lukukeskus.

Kirjoittanut

Saara Golombek

on ollut mukana BoD:n matkalla Suomessa alusta alkaen ja tuntee omakustantamisen mitä parhaiten. Saara on vastuussa BoD:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa ja kirjoittaa blogiimme artikkeleita niin yleisesti kirjan julkaisemiseen, kirja-alaan kuin markkinointiin liittyen.

lisää artikkeleita

Dialogi ei ole suvantovaihe proosan keskellä, vaan täynnä toimintaa. Dialogin avulla henkilöhahmot voivat taivutella toisiaan, nuhdella, riidellä, haastaa, imarrella, huijata, manipuloida tai vaikkapa vietellä. Dialogi kertoo paljon henkilöiden suhteesta toisiinsa. Dialogi paljastaa, mistä henkilöt ovat tulossa ja minne he ovat menossa. Mitä he tavoittelevat?

Tärkeää on myös repliikkien väliin ja dialogin alle jäävä hiljaisuus. Mitä se paljastaa? Mitä ei sanota? Millaisia salaisuuksia henkilöillä on?

Dialogi voi kertoa kaiken

Marja-Liisa Vartion romaani Hänen olivat linnut (1967) on lähes kokonaan dialogia. Leskiruustinna muistelee kotiapulaiselleen elämäänsä ja miestään. Henkilöiden persoona, elämäntarina, heidän välisensä suhde ja ruustinnan suhde mieheensä välittyvät lukijalle dialogin kautta. Dialogissa on jännite, joka pakottaa lukemaan eteenpäin. Tunnelma on hyytävä ja paikoittain myös hirtehisen hauska. Romaani ei suotta ole rakastetuimpien kotimaisten klassikoiden joukossa.

Maria Jotuni on tunnettu siitä, että monet hänen novelleistaan koostuvat vain dialogista. Jotunin dialogi oli hiottua ja tiivistettyä: jokainen repliikki sisältää paljon merkitystä. Esimerkiksi novelli Hilda Husso (1913) koostuu kokonaan dialogista.

Romaani voi olla pelkkää dialogia, kuten Jaana Seppäsen ja Johanna Venhon yhteisteos Revitään rikki se rakkaus (2013). Kirjassa kaksi ihmistä jää jumiin rappukäytävään, romaani koostuu heidän vuoropuhelustaan.

Dialogi ei ole muistiin merkittyä puhetta

Dialogi ei voi olla suoraan oikeasta elämästä. Jos yrität kirjoittaa ylös ihmisten todellista puhetta, huomaat, että se on täynnä toistoa, vitkuttelua, täytesanoja ja epämääräisiä ilmaisuja. Kaunokirjallisuudessa dialogi on aina illuusio.

Moni kirjailija kyllä poimii lausahduksia ja ilmaisuja oikeasta elämästä ja varastaa tuttaviensa vakiosanontoja. Salakuuntelusta on paljon hyötyä. Kannattaa myös tarkastella omaa puhetta. Käytämme eri ihmisten kanssa erilaista ilmaisua. Ystävälle ja verotoimiston virkailijalle puhutaan eri tavoin. Kaveriporukoilla ja perheillä saattaa olla omanlaisensa ilmaisu ja omia sisäpiirin sanontoja.

Eri ihmisillä on erilainen puhetyyli, johon vaikuttaa asuinpaikka, kouluaika, persoona ja koulutus. Hersyvä vitsiniekka puhelee eri tavoin kuin omasta kunnollisuudestaan vakuuttunut opettaja. Maaseudulla puhutaan eri tavoin kuin Helsingissä, ja aina ei ole kyse vain murteesta. Maalla asuvien kuulee välillä valittavan, että helsinkiläisten puhe on kuin konekiväärin papatusta. Savolaiset ovat tunnettuja rauhallisesta puheenparrestaan.

Oikeassa elämässä harva puhuu puhdasta murretta, mutta kirjoittaessa murteen kanssa on hyvä olla tarkkana. Lukijat närkästyvät helposti, jos heidän tuntemassaan murteessa on ”virheitä”. Toisaalta jos murre on hyvin oikeaoppista, se voi olla vaikeaselkoista murteisiin tottumattomien mielestä. Sama koskee tietysti slangia tai nuorisokieltä. Dialogin tulee olla sujuvaa ja tietenkin ymmärrettävää.

Outoa kyllä, hyvin puhekielinen dialogi voi paperilla tehdä teinimäisen vaikutelman, vaikka oikeassa elämässä lähes kaikki puhuvat puhekieltä. Jos valitset puhekielisen dialogin, sen pitää olla illuusio puhekielestä. Toisaalta jäykän kirjakielinen ilmaisu ei kirjoitettuna kuulosta luontevalta – sitäkin pitää muokata uskottavaksi.

Puhe kertoo henkilöstä

Kunkin repliikin tulee sopia sanojan persoonaan. Kirjoittajan on kuunneltava, mitä henkilöhahmo haluaa sanoa. Kun palaat muokkaamaan kirjoittamaasi dialogia, tutkaile ilmentääkö se henkilöhahmosi luonnetta. Sopivatko repliikit kielellisesti hänen suuhunsa? Kulkeeko dialogi?

Monet kirjailijat lukevat dialogiaan ääneen – se on paras keino selvittää, kuulostaako sanailu uskottavalta. Kömpelöä dialogia sanotaan usein paperinmakuiseksi. Ääneen lukeminen on tehokas keino selvittää, onko dialogissa paperinmakua.

Sanotaan, että dialogi vaatii enemmän muokkaamista kuin muunlainen teksti. Dialogia kannattaa hioa ja viilata. Parhaimmillaan dialogi tuo lukijalle paljon uutta tietoa, vie tarinaa eteenpäin ja lisää jännitettä. Kun muokkaat dialogia, mieti miksi henkilösi sanovat mitä sanovat. Miten he yrittävät vaikuttaa toisiinsa? Mitä heillä on pelissä?

Aina henkilöt eivät edes puhu siitä, mistä on kyse. He kiertävät asiaa ja lukija päättelee sen rivien välistä. Muista myös, että ihmiset eivät aina kuuntele toisiaan. He keskeyttävät, puhuvat päälle ja viis veisaavat siitä, mitä toinen sanoo. He vaihtavat aihetta yhtäkkiä ja jaarittelevat omiaan.

Dialogin kirjoittaminen on haastavaa, koska dialogilla on paljon tehtäviä: sen pitäisi sisältää toimintaa, tarjota lisää tietoja, paljastaa jotain henkilöhahmoista, tukea aiempia paljastuksia ja ennakoida tulevaa. Samalla dialogin pitäisi olla täysin luontevaa, luonnollista ja uskottavaa. Lukija pitää saada unohtamaan, että hän lukee dialogia, hänelle pitäisi syntyä illuusio siitä, että hän kuuntelee oikeaa keskustelua.

Tarkkaile dialogia suosikkikirjoissasi. Lue näytelmiä ja leffakäsikirjoituksia.

Repliikkien merkitseminen

Lukijan on tärkeää pysyä kärryillä siitä, kuka kulloinkin puhuu. Jokaisen repliikin puhujaa ei tarvitse merkitä erikseen, mutta aina välillä täytyy. Kahden henkilön välinen vuoropuhelu voi kulkea pitkään sellaisenaan – lukijalle on selvää, että henkilöt puhuvat vuorotellen. Kun puhujia on useampi, puhuja pitää merkitä useammin. Toisaalta kahden henkilön dialogissakin puhujan voi merkitä, koska silloin on tilaisuus kuvailla hänen reaktioitaan.

”Oletko varma, että se oli hän?” Liisa kysyi ja rypisti otsaansa.

Pekka näytti siltä, ettei tiennyt, mitä enää voisi sanoa. ”Voi Kerttu…” hän aloitti, ja vaikeni sitten.

Repliikkien välissä voi myös kuvailla toimintaa.

”Ei tiedä, tuleeko siitä mitään”, Koivulan emäntä sanoi.

Huoneeseen laskeutui hiljaisuus, kun naiset laskivat silmukoitaan. Leena laittoi neuleensa pöydälle ja nousi lisäämään puita uuniin. Kuusihalot raksahtelivat kotoisasti.

Jokaisen repliikin ei tarvitse olla suoraan ilmaistu, vaan puhetta voi välillä referoida, jotta kohtaus pysyy eloisana, tai jotta tiettyjä repliikkejä ei tarvitse kirjoittaa auki.

Rakennustarkastaja selitti uudet määräykset: vedenrajaan ei saanut enää rakentaa, vaan välimatkaa piti olla kymmenen metriä. Hän kuvaili pitkään, miten naapurikunnassa oli jouduttu purkamaan harjakorkeuteen ehtinyt mökki.

Repliikit merkitään joko sitaattimerkeillä tai ajatusviivalla. Ajatusviiva on pitempi kuin yhdysmerkki. Perusteelliset ohjeet löytyvät Kielitoimiston ohjepankista.

On makukysymys, käyttääkö sitaattimerkkejä vai vuorosanaviivaa. Jotkut pitävät enemmän sitaattimerkeistä, koska ne osoittavat selvästi, koska repliikki loppuu. Joidenkin mielestä lainausmerkit tekevät vanhahtavan vaikutelman.

Yksinpuhelu

Kaunokirjallisuudessa puhetta käytetään muutenkin kuin dialogissa. Monologi on jonkun henkilöhahmon yksinpuhelu. Novelli voi olla kokonaan yksinpuhelua, ja romaani voi koostua eri henkilöiden monologeista. Virolaisen Mati Untin romaanissa Syystanssi (1980) kuusi saman lähiön asukasta kertoo elämästään monologeilla. Romaani voi koostua myös yhdestä monologista: Juhani Syrjän neljän romaanin Juho-sarja (1998–2001) koostuu kokonaan Juhon monologeista eri ikäisenä.

Monologissakin voi olla toimintaa, muutosta ja eteenpäinmenoa. Shakespearen kuuluisissa monologeissa jokin asia yleensä muuttuu puhujan sielussa, usein radikaalisti.

Rumat sanat

Joidenkin ihmisten kielenkäytössä kirosanoja esiintyy joka välissä. Kirjoitetussa tekstissä kirosanat ovat toisaalta väkevämpiä ja toisaalta taas ne kärsivät nopeasti inflaation. Kiivas kiroilu voi tehdä tekstissä myös tahattoman koomisen vaikutelman. Kirosanoja kannattaa käyttää mahdollisimman vähän ja kun niitä käytetään, niille pitää olla painavat perusteet.

Sadattelut, huudahdukset ja roisit sanonnat voivat kertoa jotain henkilöhahmon persoonasta ja kokemuksista. Niitäkään ei pidä käyttää liikaa.

Lähteitä:

Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa – Dekkarin tekemisen taito (Docendo, 2016)
David Corbett: The Art of Character (Penguin Books, 2013)
joonaskonstig.com

Kirjoittanut: Laura Honkasalo on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä, joka on julkaissut muun muassa romaaneja, nuortenkirjoja ja novellikokoelman. Hän on opiskellut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja valmistunut filosofian maisteriksi. Honkasalo opettaa myös luovaa kirjoittamista.

Vinkki: Lue lisää henkilöhahmojen luomisesta täältä.