Selätä kirjoitusjumi

Ystäväni kirjoittaa gradua. ”Miksi kirjoittamisen aloittaminen on niin vaikeaa?” hän kysyi minulta. ”Olin päättänyt, että tänään kirjoitan. Mutta ensin päätin siivota vähän keittiössä. Sitten ajattelin, että on vielä sen verran päivänvaloa, että voin tarkistaa kotimetsän sienitilanteen. Sienimetsästä palattua tuntui, ettei tänään enää kannata aloittaa.”

Ystäväni kokemus on tuttu jokaiselle kirjoittajalle. Kirjoittajat keksivät loputtomiin sijaistoimintoja, eli prokrastinaatiota. Monia auttaa deadline, mutta harrastajakirjoittajalla sitä harvemmin on. Jos kirjoittaa mummon elämäkertaa suvun iloksi, kukaan ei odottele käsikirjoitusta tiettynä päivänä. Sama pätee kaunokirjalliseen tekstiin, oli kyseessä ammattilainen tai ei.

Mistä kirjoitusjumi voi johtua?

Puhutaan valkoisen paperin kammosta, ja usein kirjoitusjumin taustalla onkin pelko. Entä jos en saa mitään aikaan? Entä jos tekstini on surkeaa? Kirjoittamisen kammo on riivannut kuuluisiakin kirjailijoita. Kirjoittamista voi samanaikaisesti pelätä ja rakastaa.

Joskus jumin taustalla perfektionismi. Jos odottaa tekstin olevan täydellistä, on vaikea päästä alkuun. Moni ammattikirjoittaja pyrkii kirjoittamaan päivittäin edes jotain. Tekstiä voi hioa myöhemmin. Myös hylätty teksti liikuttaa luovuutta.

Kirjoitusjumia kutsutaan englanniksi nimellä writer’s block. Kirjoittajan tiellä on este, jonka yli pitää päästä. Oireita ovat keskittymiskyvyn puute, aivosumu, väsymys ja inspiraation hukkaaminen. Keskittymiskykyä uhkaa nykyaikaisessa elämässä moni tekijä. Internet, sovellukset ja sosiaalinen media pommittavat meitä jatkuvasti lyhyillä tiedonannoilla, jotka vaativat huomiota ja herättävät reaktioita. On tutkittu fakta, että sirpaleinen informaatio huonontaa keskittymiskykyä.

Omaa keskittymiskykyä voi parantaa nopeasti vähentämällä viestien tulvaa. Poista puhelimesta viestisovellukset ja varsinkin kaikki merkkiäänet. Älä kurkistele somea kaiken aikaa, äläkä selaa nettiä liikaa. Laitteisiin on saatavilla ohjelmia ja sovelluksia, joiden avulla voi tarkkailla käyttäytymistään. Jotkut sovellukset mittaavat, miten paljon aikaa vietämme netissä tai somessa. Toiset laskevat, kuinka monta kertaa päivässä tartumme puhelimeen.

Sirpaleinen viestitulva huonontaa myös yöunia, ja huono unenlaatu taas heikentää keskittymiskykyä ja torppaa luovuuden. Älä käytä laitteita vuoteessa, äläkä missään nimessä ainakaan silloin, jos heräät keskellä yötä. Jos tsekkaat herätessäsi viestit, aivosi aktivoituvat ja unen laatu huonontuu. Univaje lisää myös ahdistuneisuutta. Luovan työn tekijän on hyvä elää kuten urheilija: elimistön on saatava kunnolla unta ja lepoa.

Mitä voit tehdä?

Tutkimusten mukaan luovuudelle on hyväksi, että päivässä on tylsiä hetkiä. Nykyään pitkäveteiset hetket ja tylsyys ovat lähestulkoon kuolleet sukupuuttoon. Bussia odottaessa otamme heti puhelimen esiin, työmatkalla ehtii lukea puhelimesta uutisia ja iltaisin katsotaan suoratoistopalveluita. On havaittu, että kassajonon vieressä olevia impulssiostostuotteita kuten suklaapatukoita myydään kaiken aikaa vähemmän, koska asiakkaat ovat kassajonossakin puhelimella.

Järjestä itsellesi tylsiä hetkiä. Älä ota pysäkillä puhelinta esiin, istu bussissa omiin ajatuksiisi vaipuneena. Katsele ihmisiä kassajonossa, varaa itsellesi kotona rentoutushetki, jolloin et turvaudu virikkeisiin. Vähennä somen käyttöä. Kun varaat arkeen tylsiä hetkiä, luovuutesi saa polttoainetta ja inspiraatio löytyy helpommin. Jos odottelet puiston penkillä kun lapsesi riehuvat kiipeilytelineessä, älä ota puhelinta esiin, vaan tarkkaile ympäristöäsi ja anna ajatusten harhailla. Se on hyväksi aivoille!

Kirjoittamisjumin taustalla voi olla myös stressiä. Jos paineita on liikaa, rauhoittuminen kirjoittamisen ääreen käy vaikeaksi. Jos stressi painaa, juttele jonkun kanssa. Osaatko priorisoida työtehtäväsi, että kotihommat? Voisiko joitain elementtejä jättää arjesta pois? Auttaisiko meditaatio? Kirjoittaminen vaatii mielenrauhaa, ajatukset eivät voi poukkoilla stressaantuneena sinne tänne, kun istuu kirjoittamaan.

Rauhoittuminen on tärkeää paitsi kirjoittamisen myös yleisen hyvinvoinnin kannalta. Jos paahtaa menemään aamusta iltaan, uni on levotonta. Päivässä on oltava pysähtymisen hetkiä. Rentoutumisäänitteitä löytyy netistä ja esimerkiksi Spotifysta. Osan voi suorittaa vaikkapa bussissa tai puiston penkillä. Myös raitis ilma on tärkeää aivoille ja luovuudelle. Moni kuuluisa kirjailija on selvitellyt romaaninsa kiemuroita päivittäisillä kävelylenkeillä. Älä panosta kaikkea sisäliikuntaan, vaan muista nauttia myös raitista ilmaa.

Apukeinoja kirjoitusjumin voittamiseksi

Luovuuden vetreyttämiseen ja kirjoituskammon selättämiseen on erilaisia apukeinoja. Tunnetuin lienee luovuusguru Julia Cameronin kehittämä menetelmä nimeltä aamusivut. Aamulla heti heräämisen jälkeen kirjoitetaan käsin kolme sivua vapaata tekstiä. Paperille siis vuodatetaan kaikki, mitä mieleen juolahtaa. Tarkoituksena ei ole tuottaa hienoa tekstiä, vaan möyhiä luovuutta ja piilotajuntaa.

Jos aamusivujen kirjoittaminen ei ole mahdollista, vapaata assosiaatiota voi harjoittaa muulloinkin. Cameronin ajatus on, että aamulla heräämisen jälkeen mieli ei ole vielä kuormittunut uusilla ärsykkeillä. Voit kuitenkin sovittaa vapaan kirjoittamisen osaksi omaa arkeasi. Ehtisitkö istahtaa työpäivän jälkeen lähikahvilaan? Vai olisiko sinun hetkesi juuri ennen nukkumaanmenoa, kun kaikki päivän kiireet ovat ohi? Cameronin menetelmässä vapaata kirjoittamista harrastetaan joka aamu, mutta jo muutama kerta viikossa voi auttaa kirjoittamisjumin yli. Mitä enemmän vapaata kirjoittamista harjoittaa, sitä enemmän tulee uusia ideoita.

Voit myös kokeilla keittiökellomenetelmää. Laita munakelloon kymmenen minuuttia tai vartti ja kirjoita se aika joko vapaata assosiaatiota tai työn alla olevaa tekstiä. Vartin päästä saat hengähtää. Viritä sen jälkeen uusi vartti. Jos harjoitat vapaata kirjoittamista, voit valita umpimähkään jonkin sanan lähtökohdaksi: avaa kirja ja ota ensimmäinen näkemäsi sana. Kirjoita sanasta vartin ajan kaikkea, mitä mieleen juolahtaa.

Netissä on saatavilla paljon kirjoittamisen käynnistykseen tarkoitettuja apuja nimeltä writing prompts. Niitä on jopa eri aiheisiin (skifi, dekkarit, omaeläkerta ja niin edelleen). Writing promptseissa kuvaillaan usein tilanteita, jotka pitää upottaa tarinaan, tai niistä lähdetään liikkeelle kuten ”kun tulin kotiin, eteisen lattialla lojui kirjekuori” tai ”kun mies saapui paikalle, siellä oli…” Propmtseja saa listoina, jotkut ohjelmat arpovat niitä ja on myös saatavilla sovelluksia, jotka antavat promptseja esimerkiksi päivittäin.

Kannattaa myös tehdä kirjoitusharjoituksia, aivan kuten pianistit treenaavat skaaloja. Kirjoitusharjoituksia löytyy netistä ja kirjoista. Julia Cameronin luovan kirjoittamisen perusteos Tyhjän paperin nautinto – Tie luovaan kirjoittamiseen (Like, 2003) tarjoaa harjoituksen jokaisen luvun lopussa.

Netistä on saatavilla paljon englanninkielisiä ohjelmia, jotka auttavat keskittymiseen. Moni tunnettu kirjailija käyttää ohjelmaa nimeltä Freedom, jonka avulla itseltään voi estää pääsyn nettiin. Cold Turkey -niminen ohjelma lupaa muuttaa tietokoneen vanhanajan kirjoituskoneeksi: ohjelmaan syötetään oma kirjoitustavoite, ja nettiin ei pääse ennen kuin tavoite on saavutettu. Written Kitten -sivusto arpoo kirjoittajalle söpön kissakuvan, kun tavoitteeksi asetettu sanamäärä on täynnä. Kirjoittamisen avuksi on saatavissa englannin kielellä paljon muitakin ohjelmia ja sovelluksia.

Tehokas keino välttää nettiselaimeen siirtyminen on kirjoittaa käsin. Julia Cameron painottaa, että aamusivut pitää aina kirjoittaa käsin. Jos hairahdut helposti nettiin, kun pitäisi kirjoittaa, lähde vihkon ja kynän kanssa kirjastoon tai kahvilaan.

Kirjallisuutta:

Julia Cameron: Tyhjän paperin nautinto – Tie luovaan kirjoittamiseen (Like, 2004, suom. Juha Ahokas)

Ralph Keyes: The Courage to Write – How Writers Transcend Fear (Henry Holt, 2003)

Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille (Art House, 2020)

Kirjoittanut: Laura Honkasalo on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä, joka on julkaissut muun muassa romaaneja, nuortenkirjoja ja novellikokoelman. Hän on opiskellut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja valmistunut filosofian maisteriksi. Honkasalo opettaa myös luovaa kirjoittamista.